Osaajia tarvitaan bioenergia-alalle!
BEV-osaaja –hankkeessa tilinpäätöksen aika
Kasvava bioenergia-ala tarvitsee osaajia. Keski-Suomessa on kolmen viime vuoden ajan tehty useita erilaisia kokeiluja ja selvityksiä osaavan työvoiman turvaamiseksi bioenergiaklusterille. Kausiluonteinen työllisyys on yksi alan kehitystä jarruttavista haasteista.
”Iso ongelma on se, että ympärivuotisen työllisyyden turvaamiseksi on edelleen hankala saada aikaan käytännön ratkaisuja. Esimerkiksi turvetuotannon kuljettajista peräti kolmasosa vaihtuu joka vuosi. Nuoria on vaikea motivoida alalle, jos tiedossa on töitä vain osaksi vuotta. Tärkeää on myös pitää huolta työn mielekkyydestä, sopivan haastavista työtehtävistä ja mahdollisimman kiinnostavista työoloista. Palkalla kun ala ei juuri voi kilpailla”, projektipäällikkö Laura Vertainen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutista miettii.
Koulutusalan toimijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä bioenergia-alan yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa juuri päättyneessä BEV-osaaja –kehittämishankkeessa. Vetovastuussa olleen Jyväskylän ammattikorkeakoulun lisäksi projektissa toimivat Jyväskylän yliopisto ja Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskus POKE.
BEV-osaajassa tutkittiin mm. yhteistyöllistämisen mahdollisuuksia. Tradenomiopiskelija Nina Salmenaukio teki yhteistyöllistämistä koskevan selvityksen työsopimusjuridiikan näkökulmasta. Esimerkiksi lomien pitäminen on haasteellista, kun työnantajia on useampi. ”Olisikin hienoa, jos jotkut tahot lähtisivät käytännössä kokeilemaan yhteistyöllistämistä. Esimerkiksi metsäalan töistä ja turvetuotannosta voisi syntyä hyvä yhdistelmä”, Vertainen pohtii ja heittää palloa alan toimijoille.
Kiinnostus kasvamassa
Viime aikoina bioenergia-alan suosio on ollut kasvussa ja hakijamäärät koulutuksiin nousussa. ”Esimerkiksi POKEssa metsäalan perustutkintoa suorittavista opiskelijoista suurin osa erikoistuu bioenergiaan. Olen itse pohtinut sitä, että monista nelikymppisistä ”pikkutakkityötä” kokeilleista ihmisistä saattaisi löytyä alalle uusia tekijöitä. Moni miettii tuossa vaiheessa mahdollista alan vaihtoa ja paluuta juurille maaseudulle. Tämä näkyy aikuiskoulutukseen kohdistuvana kiinnostuksena”, Vertainen toteaa.
Pitkäkestoisen koulutuksen lisäksi bioenergia-alalla tarvitaan erilaista täsmä- ja lyhytkoulutusta. Ylipäätään koulutuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Tulevaisuuden tarpeita on osattava ennakoida, ja on myös uskallettava nähdä yli aallonpohjien.
Yksi potentiaalinen kohdejoukko on esimerkiksi soveltuvien alojen akateemiset työttömät, joille lyhytkin bioenergia-alan täydennyskoulutus voi avata uusia verkostoja ja työmahdollisuuksia. ”Meillä JAMKissa on korkeakoulutettujen bioenergiaosaajien työvoimakoulutuksesta hyviä kokemuksia. Ratkaisevaa oli se, että yritykset lähtivät hienosti yhteistyöhön ja että koulutus suunniteltiin nimenomaan työelämän tarpeita varten ja koulutettavien aiempaa osaamista hyödyntäen”, Vertainen sanoo.
Bioenergia-alan koulutuksen tuotteistamisessa ja koulutusviennin kehittämisessä riittää vielä työsarkaa, mutta ennen kuin maailmalle voi lähteä, on ensin hoidettava kotikenttä kuntoon. BEV-osaaja -hankkeessa on laadittu koulutusmateriaaleja ja useita konkreettisia oppaita alan toimijoille, esimerkkeinä turvetuotannon opas, hakkuu-uramenetelmästä kertova opas sekä CD-romppu modernista pilkeyrittäjyydestä. Vertaisen mukaan kysyntää materiaaleille on riittänyt.
Lisää tunnettuutta!
Iso haaste on ollut edelleenkin bioenergia-alan heikohko tunnettuus. BEV-osaajan kautta onkin järjestetty toimialakoulutusta Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken TE-toimistojen työvoimaneuvojille. Alaa on esitelty erilaisilla messuilla ja ammattilaistapahtumissa. ”Olemme esimerkiksi osallistuneet valtakunnallisille opinto-ohjaajien päiville yhdessä Finbion ja Turveteollisuusliiton kanssa. Alan on herätettävä positiivisella tavalla kiinnostusta. Meidän pitää tavoittaa paitsi potentiaaliset alalle kouluttautujat, niin myös ne ihmiset, jotka ohjaavat nuoria ja toisaalta myös aikuisia työnhakijoita uusille urille”, Vertainen miettii.
Eräs hankkeen tuotoksista on sähköinen OPO-TE -työkalu, jossa kuvataan bioenergia-alan koulutus- ja työmahdollisuuksia Keski-Suomessa. Materiaali on toimitettu Keski-Suomen jokaiseen TE-toimistoon ja löytyy myös internetistä. Oppimispolkujen lisäksi aineistossa esitellään erilaisia bioenergia-alan ammatteja lämpöyrittäjistä ja hakkurinkuljettajista lämpölaitosten käyttöpäälliköihin, tutkijoihin, autonkuljettajiin ja erilaisiin asiantuntijatehtäviin. ”Tällaiselle tietopaketille saattaisi olla kysyntää myös valtakunnan tasolla”, Vertainen arvelee.
Myös peruskoululaiset ja tavalliset kuluttajat tarvitsevat tietoa alasta ja sen merkityksestä. Bioenergiakoulutusta on kokeilumielessä tarjottu myös kansalaisopiston kurssina, mutta aika ei ilmeisesti vielä ole ollut tarpeeksi kypsä tällaiselle koulutukselle, eikä kysyntää toistaiseksi ole ollut riittävästi kurssin toteuttamiseksi. Tilanne voi olla toinen lähiaikoina.
Yrittäjän polulla piilee mahdollisuuksia
Laura Vertainen muistuttaa myös bioenergian yrittäjyyden merkityksestä. Vertainen teki hankkeen aikana kartoituksen bioenergia-alan yrittäjyyden mahdollisuuksista pohjoisen Keski-Suomen kunnissa. Raaka-ainelähteiden määrä ja laatu vaihtelee suuresti sekä kuntien välillä että niiden sisällä. Maanomistajat ovat luonnollisesti avainasemassa metsä-, pelto- ja turvevarojen käytössä, mutta myös kuntapäättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja tehdä energiapoliittisia linjauksia. Vertaisen mielestä monissa korkean työttömyysasteen maaseutukunnissa bioenergian kasvunäkymät ovat mittavat. Hyödynnettäviä luonnonvaroja riittää, mutta mahdollisuuksiin pitää rohkeasti tarttua.
Vaikka BEV-osaaja on nyt hankkeena päättynytkin, jatkuu kehittämistyö edelleen. Esimerkiksi turvetuotannon menetelmäoppaasta on lähiaikoina tulossa englanninkielinen painos. ”Tarvetta tällaiselle koulutusmateriaalille näyttää maailmalla olevan paljonkin. Myös koulutusten kehittämistä toki jatketaan. Työ jatkuu tiiviinä oppilaitoksissa, ja myös työvoimakoulutusta viedään eteenpäin”, Vertainen sanoo.
Vertainen suhtautuu positiivisesti koulutuksen mahdollisuuksiin bioenergia-alan edistämisessä. Samanlaista viestiä saatiin talvella BEV-osaajan loppuseminaarissa, jossa esimerkiksi bioenergia-alan yritysten edustajat esittivät näkemyksiään alan koulutuksesta. ”Uskon vakaasti tähän asiaan ja olen vahvasti sitä mieltä, että bioenergialla on tulevaisuutta. Ala tarvitsee osaavia ihmisiä, joten myös koulutuksella on paikkansa ja tehtävänsä toimialalla!”
Lisätietoja BEV-osaaja-hankkeesta ja sen tuotoksista: http://www.jamk.fi/tutkimus/klusterit/bevosaaja
Tekstin laati projektikoordinaattori Varpu Savolainen; Luonnonvarainstituutti, JAMK