Konenäön referenssit JAMKissa

Tutkimus biopolttoaineiden seossuhteen ja palakoon konenäkömittauksista

VTT / Bioenergian kanssa yhteistyössä tehtiin case soveltuvuustutkimus biopolttoaineen mittaamiseen konenäöllä. VTT/ Bioenergia suoritti tutkimuksia ja tutkii edelleen biopolttoaineiden ominaisuuksia polttoprosessin kannalta Saarijärven Kaukolämpö Oy:n voimalaitokselle, jossa mitataan biopolttoaineesta useita ominaisuuksia, joilla on vaikutus polttoprosessin tasaisuuteen ja hyötysuhteeseen.

Hankkeessa suoritettiin koeajot täysimittakaavaisella kuljettimella mm. purun, turpeen, kuusenkuoren ja metsäntähdehakkeen seossuhteen ja palakoon mittauksille. Tuloksena saatiin erittäin hyvä erottelu hakkeelle, purulle ja turpeelle sekä kuusenkuorelle. Parhaat tulokset (80-90% luotettavuus) saatiin silloin kun seostettiin vain kahta biopolttoainetta ,esim. purua ja turvetta /turvetta ja haketta/ kuusenkuorta ja purua. Heikompi luotettavuus seossuhdemittauksille saavutettiin (50-70%), jos kaikkia biopolttoaineita on sekoitettu yhteen. Palakoon mittaus vaatii vielä lisätutkimuksia, mutta esim. hakkeen palakokojakauma pystytään luoteevasti mittaamaan alueella 1 mm...40 mm.

Tutkimuksen loppuraportti valmistui 15.9.2010. Tuloksia hyödynnetään VTT/Bioenergia jatkotukimuksissa Saarijärven Kaukolämpö Oy:ssä. Rakennettu konenäön toimintaympäristö (VTT,JAMK,JY) palvelee ja tukee jatkossa Keski-Suomen alueen yrityksiä ja elinkeinoelämää tarjoamalla konenäön tutkimus- ja testauspalveluja.

Suklaatuotteiden on-line tarkastus konenäöllä-ammattikorkeakoulun ja yrityksen yhteistyöesimerkki

Yritysyhteistyön käynnistys

Oy Panda Ab:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyöprojektin tavoitteena oli kehittää mittaussovellus suklaamakeisia tuottavalle linjalle. Linjalla tehtyjen tuotteiden dimensioissa esiintyy vaihtelua, erityisesti pituussuunnassa. Mittaussovelluksella etsitään ja poistetaan linjalta dimensioiltaan poikkeavat tuotteet, jotka aiheuttavat ongelmia jälkikäsittelyssä, mm. suojapaperin käärinnässä.

Työn alkuvaiheessa suunniteltiin sovelluksen kuvausgeometria ja valaistus. Laboratorioon rakennettiin testijärjestelmä tehdasasennusta vastaavalla kuvausgeometrialla ja valaistuksella. Tehtaalle suunniteltiin ja rakennettiin täysimittakaavainen laitteisto, jolla ajettiin testiajot on-line.

Tulokset

• mittaukset onnistuivat hyvin : kuvankäsittelyn kapasiteetti (5 kuvaa sekunnissa) riittäisi n. nelinkertaiseen kuljettimen nopeuteen
• mittaustarkkuudeksi saavutettiin käytännössä n. +-1,5mm (worst case) , mikä täyttää tarkkuusvaatimuksen
• tuloksia käytetään hankintojen suunnitteluun

Saavutettu hyöty yrityksen kannalta

• tutkimus ja pilot-asennus linjalle antavat vankan pohjan hankinnan suunnitteluun
• muidenkin sovelluskohteiden mahdollisuuksien tunnistaminen helpottuu
• yritys saa varmuuden sovelluksen toimivuudesta
• yritys tekee päätöksen hankinnasta ja toteuttaa hankintaprosessin toimittajayritysten kanssa

Saavutettu hyöty ammattikorkeakoulun kannalta

• konenäköosaamisen vahvistaminen
• tehdasolosuhteiden huomioon ottaminen soveltavassa tutkimuksessa
• saavutetun osaamisen liittäminen opetukseen

Lisätietoja:

Seppo Rantapuska, yliopettaja, automaatiotekniikka, 040 567 5902, etunimi.sukunimi@jamk.fi,
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö