Maahanimeyttämö - perinteinen maapuhdistamo
Mikä maahanimeyttämö on?
Maahan imeytyksessä saostussäiliöissä esikäsitelty jätevesi jaetaan rei’itettyjä, sepelikerroksessa kulkevia imeytysputkia myöten maahan imeytysalueelle. Puhdistunut jätevesi kulkeutuu loppujen lopuksi maaperästä pohjaveteen.
Miten mahanimeyttämö puhdistaa jätevettä?
Maaperässä pieneliöt hajottavat jäteveden orgaanista ainesta ja kuluttavat jäteveden ravinteita. Jätevesi puhdistuu myös sen suotautuessa maakerrosten läpi, jolloin lika-aineita ja ravinteita kiinnittyy maahiukkasiin.
Huolellisesti rakennetussa ja hoidetussa maahanimeyttämössä jäteveden fosforipitoisuus pienenee 60-80 %, typpipitoisuus 20-40 %, orgaanisen aineksen määrä 90-99 % sekä bakteerien määrä 99 % (Rontu ja Santala, 1995). Maahanimeyttämön puhdistustehoa on kuitenkin käytännössä erittäin vaikea seurata, koska puhdistetusta jätevedestä ei saada näytettä. Ainoastaan maahanimeyttämön vaikutusta pohjavedenlaatuun voidaan tutkia pohjavedentarkkailuputkella.
Maahanimeyttämön rakentamisessa huomioitavaa
Maahanimeyttämö vaatii toimiakseen oikeanlaisen pohjamaan, järjestelmä ei sovellu esimerkiksi savimaille tai muille alueille, joissa maaperä ei ime vettä riittävästi. Rakennuspaikalla onkin ennen järjestelmän valintaa teetettävä huolelliset ja asiantuntevat maaperätutkimukset ja imeytyskokeet. Myös pohjaveden ylin pinnankorkeus on selvitettävä sillä maahanimeyttämöä ei saa rakentaa tärkeälle pohjavesialueelle. Maahanimeyttämön läheisyydessä ei myöskään saa olla syväjuurisia pensaita tai puita, jotka kosteutta kohti hakeutuessaan ne saattaisivat tukkia imeytyskentän tai –ojaston. Imeytyksessä on lisäksi tärkeää huolehtia, että järjestelmän tuuletus on tehty oikein, sillä maaperään, etenkin imeytyspinnalle, muodostuva pieneliöstö tarvitsee happea elääkseen ja käyttääkseen jäteveden ravinteita.
Maahanimeyttämö voidaan rakentaa erillisistä ojakaivannoista tai yhtenäisenä kenttänä. Imeytysojastossa jokaiseen ojaan sijoitetaan yksi imeytysputki, kun taas imeytyskentässä laajaan kaivantoon asennetaan useita imeytysputkia. Perinteinen imeytyskaivo ja –kuoppa taas ovat kesämökin saunavesien käsittelyyn sopivia menetelmiä.
Imeytysojaston puhdistuskyky on hieman parempi kuin vastaavankokoisen imeytyskentän, joten ojasto on suositeltavampi vaihtoehto. Suurille jätevesimäärille on kuitenkin yksinkertaisempaa rakentaa imeytyskenttä, mutta se vaatii suhteellisen tasaisen maan. Rinnemaastossa ojasto on helpompi toteuttaa.