jamk.fi
Artikkeli: Uudet OPSit arkeen: Mitä opettajan pitää kehittää?

Uudet OPSit arkeen: Mitä opettajan pitää kehittää?

"Toisen asteen uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön. Yhä selkeämmin osaamiseen perustuvat isot linjat on määritelty, mutta työ jatkuu toimeenpanon parissa. Käytännön ja opetushenkilöstön vuoro on tullut myös Raision seudun koulutuskuntayhtymässä. Uuden rakentaminen ulottuu kaikkien tonteille."

Keväällä 2015 Raision seudun koulutuskuntayhtymässä huhkittiin porukalla joskus hiki hatussakin uusien OPSien kehittämisen parissa. Kesällä työn tuloksille saatiin Rasekon hallituksen hyväksyntä ja kesälomilta palattiin uusien raamien ohjaamaan oppilaitokseen. Vuodenvaihteessa oli jälleen muutosten aika, kun aiemmin toimineet viisi eri oppilaitosta yhdistettiin kahdeksi. Raseko nimen alla toimii enää kaksi oppilaitosta: Rasekon ammattiopisto sekä Rasekon aikuisopisto Timali.

Nimiä vaihtamalla yllä oleva kuvaus sopisi moneen muuhunkin suomalaiseen oppilaitokseen. Koulutuksen sisältöjen ja toteutuksen lisäksi muutoksessa ovat myös oppilaitosrakenteet. Yhteisön ja yksilön toimintatapoja myllätään vähän joka kulmasta.

Paljon töitä on siis tehty. Niin mielellään kuin sitä julistaisikin rauhallisen ajan koittaneen, on rehellisyyden nimissä todettava, että opetushenkilöstön matka uudenlaiseen työhön on vasta alkamassa. Tekeminen ei muutu salamana.

Rasekolaiset rakentavat opintopolkuja

Rasekossa työn alla ovat nyt erilaiset opintopolut, jotka halutaan saada opiskelijoille käyttöön syksyllä, heti ensimmäisen vuoden kynnyksellä. Suunnitteilla ovat ainakin kaksoistutkintopolku, yrittäjän polku, kansainvälinen polku, osaajan polku ja jatko-opintopolku korkeakouluun suuntaaville.

– Oppija on keskiössä. Polkujen suorittaminen tulee näkymään myös todistuksissa, eli taustalla on halu antaa jokaiselle yhä paremmat eväät omaan tulevaisuuteen ja toisaalta tuottaa paikallisen elinkeinoelämän tarvitsemaa osaamista, kertoo Rasekon kehittämispäällikkö Olli Vuorinen.

– Tässä vaiheessa työyhteisömme tavoitteena on OPSien toimeenpanon eteneminen ja kehittämistyön jatkaminen sekä käytäntöjen yhtenäistäminen. Oppilaitosten yhdistyessä huomattiin, että asioita tehdään eri tavoilla.

Kehittämistyötä Rasekossa halutaan tehdä omalla porukalla, mutta tukea päätettiin pyytää myös ulkopuolelta. Opetushallituksen rahoittaman TUTKEsta toimintaan -koulutuskokonaisuuden Osaamisperusteinen ohjaaminen ja osaamisen arviointi -osio tuntui nappivalinnalta, joten taustalle hyppäsivät JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat.

– Emme halunneet ulkopuolisia osaajia uudistamaan organisaatiotamme, vaan näkemystä ja tukea työn toteuttamiseksi omin voimin. Kun kaikki osallistuvat kehittämistyöhön, saamme lisää tietotaitoa talon sisälle, Vuorinen kertoo.

– Ulkopuoliset asiantuntijat auttavat keskittymään ja rauhoittavat työskentelyä, kun päämäärä ja käsittelytavat asettaa joku muu selkeästi. Koulutuksessa muodostettiin viisi porukkaa ja aihetta, joista saatiin myös JAMKin opekorkean asiantuntijalta hyvää palautetta. Keskustelussa oli mukana kehittämistiimien lisäksi myös meidän omaa johtoa.

Kehittämistyön rajat ja vastuut

Suunnitelmat ja uudet toimintatavat pitää siirtää ideapapereista ja sanahelinästä oppilaitosarkeen. Tämä vaatii organisaation sisällä monenlaisia järjestelyjä, mutta myös henkilökohtaisia muutoksia opetustyössä.

– Pohdimme esimerkiksi jatkuvasti, missä menee raja normaalin opetustyöhön kuuluvan kehittämisen ja sellaisen kehittämistyön välillä, johon tarvitaan erillistä rahoitusta. Selvää on kuitenkin se, että tämä on jokaisen hommaa, Vuorinen linjaa.

– Henkilöstö toivoo enemmän yhteisiä foorumeita, mikä on minusta hieno osoitus siitä, että kehittämistyötä halutaan tehdä yhdessä. Joukkoon mahtuu aina myös muutosten epäilijöitä, mutta sekin on tarpeellista, jotta osaamme varautua ikävämpiinkin asioihin. Turha vauhtisokeus on hyväkin kitkeä pois.

Rasekonkin henkilökuntaa kouluttanut opettajankoulutuspäällikkö Harri Keurulainen JAMKin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta nostaa erityisen tärkeäksi juuri organisaation pedagogisen johtamisen. Hyvä johtaminen tekee kehittämistyöstä ja muutoksista mahdollista, antaa henkilöstölle tilaa. Asiat muuttuvat pienin käytännöllisin askelin ja vaativat aikaa.

– Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvät arvioinnin pelisäännöt muuttavat opiskelija-arvioinnin painopistettä. Palautetta pitäisi antaa jo oppimisprosessin aikana, ei vain antaa loppuvaiheessa esimerkiksi tenttiin perustuvaa arvosanaa. Näin oppija voi muuttaa ja kehittää omaa toimintaansa jo ennen kalkkiviivoja, ehkä oppia ja osata enemmän, avaa Keurulainen.

– Opettaja on ohjaaja, ei vain tuntien vetäjä. Tämä edellyttää sekä toiminnan että asenteen muutosta. Tärkeää on pohtia yksin ja yhdessä, mitä opettaja oikein on tekemässä.

Teksti: Sonja Rahkonen | Kuva: freeimages.fi

Ollin
vinkki:

Tehkää töitä yhdessä, muutosta ei johdeta ylhäältä. Asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstön osaaminen kannattaa valjastaa kehittämistyöhön mahdollisimman laajalla rintamalla.

Harrin
vinkki:

Rohkaise itseäsi ja kollegoitasi luottamaan arjen havaintoihin. Esimerkiksi oppitunneilla tehtävien omien havaintojen perusteella on mahdollista arvioida opiskelijoiden käytännön taitoja ja osaamista sekä antaa palautetta.

Jaa

Takaisin