jamk.fi
Artikkeli: Ideat arjen pedagogiikaksi yhdessä

Havahdu työelämän muutoksiin – ideat arjen pedagogiikaksi yhdessä

"Ymmärrämme työelämän rakenteiden muuttuvan, tiedämme digitalisaatiosta ja uskomme tulevaisuuden työn olevan erilaista kuin tänä päivänä. Silti uusien pedagogisten ratkaisujen tuominen arkeen voi olla haastavaa. Yhteisetkään pohdinnat eivät siirry käytäntöön ilman punaista lankaa, yhteistä linjaa. Pedagogiset sparraajamme hyppäävät tiimien tueksi."

Tietoa ja osaamista opetushenkilöstöltä ei puutu. Suomalaiset oppilaitokset ovat täynnä oman alansa ja sen oppimisen asiantuntijoita, jotka kyllä pysyvät kärryillä myös maailman menosta. Silti arjessa monet haasteet painavat helposti mieltä. Tietoa ja ideoita on jopa niin paljon, että muutosten toimeenpano voi jäädä puolitiehen.

Kysymys onkin usein siitä, mitä uusille ilmiöille ja haasteille pitäisi tehdä nimenomaan oppimisen ja halutun osaamisen näkökulmasta. Pohdinnat eivät siirry käytäntöön ilman punaista lankaa, yhteistä linjaa. Oppilaitosarjessa jokainen tekee paljon tärkeitä päätöksiä. Mitä pedagogisia työkaluja valitsen? Miten hyödynnän oppimisympäristöjä? Mitä hyötyä osaamisesta on työelämässä?

Eri yhteisöissä on omat haasteensa ja vastauksensa käytäntöjen muuttamiseksi. Yhtä reseptiä ei ole, mutta ratkaisut arkeen löytyvät lähempää kuin uskommekaan. Ne saattavat olla jo takaraivossasi tai odotella löytämistään lähimmän työkaverisi mielessä.
Keväällä pedagogiset sparraajamme suuntasivat auttamaan eri alojen/yksiköiden kouluttajatiimejä. Tarkoituksena oli toki auttaa sparrattavia, mutta lopputulos pääsi silti yllättämään.

Sparrausten aikaansaama innostus on ollut paikoin jopa hämmentävää, mutta tietysti ihanaa. Ulkopuolinen näkökulma, kannustus ja tuki sekä yksikön sisäinen vertaiskehittäminen parantavat kehittämistyön dynamiikkaa ratkaisevasti, kertoo sparraaja Sirpa Laitinen-Väänänen JAMKin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta (AOKK).

Sparraustapaamisissa haastamme osallistujia ja ohjaamme yhteistä puhetta kohti käytännön ratkaisuja. Tarkoitus ei ole ihastella suunnitelmia, vaan miettiä, mitä muuttuu arjessa. Yhteisten päätösten ansiosta yksittäisen opettajan taakka kevenee, jatkaa sparraajapari, AOKKin yliopettaja Ritva Nurminen.

Kokemuksellisen oppimisen ja osaamisen asialla

AOKKin ja restonomikoulutuksen osaajat kohtasivat JAMKin AIRA-hankkeen tapaamisissa. Niissä kestävän gastronomian suuntautumisvaihtoehtoon suunniteltiin kokemuksellista oppimista painottavan pedagogiikan tuomista mukaan koulutuksen toteutukseen.
Sparraava rooli hanketapaamisissa synnytti idean erillisistä pedagogisista sparrauksista, joita lähdettiin toteuttamaan eri puolilla JAMKia.

Kestävän gastronomian osalta oli jo tehty yleisiä linjauksia, mutta niiden vieminen arkeen oli vielä tekemättä.

Pauliina SilvennoinenMeidän porukassa keksitään kyllä uusia ideoita ja menetelmiä, mutta niiden taustalle piti löytää punainen lanka. Saimme sparraajilta vahvistusta sille, onko joku idea järkevä ja miten sitä kannattaisi viedä eteenpäin. Turha epäröinti jäi pois, toteaa lehtori Pauliina Silvennoinen.

Ulkopuolinen henkilö tuo mukaan toisen näkökulman ja asiantuntemuksensa. Sparraajat sanoittivat arjen tekemisiämme, antoivat käytännöille teoreettista taustaa ja auttoivat myös näkemään uudessa valossa asioita, joita olimme jo tehneet.

Tehty kehitystyö näkyy kestävän gastronomian opetussuunnitelmassa ja opintojaksojen rakenteissa. Oppiminen nähdään pikemminkin osaamisen kehittymisen polkuna kuin yksittäisinä opintojaksoina ja toteutuksissa korostuu opiskelijalähtöisyys. Näiden myötä myös opettajan rooli muuttuu väistämättä.

Matka tällä tiellä jatkuu. Seuraavaksi on luvassa jatkoprojekti verkkopedagogiikan osalta monimuotototeutuksessa. Käden ulottuvilla oleva sparrausapu meille hyvänä hetkenä on varmasti jatkossakin tarpeen, kertoo Silvennoinen.

Myös sparraajat uskovat jatkuvaan kehittämistyöhön ja tuen tarpeeseen sen eri vaiheissa.

Pedagoginen kehittäminen on laajempien osaamisen kehittämisen linjojen valintaa isolla joukolla sekä niiden suuntaisia pieniä, hyvin konkreettisia ohjausratkaisuja esimerkiksi opettajaparin kesken, ideoi Laitinen-Väänänen.

Kaikki oppilaitoksen hyvät käytännöt, joilla osaaminen saadaan haltuun, ovat pedagogiikkaa. Toimenpiteet pitäisi pystyä aina perustelemaan oppimisen ja halutun osaamisen kannalta, linjaa Nurminen.

3 syytä, miksi pedagoginen kehittäminen on ajankohtaista

Sparraajiemme mukaan viimeistään nyt oppilaitoksissa tulisi havahtua tavallista voimakkaampaan työmaailman ja osaamisen muutokseen, joka ympärillämme on käynnissä. Sirpa ja Ritva nostavat esille kolme pointtia, miksi pedagoginen kehittäminen on nyt ajankohtaista.

1)    Uusi työ on jo täällä.

Työ ja osaaminen uudistuvat. Työelämään tarvitaan  moniosaajia ja eksperttejä, jotka osaavat myös yhdistää osaamistaan ja luoda ratkaisuja yhdessä. Työ vaatii uudenlaista yhteisöllisyyttä ja oppiminen tulee osaksi työn tekemisen arkea. Ammatillisuus ja pedagogiikka löytävät toisensa. Nämä osaamistarpeet tulisi huomioida koulutuksen toteutuksessa ja sisällöissä.

2)    Digitalisoituminen on pakollista.

Sosiaalinen media on jo arkea ja laitteet sekä järjestelmät uudistuvat jatkuvasti. Tässä kehityskulussa ei auta kuin pysytellä perässä, mutta sekin tulisi tehdä yhdessä ja osaamisen ehdoilla. Koulutuksessa pitää tarjota opiskelijoille työelämän digitaitoja ja vuorovaikutusosaamista, jotka kantavat tulevaisuudessakin. Oppimisen ja osaamisen haasteet ovat yhteisiä.

3)    Työelämän rakenteet ja tekijät muuttuvat.

Yhteiskunnan muutos vaikuttaa myös työelämän rakenteisiin. Organisaatioiden rajat häilyvät ja työn tekemisen tavat muuttuvat uusien sukupolvien myötä. Menestyjät oppivat uutta ja kehittyvät ketterästi läpi uransa.

Teksti: Sonja Rahkonen | Kuvat: JAMK, freeimages.com

Jaa

Takaisin