Hyväksilukeminen
Mitä hyväksilukeminen on?
Hyväksilukeminen sisältää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opintojen
1) korvaamisen,
2) sisällyttämisen ja
3) aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen eli ns. AHOT:n (ks. kuvio 1).
Osaamisen lähteitä ovat arkioppiminen (informaali oppiminen), epävirallinen oppiminen (non-formaali oppiminen) sekä virallinen oppiminen (formaalioppiminen).
KUVIO 1. Hyväksilukeminen tiivistetysti esitettynä.
Hyväksilukemisen käsitteet ja lomakkeet
Hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai kurssia pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin.
Korvaaminen tarkoittaa opiskelijan opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla.
Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa (esim. opintokokonaisuudet sivuaineina tai yksittäiset opinnot valinnaisina opintoina).
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija pyrkii ymmärtämään aiemmin hankkimaansa osaamista ja jäsentää sen suhteessa opintojakson tai osaamisalueen osaamistavoitteisiin siten, että hän pystyy kuvaamaan ja näyttämään osaamisensa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen tarkoittaa virallisen hyväksynnän antamista opiskelijan aiemmin hankkimalle osaamiselle. Ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö tekee tällöin myönteisen arviointipäätöksen opiskelijan tunnistamasta ja ammattikorkeakoulun arvioimasta osaamisesta.
Lomakkeet
Miten opiskelija hakee hyväksilukua?
Hyväksilukemista eli korvaamista, sisällyttämistä tai AHOT:a haetaan siihen tarkoitetuilla lomakkeilla. Opintojen hyväksilukeminen käynnistyy, kun opiskelija ohjauskeskustelun yhteydessä arvioi omaa aikaisempaa osaamistaan ja suhteuttaa sen opetussuunnitelmassa esitettyihin osaamistavoitteisiin (opintojakson tai osaamisalueen). Arviointi tehdään osana hyväksilukemisen hakemusta.
Opiskelija voi pyytää hyväksilukemista muualla suorittamistaan korkeakoulutasoisista opinnoista (virtuaaliammattikorkeakoulu, avoin ammattikorkeakoulu tai muu korkeakoulu) tai muutoin hankkimastaan osaamisesta. Myös varusmiespalvelun johtaja- ja kouluttajakoulutuksista voidaan hyväksilukea 3-8 opintopistettä. Hakukelpoisuuteen kuuluvaan koulutukseen sisältyviä opintoja ei voida hyväksilukea ammattikorkeakoulututkintoon. Hakuprosessin eteneminen on esitetty kuviossa 2.
KUVIO 2. Hyväksilukemisen etenemisprosessi vaihteittain
Opiskelija hakee hyväksilukua kirjallisesti opintojakson vastuuopettajalta ja esittää samalla dokumentit, joihin perustuen hän hakee hyväksilukua. Opiskelija selvittää itsearvioinnin avulla vastuuopettajalle, mihin perustuen hän hakee tunnistamista ja millä tavoin hänen osaamisensa vastaa opintojen osaamistavoitteita. Opiskelija toimittaa tarvittavat dokumentit osaamisestaan hakemuksen yhteydessä. Hakemus jätetään oman koulutusohjelman vastuuopettajalle tai koulutuspäällikölle yksiköittäin sovittavaan määräaikaan mennessä.
Hakemuksen käsittelyaika vastuuopettajalla on enintään yksi kuukausi. Jos opiskelijan pitää täydentää hakemusta, se tulee tehdä kahden viikon kuluessa opiskelijan saatua tiedon täydentämistarpeesta. Jos täydennystä ei määräajassa tehdä, hakemus raukeaa. Koulutusohjelmat määrittelevät hyväksilukemisen käsittelyn ajoitukset siten, että opiskelijat tietävät ne, jotta opintojen sujuva suunnittelu ja suorittaminen sekä hyväksilukemiset ovat mahdollisia.
Vastuuopettaja arvioi opiskelijan esittämät oppimistulokset suhteessa opintojen osaamistavoitteisiin ja tekee sen pohjalta koulutuspäällikölle esityksen hyväksiluvusta. Vastuuopettaja voi myös edellyttää opiskelijalta lisäselvityksiä, näytön tai pyytää haastatteluun ja hän voi myös hylätä hakemuksen. Koulutuspäällikkö tekee vastuuopettajan esityksen perusteella päätöksen hyväksiluvusta.
Mikäli koulutuspäällikkö tekee hylkäävän päätöksen, hän perustelee sen kirjallisesti. Päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä koulutuspäälliköltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut päätöksestä tiedon. Mikäli koulutuspäällikön päätös on edelleen hylkäävä, opiskelija voi hakea tutkintolautakunnalta oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut kirjallisesti tiedon koulutuspäällikön oikaisupyyntöä koskevasta päätöksestä.
Lisätietoa hyväksilukemisesta
Jokaisella opiskelijalla on oikeus halutessaan hakea hyväksilukua, mutta velvollisuutta siihen ei ole. Opiskelija on itse vastuussa osaamisensa näyttämisestä toteen. Lähtökohtina hyväksilukemiselle ovat erilaisten oppimisen tapojen hyväksyminen, opiskelijalähtöisyys, osaamisperustaiset opetussuunnitelmat sekä HOPS-kulttuurin kehittäminen.
Hyväksilukeminen merkitsee sitä, että ammattikorkeakouluopinnoissa opiskelijan oppimisen erilaiset lähteet tunnistetaan ja tunnustetaan.
Ammattikorkeakoulu päättää siitä, mitä opintoja voidaan hyväksilukea. Koko tutkintoa ei voi suorittaa hyväksilukemisen periaatteita soveltaen. Osaamisen tulee olla pätevää sinä päivänä, kun se tunnustetaan. Sillä ei ole niinkään väliä, milloin osaaminen on hankittu. Aiemmin hankitun osaamisen toteennäyttämistavat sovitaan koulutuspäällikön ja asianomaisen opintokokonaisuuden tai opintojakson vastuuhenkilön tai vastuuhenkilöiden kanssa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toteutetaan osana opiskelusuunnitelman käyttöä.
Tutustu täsmennyksiin! Ammattikorkeakoulu täsmentää vuosittain hyväksilukemisen käytäntöjä, jotka tulevat voimaan aina seuraavan alkavan lukuvuoden alusta.
Lisätietoja: