Akin monipuolinen taival musiikkipedagogiksi
Olen Aki Saira ja valmistuin JAMKista musiikkipedagogiksi vuoden 2012 vaihteessa. Pääinstrumenttini on klarinetti, joten käytännössä olen ammatiltani klarinetinsoiton opettaja. Muutin Jyväskylään opiskelemaan kotipaikkakunnaltani Jokioisilta suoraan käytyäni lukion.
Olen harrastanut klarinetinsoittoa ennen ammattiopintojani Lounais-Hämeen musiikkiopistossa noin kymmenenvuotiaasta saakka. Perheessäni on vahva musiikillinen tausta molempien vanhempieni ollessa harmonikansoiton opettajia; musiikinopiskelua on kannustettu ja tuettu kotona pienestä saakka, josta olenkin kiitollinen vanhemmilleni. Musiikin ammattiopintojen pariin hakeutuminen tuntuikin luontevalta vaihtoehdolta edetä elämässä suoritettuaan lukion.
Jyväskylä kiehtoi jo etukäteen hyvämaineisena opiskelupaikkakuntana, enkä epäröinyt ottaa paikkaa vastaan kun hakuvaiheessa tärppäsi. Hakeuduin musiikkipedagogi-linjalle, koska katsoin sen antavan monipuolisemmat valmiudet työelämään muusikon tutkintoon verrattuna. En toki ollut päättänyt etukäteen, että haluaisin nimenomaan vain opettaa soittamista, vaan ajattelin pedagogisten opintojen olevan olennainen lisä muusikontaitoihin työllistymisenkin kannalta.
Aloitin JAMK:in musiikin koulutusohjelmassa jo syksyllä 2005. Silloin nuorena ja innokkaana, juuri omilleen muuttaneena tulevaisuus musiikin parissa tuntui vielä sumuiselta ja epävarmalta. Alkuvuosina keskityin lähinnä soittamiseen ja uuteen kaupunkiin tutustumiseen. JAMK tuntui mukavalta opiskelupaikalta opintotarjonnankin ollessa pääsääntöisesti asiallista, laadukasta ja mielenkiintoista. Erityisen kiitollinen olen laadukkaasta instrumenttiopetuksesta jota sain osakseni Mikko Raasakan ja Andras Fodorin opissa.
Puhallinkulttuuri ei tosin vastannut aivan odotuksiani Jyväskylään muuttaessani, sillä olen edelleen ainoa/viimeinen klarinetistiopiskelija oman JAMKiin tuloni jälkeen. Kaipailinkin lisää orkesteritoimintaa ja samaa instrumenttia soittavia kavereita. Toisaalta puhallinkulttuuri Jyväskylässä on nykyään nostamassa päätään (vuotuinen Helmipuhallus -tapahtuma, orkesteritoiminta JAO/JAMK) toimivan kampusyhteistyön (AO, Yliopisto, JAMK) voimin, sekä myös orkesteritoiminta on kehittynyt (mm. Pitkäkatu Sinfonietta orkesteriprojekti syksyllä 2011). Ns. harvinaisemman instrumentin soittajana olen ollut toisaalta onnekkaassa asemassa siinä mielessä, että olen kokenut itseni opintojeni aikana kysytyksi ja tarpeelliseksi, sekä päässyt soittamaan moniin erilaisiin projekteihin, kamarimusiikkikokoonpanoihin sekä periodiluontoisiin orkesteriproduktioihin.
Olen työllistynyt suhteellisen hyvin jo opintojeni aikana. Samaan aikaan kun aloitin opetusharjoittelun harjoitusmusiikkiopistossa 2006, sain tuntiopettajan työn Pieksämäen Seutuopistossa klarinettiryhmän vetäjänä. Myös muusikon keikkahommia on ollut opintojen aikana tasaisesti. Opetuskokemuksen karttuessa sain pari lyhyempää sijaisuutta lähikuntien musiikkiopistoissa ja opintojeni loppusuoralla 2010 sain 8 kuukauden mittaisen klarinetinsoiton opettajan viransijaisuuden Jyväskylän ammattiopistossa. Opintoni pääsivät hieman venähtämään tehdessäni töitä, täyden klarinettiluokan pyörittäminen ei ollutkaan aivan yhtä kevyttä, kuin muutaman oppilaan opettaminen harjoitusmusiikkiopistossa. Sain työssä kuitenkin loistavaa kokemusta tulevaa työelämää varten. Kuluvana syksynä otin puolestaan vastaan vuoden mittaisen viransijaisuuden klarinetinsoiton opettajana Varkauden musiikkiopistosta (Soisalo-Opistosta) ja viimeistelin samalla opintoni.
Koska opetuskokemusta oli kertynyt jo suhteellisen paljon, halusin pitää kiinni myös kehittymisestä muusikkona. Päätin alkaa opetella saksofonin soittoa (nykyisin opetan myös saksofoninsoiton alkeita Soisalo-Opistossa) sekä innostuin myös hakeutumaan trumpetinsoiton pedioppilaaksi JAMKin harjoitusmusiikkiopistoon. Syksyllä 2011 tein vielä opinnäytetyöni yhtyeeni Lajitovereiden liveäänityslevytyksestä, jossa pääsin vielä hyödyntämään JAMKin resursseja koulurakennuksen uusien hienojen tilojenkin puitteissa. Kaikenkaikkiaan opinnäytetyötä oli miellyttävä tehdä erittäin joustavassa ja kannustavassa ilmapiirissä.
Tulevaisuudessa aion työskennellä klarinetinsoiton opettajana ja muusikkona mahdollisuuksieni mukaan, mutta lisäkouluttautuminenkaan ei ole pois suljettu vaihtoehto. Muusikkona kehittyminen kiinnostaa paljon, kuin myös soitinvalikoiman laajentaminen. Jyväskylää en halua kuitenkaan lähiaikoina jättää, sillä kaupunki tuntuu jo todella kotoisalta, musiikkipiirit ovat eläväiset ja mahdollisuudet toteuttaa itseään muusikkona ovat hyvät!
Voinkin omasta kokemuksestani suositella Jyväskylää ja JAMKin musiikin koulutusohjelmaa ammattiin aikoville motivoituneille musiikinopiskelijoille!
- Aki Saira -
musiikkipedagogi AMK