Fyysisen kunnon kohottaminen on kaikille tuttu juttu, mutta tiesitkö, että myös mieltä voi treenata? Mindfulness on toimintatapa, jonka harjoitteista voi hyötyä kiireisessä arjessa.
Perinteisissä kuntoremonteissa sohvaperunat ja toimistorotat halutaan saada liikkumaan enemmän. Ihmismieli sen sijaan on luontaisesti vilkas ja saattaa siksi olla varsinainen energiasyöppö. Mielen treenauksessa kyseessä onkin pikemminkin vauhdin hidastaminen.
TIETOKONEELLA naputellessa ajatukset vaeltavat helposti eilisen tapahtumiin, edessä olevaan palaveriin tai vaikka tulevaan lomaan. ”Pitäisikö minun vielä tehdä diat esitykseni tueksi? Täytyypä muistaa hakea ne kesäkengät varastosta… Mikäs sähköposti nyt tuli?”
Mielen poukkoilu asiasta toiseen on luonnollista, mutta vaikuttaa väistämättä työtehoon. Kun mielessä pyörii lukemattomia asioita, keskittyminen herpaantuu ja hommat hidastuvat. Mindfulnessin avulla pyritään edistämään mielen läsnäoloa kulloisessakin hetkessä, jotta jaksaminen ja työhyvinvointi lisääntyisivät.
– Henkinen harjoittelu on meille vähän vierasta. Se on kuitenkin helppoa ja sitä voi toteuttaa hyvin eri tavoin tavallisten arjen toimien keskellä, toteaa JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttaja Sirpa Laitinen-Väänänen.
MINDFULNESSISSA harjoitellaan pysähtymistä kulloiseenkin hetkeen esimerkiksi syventymällä omiin aistimuksiin. Mielen rauhoittaminen sekä hetken hyväksyminen sellaisenaan ja siitä nauttiminen tuntuvat voimaannuttavalle.
– Mindfulness-koulutus esimerkiksi oman työtiimin kanssa voi lisätä työhyvinvointia merkittävästi. Kollegan tuki ja kannustus on tärkeää muutoksen aikaansaamiseksi. Harjoittelua voi jatkaa joko yhdessä tai omatoimisesti ajasta ja paikasta riippumatta, kertoo Sirpa.
– Mitä enemmän töitä on, sitä tärkeämpää on keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että jo kahdeksan viikon mindfulness-harjoittelu lisää aivokuoren paksuutta niillä alueilla, jotka liittyvät huomion ylläpitämiseen.
Teksti ja kuvat: Sonja Rahkonen