Haja-asutusalueiden jätevesiä koskeva lainsäädäntö

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin keväällä 2011. Uudistusten yhteydessä kumottiin alkuperäinen, paljon kohua herättänyt jätevesiasetus (542/2003) sekä tehtiin muutoksia ympäristönsuojelulakiin (muutetut kohdat 196/2011) ja annettiin uusi talousjätevesiasetus (209/2011).

Alla tiivis kuvaus haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvästä lainsäädännöstä. Otsikoista on linkit www.finlex.fi -palvelun säädösteksteihin.

Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000)

Ympäristönsuojelulain muutoksella (196/2011) kumottiin YSL:n 18 ja 103§ sekä lisättiin lakiin uusi 3 a luku, jossa säädetään talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.

Nyt ympäristönsuojelulain luvussa 3 a esitetään talousjätevesiin liittyvät määritelmät (27a§), annetaan jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus (27b§), kuvataan jätevesien käsittelyjärjestelmälle asetettavat vaatimukset (27c§) ja säädetään jätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeamisesta (27d§).

Lain muutosten voimaantulon yhteydessä säädetään kiinteistönhaltijan ikään perustuvasta vapautuksesta koskien jätevesien käsittelyä. Lain voimaantullessa (9.3.2011) 68 vuotta täyttäneiden kiinteistönhaltijoiden, jotka asuvat vakituisesti kiinteistöllään, ei tarvitse kunnostaa jätevesien käsittelyjärjestelmäänsä mikäli kiinteistöllä on jokin käyttökuntoinen jätevesien käsittelyjärjestelmä, eikä jätevesistä aiheudun ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011)

Annettu ympäristönsuojelulain (86/2000) 27 c §:n nojalla. Tuli voimaan 15.3.2011

• Määritellään haja-asutuksen kuormitusluku eli yhden ihmisen tuottama BHK7:n, kokonaisfosforin ja kokonaistypen kuormitus vuorokaudessa.
• Annetaan vaatimukset jätevesien vähimmäispuhdistustehosta.
• Annetaan ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla, joista kunnat voivat tarkemmin säätä ympäristönsuojleumääräyksillä.
• Asetus edellyttää, että olemassa olevan kiinteistön jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys. Selvityksen vaatimukset on kerrottu asetuksen liitteessä. Laadittu selvitys tulee säilyttää kiinteistöllä, ja tarvittaessa se on esitettävä valvontaviranomaiselle.
• Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisesta tai parantamisesta on tehtävä pätevän suunnittelijan tekemä suunnitelma, jonka sisällöstä asetus antaa ohjeet.
• Lisäksi asetus edellyttää, että jokaisesta jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet, joiden on täytettävä asetuksessa esitetyt vaatimukset.
• Asetusta sovelletaan uusissa rakennuskohteissa rakennuslupaa haettaessa ja vanhat rakennukset on saatettava asetuksen mukaiseen kuntoon 15.3.2016 mennessä, ellei kiinteistölle ole myönnetty poikkausta puhdistusvaatimuksista
• Talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä (taulukko):

verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen, joka on

• Orgaaninen aines (BHK7) 50 g / asukas / vrk
• Fosfori 2,2 g / asukas / vrk
• Typpi 14,0 g / asukas / vrk

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) ja Maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA 1999/895)

• Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että vedensaanti ja jätevesien käsittely voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle.
• Jätevesien käsittelyjärjestelmän tulee olla suunniteltuna rakennuslupaa haettaessa.
• Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n mukaan vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien parantaminen edellyttää kunnan myöntämää toimenpidelupaa.
• Kunta voi maankäyttö- ja rakennuslain 14 §:n perusteella antaa rakennusjärjestyksessä paikallisia määräyksiä vesihuollon järjestämisestä.
• Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 50 §:ssä määritellään rakennuksen olennaiset tekniset vaatimukset. Niiden mukaan rakennuksesta ei saa aiheutua jätevesien puutteellisen käsittelyn johdosta hygienian tai terveyden vaarantumista.

Vesihuoltolaki (VHL 119/2001)

• Lähtökohtana on, että kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä alueellaan. Työkaluina tässä työssä ovat vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun osallistuminen ja kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatiminen.
• Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmalla on suuri merkitys haja-asutusalueiden vesihuoltoratkaisuja tehtäessä. Esimerkiksi porakaivo- tai jätevesien käsittelyinvestointia harkittaessa on hyvä tietää, onko vesihuoltolaitoksen verkosto ulottumassa kyseessä olevalle seudulle lähivuosina.
• Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevilla kiinteistöillä on velvollisuus liittyä laitoksen verkostoon. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta.

Jätelaki (1072/1993)

• Jätelain mukaan saostus- ja umpisäiliölietteet ja puhdistamoiden ylijäämälietteet ovat asumisessa syntyviä yhdyskuntajätteitä. Ne kuuluvat siten järjestetyn jätehuollon piiriin (voi olla joko sopimusperusteinen tai kunnan järjestämä, kunnasta riippuen).