﻿<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<rss version="2.0">
  <channel>
    <title>Ajankohtaista tutkimus- ja kehitystyössä</title>
    <description> </description>
    <link>http://www.jamk.fi/</link>
    <language>fi</language>
    <copyright />
    <managingEditor />
    <webMaster />
    <docs>http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss</docs>
    <rating />
    <generator>INNOFACTOR Prime using RSS.NET - http://innofactor.com - http://www.rssdotnet.com</generator>
    <item>
      <title>TIPSession 13.6. – Kuinka luon toimivan verkoston EU-hankkeiden pohjaksi</title>
      <description>Tervetuloa hankkeiden parissa toimijat TIPSessioniin 13.6. kello 13-15. Mietimme, kuinka luoda toimiva verkosto EU-hankkeiden pohjaksi. Esimerkkitarinoiden kautta pääsemme ideoimaan verkoston luomista omaan toimintaan. Ilmoittautumislinkki: http://digiumenterprise.com/answer/?sid=1019171&amp;#38;chk=DT52FPP6 Paikka: Puutarhurintalo, Seminaarinmäki. Alustajat ilmoitetaan myöhemmin. TIPSession –malli on luotu KOHINA-projektissa JY:n ja JAMK:n henkilöstölle hanketoiminnan kehittymiseksi. Lähtökohtana on  kiristyvä kilpailu ulkoisesta rahoituksesta ja samaan aikaan tarve saada lisää ulkoista [...]</description>
      <link>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/05/13/tipsession-13-6-kuinka-luon-toimivan-verkoston-eu-hankkeiden-pohjaksi/?utm_source=rss&amp;utm_medium=rss&amp;utm_campaign=tipsession-13-6-kuinka-luon-toimivan-verkoston-eu-hankkeiden-pohjaksi</link>
      <source url="http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset">TKI-uutiset</source>
      <category>Tapahtumat</category>
      <category>7 puiteohjelma</category>
      <category>EU-hankkeet</category>
      <category>international projects</category>
      <category>KOHINA</category>
      <category>projekti</category>
      <category>TIPS</category>
      <category>TIPSession</category>
      <category>verkostoituminen</category>
      <author />
      <comments>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/05/13/tipsession-13-6-kuinka-luon-toimivan-verkoston-eu-hankkeiden-pohjaksi/#comments</comments>
      <guid isPermaLink="false">http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/?p=206</guid>
      <pubDate>Mon, 13 May 2013 14:47:18 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Apu menee mobiiliin. Innovative methods in family prevention -seminaari 15.5.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-05-13T16:07:58
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Apu menee mobiiliin. Innovative methods in family prevention -seminaari 15.5.&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Tukea perheille ja nuorille virka-ajan ulkopuolella&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Voidaanko teknologian avulla parantaa perhepalveluiden laatua kuntien heikentyvässä taloustilanteessa vai viekö se viimeisetkin rippeet inhimillisyydestä?&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Teknologiset sovellukset ovat levittymässä myös perhepalveluihin, sillä niiden avulla voidaan tukea ja ohjata asiakasta hänen omassa arjessaan, myös virka-ajan ulkopuolella. Innovative methods in family prevention -seminaarissa asiantuntijat Sveitsistä ja Suomesta esittelevät kehittämiään työmenetelmiä ja -välineitä perhepalveluihin ja -tutkimukseen sekä arvioivat niiden toimivuutta ja hyötyjä. Seminaari alkaa ke 15.5. klo 9.00 Jyväskylän ammattikorkeakoulun Dynamon kampuksella, Piippukatu 2, auditorio.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Kaksipäiväisen seminaarin sisällöt jakautuvat viiteen osioon, joista jokaisessa esitellään ja pohditaan käytännön työmenetelmiä sekä niiden hyödyntämistä. Ensimmäisenä päivänä Jyväskylän yliopiston professori Marja-Leena Laakso kertoo tutkimustuloksia jyväskyläläisestä, ylivilkkaiden lasten vanhemmille tarkoitetusta Perhekoulu-työmuodosta.  Professori Meinrad Perrez Sveitsin Fribourgista tarjoaa katsauksen Sveitsissä käytettäviin vanhemmuuden tukemisen malleihin. Uusina Sveitsissä kehitettyinä työmuotoina Perrez kollegoineen esittelevät mm. kännykkään ladattavan sovelluksen, joka opastaa vanhempia hankalissa kasvatustilanteissa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	JAMKin asiantuntijat Sanna Häkkinen ja Anna Rönkä esittelevät jyväskyläläisen, Talentia-palkitun  eFamily coach-hankkeen arviointitutkimuksen tuloksia. Niiden mukaan mobiiliavusteinen työskentely on asiakkaiden näkökulmasta helppoa ja kätevää. Omaan matkapuhelimeen lähetetyt, perhetilanteeseen räätälöidyt tekstiviestikysymykset herättivät vanhempia pohtimaan omaa toimintaansa ja pitivät perheneuvonnan teemat elävästi mielessä. Työntekijöiden mielestä kännykkätyöskentely on nykyaikainen tapa tukea perheitä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Toisena seminaaripäivänä 16.5. syvennytään  mobiilivälineiden ja muiden uusien sovellusten hyödyntämiseen tutkimusten aineistonkeruussa  ja esitellään tutkimustuloksia niillä kerätyistä aineistoista. Pääpainona ovat erilaiset päiväkirjatyyppiset menetelmät, joilla kerätään tietoa perheen arjesta päivittäin esimerkiksi viikon ajalta. Perrez kollegoineen on Euroopassa uranuurtaja erilaisten sähköisten päiväkirjamenetelmien kehittämisessä. &lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Rönkä sekä Jyväskylän yliopiston tutkija Eija Sevõn esittelevät kehittämänsä Postia Illiltä-mobiilisovelluksen, jolla on kerätty tietoa alle kouluikäisten, päivä- ja vuorohoidossa olevien lasten hyvinvoinnista Jyvässeudulla.  Lapset ja heitä hoitavat aikuiset pitivät menetelmää näppäränä ja mielekkäänä välineenä. Välineen kehittäjät uskovat, että mobiilisovelluksia voitaisiin hyödyntää myös esimerkiksi lastensuojelussa arvioinnissa ja seurannassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Seminaari on osa uuden perhetutkimuskeskuksen toimintaa, ja sen järjestää Talentian Hyvä käytäntö 2012 -palkinnolla huomioitu eFamily coach -projekti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.jamk.fi/koulutus/taydennyskoulutus/seminaarit"&gt;Katso tarkka ohjelma&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Anna Rönkä, yliopettaja, 040 829 5804, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt; sekä Sanna Häkkinen, lehtori,  040 707 3250, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu,  hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/apu_menee_mobiiliin_innovative_methods_in_family_prevention_-seminaari_15_5?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/apu_menee_mobiiliin_innovative_methods_in_family_prevention_-seminaari_15_5?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 13 May 2013 13:09:37 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Puolustusministeriö ja JAMK allekirjoittivat yhteistyösopimuksen kyberturvallisuuden kehittämisestä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-05-08T10:36:51
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Puolustusministeriö ja JAMK allekirjoittivat yhteistyösopimuksen kyberturvallisuuden kehittämisestä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja puolustusministeriön hallinnonala ovat allekirjoittaneet toistaiseksi voimassaolevan yhteistyösopimuksen kyberturvallisuuden kansallisesta kehittämisestä. Yhteistyösopimus sisältää ”Turvallisesti tulevaisuuteen - Puolustusministeriön strategia 2025:n toimeenpanoon” liittyviä toimenpiteitä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Puolustusministeriö tukee JAMKin kyberturvallisuuden kehittämis- ja koulutusympäristön teknistä ja toiminnallista kehittämistä asiantuntemuksellaan ja kehittämisehdotuksin, edistää ympäristön käyttöä puolustushallinnon kansallisessa ja kansainvälisessä harjoitustoiminnassa sekä avustaa ja edistää JAMK ICT:n osallistumista ministeriön ohjaamiin hankkeisiin sekä muihin kyber- tai tietoturvallisuuden tutkimus- ja kehitysohjelmiin kansallisesti ja kansainvälisesti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	– Puolustushallinto tulee hyödyntämään Jyväskylä Security Technology (JYVSECTEC) -kehittämishankkeessa rakennettua kyberturvallisuuden kehitys- ja koulutusympäristöä harjoitustoiminnassaan. Tämä avaa meille ovia mm. kansainvälisiin kyberharjoituksiin, JAMKin koulutus- ja T&amp;amp;K-päällikkö Jarmo Siltanen toteaa ja jatkaa:&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	– Lisäksi tuemme osaltamme puolustusvoimissa tehtävää tutkimus- ja koulutustoimintaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tulevaisuudessa JAMKin kyberturvallisuuden asiantuntijuusalueen kehittämisessä tähdätään kansainväliseen verkottumiseen ja yhteistyöhön puolustushallinnon tukemana.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Jarmo Siltanen, koulutus- ja T&amp;amp;K-päällikkö, 040 716 7282, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö, ICT&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/puolustusministerio_ja_jamk_allekirjoittivat_yhteistyosopimuksen_kyberturvallisuuden_kehittamisesta?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/puolustusministerio_ja_jamk_allekirjoittivat_yhteistyosopimuksen_kyberturvallisuuden_kehittamisesta?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 08 May 2013 07:37:44 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kosteikoista suuret ympäristöhyödyt. Kosteikkopäivää vietetään 25.4.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-04-23T15:36:17
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Kosteikoista suuret ympäristöhyödyt. Kosteikkopäivää vietetään 25.4.&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 %. Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä tulvametsät, joita on usein kuivatettu viljelykäyttöön. Kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta sekä puhdistavat valumavesiä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Kosteikkojen perustamisella vaikutetaan virkistyskäyttöön monilla tavoilla. Hoidettu maaseudun vesimiljöö on viihtyisä, edistää lintuharrastusta, metsästystä, kalastusta ja ravustusta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	– Riistakosteikot toimivat vesilintujen elinympäristönä sekä tarjoavat virkistysmahdollisuuksia ja suodattavat valumavesiä, JAMKin Luonnonvarainstituutin MAISA-hankkeen projektipäällikkö Tarja Stenman kertoo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin järjestämässä kosteikkopäivässä paneudutaan siihen, kuinka maanviljelijät sekä yhdistykset voivat hakea ei-tuotannollista investointitukea monivaikutteisen kosteikon perustamiseen. Päivässä esitellään myös turvatuotannon ja metsätalouden kosteikkoja. Kosteikkopäivän päätteeksi tutustutaan maatalouden ja metsätalouden kosteikkoihin maastossa. &lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	– Tarvaalan mallikosteikko Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen mailla on juuri valmistunut, Stenman kertoo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Päivä alkaa to 25.4. klo 9.00 JAMKin Luonnonvarainstituutissa, Tuumalantie 17, Tarvaala, Saarijärvi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Kosteikkopäivä on suunnattu maanviljelijöille, metsänomistajille, turvetuottajille sekä metsästäjille.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.hinkalo.fi/kalenteri"&gt;Katso tarkempi ohjelma&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Tarja Stenman, projektipäällikkö, 040 58 52197, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti, MAISA-hanke&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kosteikoista_suuret_ymparistohyodyt_kosteikkopaivaa_vietetaan_25_4?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kosteikoista_suuret_ymparistohyodyt_kosteikkopaivaa_vietetaan_25_4?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 23 Apr 2013 12:52:22 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMKille rahoitusta verkkopedagogiikan kehittämiseen</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-04-19T14:26:31
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	JAMKille rahoitusta verkkopedagogiikan kehittämiseen&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääsyä Etelä-Suomen ja myöhemmin kansainvälisille opettajankoulutusmarkkinoille tuetaan EU-varoin. Keski-Suomen maakuntahallitus myönsi JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoululle verkkopedagogiikan oppimisympäristön rakentamiseen 191 260 euroa (Euroopan Aluekehitysrahasto ja valtio). Tuki on 63,4 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan pedagogisia mobiili- ja etäoppimisvälineitä ja -tapoja, joiden uskotaan parantavan opettajankoulutuksen ja koko ammatillisen koulutuksen tehokkuutta. Uuden opetusteknologian avulla opetusta voidaan eriyttää erilaisille opiskelijoille ja oppijoille soveltuvaksi ja sitä tullaan käyttämään opintojen ohjauksessa ja arvioinnissa sekä työssä oppimisessa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja&lt;/b&gt;:&lt;br /&gt;
	Jorma Sinkkonen, asiantuntija, p. 040 730 9246, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkille_rahoitusta_verkkopedagogiikan_kehittamiseen?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkille_rahoitusta_verkkopedagogiikan_kehittamiseen?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 19 Apr 2013 11:30:05 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Keksintömetsästys 25.4.</title>
      <description>TKI-palvelut tarjoavat sinulle ainutkertaisen mahdollisuuden oppia keksintösi uutuusarvon tunnistamista! Oletko mielestäsi tehnyt keksinnön? Keksintömetsästyksessä Jyväskylän yliopiston innovaatiopalveluiden ja JAMK:n TKI-palveluiden, sekä Tampereen patenttitoimiston asiantuntijoiden opastuksella opit määrittelemään tutkimus/kehitystuloksesi siten, että sen keksinnöllisyys, uutuus ja patentoitavuus voidaan arvioida. Samalla opit keksintösi oikeanlaisen dokumentoinnin, jotta siitä voitaisiin tulevaisuudessa tehdä uutta liiketoimintaa. Ilmoittaudu mukaan TKI-palveluiden keksintömetsästykseen ja opi [...]</description>
      <link>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/04/17/keksintometsastys-25-4/?utm_source=rss&amp;utm_medium=rss&amp;utm_campaign=keksintometsastys-25-4</link>
      <source url="http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset">TKI-uutiset</source>
      <category>Tapahtumat</category>
      <author />
      <comments>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/04/17/keksintometsastys-25-4/#comments</comments>
      <guid isPermaLink="false">http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/?p=201</guid>
      <pubDate>Wed, 17 Apr 2013 18:59:52 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Egyptin koulutuksen laadun kehittämishanke käynnistyi</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-04-10T13:24:10
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Egyptin koulutuksen laadun kehittämishanke käynnistyi&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Ensimmäisessä suomalaisessa koulutussektorin Twinning -hankkeessa kehitetään kansallista koulutuksen arviointijärjestelmää Egyptiin. Työnsarkaa riittää yli 55 000 oppilaitoksen ja miljoonien opiskelijoiden maassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun koordinoiman Twinning-hankkeen virallisia avajaisia vietettiin Kairossa keskiviikkona 3.4.2013.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=274265&amp;amp;nodeid=41132&amp;amp;contentlan=1&amp;amp;culture=fi-FI"&gt;Lue lisää Ulkoasiainministeriön sivuilta.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Jukka Koskiniemi, projektipäällikkö, 040 746 2975, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatllinen opettajakorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/egyptin_koulutuksen_laadun_kehittamishanke_kaynnistyi?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/egyptin_koulutuksen_laadun_kehittamishanke_kaynnistyi?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 10 Apr 2013 10:20:36 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Mitä kuuluu elintarvikealan yrityksille? Alan toimintaympäristötutkimuksen tiedonkeruu alkamassa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-04-08T16:18:38
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Mitä kuuluu elintarvikealan yrityksille? Alan toimintaympäristötutkimuksen tiedonkeruu alkamassa&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Elintarvikealan yritysten nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä selvittävä kyselytutkimus on käynnistynyt tänään. Kyselyssä selvitetään muun muassa yritysten työllistämistilannetta, toiminnan eri prosesseja, asiakkuuksien ja laadunhallintaa, kilpailuympäristöä ja kehittymisen esteitä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuuden ala, jonka tuotannon bruttoarvo on 11,3 miljardia euroa ja suora työllistävyys lähes 34 000 henkilöä. Toisaalta Suomen lähes 3 000 elintarvikealan yrityksestä 90 prosenttia on pieniä, osa jopa yhden hengen mikroyrityksiä. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Neljän vuoden välein toteutettava Elintarvikealan toimintaympäristötutkimus kohdistuu manner-Suomen elintarvikeyrityksiin. Työ toteutetaan elokuun 2013 loppuun mennessä&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	− Toivon, että niin isot kuin pienet elintarvikealan yritykset vastaisivat kyselyyn aktiivisesti. Kuuntelemalla tarkoin yritysten kuulumisia ja toiveita saamme konkreettisia eväitä tulevien kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun. Vastaamalla kyselyyn yritykset voivat suoraan vaikuttaa oman alansa keskusteluun ja tulevaisuuden suuntien luotaamiseen, sanoo lähiruokaohjelmasta maa- ja metsätalousministeriössä vastaava lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Viljasen mukaan tutkimus hyödyttää sekä valtakunnallista ohjelmaa että lähellä yrityksiä tapahtuvaa alueellista kehittämistyötä. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	− Vastauksia tullaan käyttämään avuksi myös maakunnissa tapahtuvassa tulevan ohjelmakauden valmistelussa, Viljanen kertoo.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Kyselyyn vastaamisaika päättyy 15.4.2013. &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://digiumenterprise.com/answer/?sid=1001791&amp;amp;chk=F5HKFPJU"&gt;Kysely avautuu tästä.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Ministeriö on tilannut osana hallituksen lähiruokaohjelman toteuttamista ja tiedonkeruuta.  Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 -tutkimuksen toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu.&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Sari Mäkinen-Hankamäki, asiantuntija, 040 551 4503, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/mita_kuuluu_elintarvikealan_yrityksille_alan_toimintaymparistotutkimuksen_tiedonkeruu_alkamassa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/mita_kuuluu_elintarvikealan_yrityksille_alan_toimintaymparistotutkimuksen_tiedonkeruu_alkamassa?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 08 Apr 2013 13:21:44 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Maidolla ja naudanlihalla on kysyntää</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-04-05T09:16:29
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Maidolla ja naudanlihalla on kysyntää&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	Naudanlihaa tuotetaan maakunnassamme noin 4,9 miljoonaa kiloa vuodessa ja maitoa lypsetään noin 110 miljoonaa litraa. Lypsykarjatiloja maakunnasta löytyy 575 ja nautakarjatiloja 298.  Luvut kertovat hyvin, kuinka merkittävä keskisuomalainen maatalous on alueellisena työllistäjänä. Merkitys kasvaa entisestään, kun huomioidaan ruokaketjun muu työllistävä vaikutus, elintarvikkeiden jalostuksesta kauppaan asti.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke on toiminut Keski-Suomen maakunnassa viitisen vuotta. Koulutushankkeen aikana on järjestetty tuottajille yli 400 koulutusta, joihin on osallistunut n. 900 henkilöä. Oppitunteja hankkeessa on suoritettu 23 000. Hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet ovat täyttyneet kirkkaasti.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	– Koulutukset ovat sisältäneet niin teemapäiviä, pienryhmäkoulutuksia, opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille kuin tilakohtaisia koulutuksia. Tarve koulutuksille on ollut suuri. Jotta tilojen kehittäminen turvattaisiin myös tulevaisuudessa, koulutuksia tarvitaan jatkossakin. Hankkeessa yrittäjiltä saatu positiivinen palaute on saanut meidät vakuuttumaan työn merkittävyydestä, toteaa hankkeen projektipäällikkö Sanna Hämäläinen tyytyväisenä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Keskisuomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto on vahvalla pohjalla. Maakunnasta löytyy osaavia maatalousyrittäjiä, joiden tuottamaa maitoa ja lihaa jalostavat maakunnassa eteenpäin mm. Valio ja Saarioinen. Yrittäjillä on selkeä tahto ja halu kehittää tuotantoaan jatkuvasti; se on nykypäivänä maatilan elinehto.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Saarijärveläinen maatalousyrittäjä Taina Kaihlajärvi-Muittari on osallistunut hankkeen järjestämiin koulutuksiin 276 tunnin verran.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	– Hankkeeseen osallistuminen on ollut ikään kuin harrastus. Minulla on ollut suurin halu ja tarve kehittää olemassa olevaa yritystä, yhtymää sekä itseäni. Koulutuksissa luennoitsijat ovat olleet Suomen parhaita asiantuntijoita ja sosiaalinen kanssakäyminen muiden yrittäjien kanssa on tutustuttanut uusiin kollegoihin, Taina kertoo kokemuksistaan. Jalostuksen pienryhmästä saadun tiedon pohjalta on tilalle hankittu mm. oma typpisäiliö.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Viime viikkoina esille nousseiden ruokaskandaalien jälkeen on hyvä muistaa, että meillä jokaisella on mahdollisuus valita lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushankkeen päätösseminaarissa ke 10.4. klo 9-15 Saarijärven kaupungintalolla, Sivulantie 11, esitellään hankkeessa aikaansaatuja tuloksia sekä kuullaan hankkeen koulutuksista tukea saaneita yrittäjiä. Lisäksi kuullaan ulkopuolisten asiantuntijoiden, mm. Sitran, näkemyksiä tulevaisuuden maataloudesta.&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Sanna Hämäläinen, projektipäällikkö, 040 354 7400, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/maidolla_ja_naudanlihalla_on_kysyntaa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/maidolla_ja_naudanlihalla_on_kysyntaa?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 05 Apr 2013 06:17:48 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>EU Puiteohjelmien taloushallinta -koulutus 30.5.</title>
      <description>Paikka: Beeta-Sali, Agora, Jyväskylän yliopisto Aika: kello 9:00-16:45, torstaina 30.5.13 Tervetuloa puiteohjelmien taloushallintakoulutukseen! Koulutus on tarkoitettu puiteohjelmaprojektien hallinnoinnissa työskenteleville tai niistä kiinnostuneille Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun henkilöstölle. Koulutuksen pitäjänä on tohtori Paul Drath Singleimagesta. Koulutus pidetään englanniksi. Koulutuksen sisältö: - Budjetin laatiminen, talousraporttien valmistelu ja tyypillisimpien virheiden välttäminen - Taloudelliset säännöt ja käytänteet 7. puiteohjelman [...]</description>
      <link>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/04/03/eu-puiteohjelmien-taloushallinta-koulutus-30-5/?utm_source=rss&amp;utm_medium=rss&amp;utm_campaign=eu-puiteohjelmien-taloushallinta-koulutus-30-5</link>
      <source url="http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset">TKI-uutiset</source>
      <category>Tapahtumat</category>
      <category>vink-vink</category>
      <category>7 puiteohjelma</category>
      <category>best practices</category>
      <category>budjetti</category>
      <category>ERC</category>
      <category>EU</category>
      <category>FP7</category>
      <category>international projects</category>
      <category>kansainvälisyys</category>
      <category>KOHINA</category>
      <category>projektinhallinta</category>
      <category>projektit</category>
      <category>taloushallinta</category>
      <author />
      <comments>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/04/03/eu-puiteohjelmien-taloushallinta-koulutus-30-5/#comments</comments>
      <guid isPermaLink="false">http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/?p=191</guid>
      <pubDate>Wed, 03 Apr 2013 18:12:07 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMK sai kansainvälisen laatuleiman</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-03-28T09:27:04
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	JAMK sai kansainvälisen laatuleiman&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu on läpäissyt ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman kansainvälisen auditoinnin toisella auditointikierroksella. JAMKin laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnalle asetetut kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Laatuleima on tunnustus JAMKin pitkäaikaisesta ja määrätietoisesta työstä laadun kehittämisessä ja samalla osoitus JAMKin edellytyksistä toimia osana eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. JAMK sai auditoinnin tuloksena kansainvälisen laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta. &lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Arvioinnissa olivat mukana AMK-tutkintoon johtava liiketalouden koulutusohjelma, ylempään AMK-tutkintoon johtava yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma sekä englanninkielinen logistiikan koulutusohjelma. Kaikki Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutukset on vuoden sisällä arvioitu ja ne ovat täyttäneet kansainväliset laatukriteerit.  Viime keväänä englanninkielinen International Business-koulutusohjelma sai kansainvälisen EPAS-akkreditoinnin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	KKA toteaa tiedotteessaan, että JAMKin laatujärjestelmän vahvuksia ovat muun muassa vahva strategiayhteys, johdon ja henkilöstön vahva sitoutuminen sekä systemaattinen ja jäsennelty strateginen suunnittelu. KKA esitti kehittämiskohteina, että JAMKin tulisi sisällyttää toimintaansa muun muassa kansainväliset benchmarkingit ja vertaisarvioinnit sekä seurantatiedon kehittyneemmät analysointimenetelmät.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Auditointien tarkoituksena on tukea korkeakoulujen laatutyötä ja osoittaa suomalaisten korkeakoulujen laadunhallinnan taso. Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut korkeakoulujen auditointeja vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2012 käynnistyi toinen auditointikierros. JAMK on toistaiseksi ainut suomalainen korkeakoulu, joka on tilannut auditoinnin toteuttajaksi kansainvälisen ryhmän. JAMKin auditointiryhmässä oli jäseniä neljästä Euroopan maasta: Irlannista, Norjasta, Itävallasta ja Suomesta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Auditointiraportti on saatavilla korkeakoulujen arviointineuvoston &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.kka.fi"&gt;verkkosivuilla.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Jussi Halttunen, rehtori, 0400 644 913, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt; sekä Heikki Malinen, vararehtori, 040 772 3376, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamk_sai_kansainvalisen_laatuleiman?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamk_sai_kansainvalisen_laatuleiman?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 28 Mar 2013 07:28:15 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Ravinteet kiertoon -työpaja Tarvaalassa 2.4.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-03-27T13:14:44
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Ravinteiden kierrätyksestä kannattavaa liiketoimintaa!&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Lannoitteiden hinnat nousevat ja uusiutumaton fosfori on loppumassa maapallolta noin 50 vuoden sisällä. Fosforilannoitetta ei voi korvata mitenkään, joten maataloustuotantoa odottaa raju supistuminen. Kierrätyslannoitteet ovat tulevaisuudessa välttämättömiä. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	JAMK Luonnonvarainstituutti järjestää yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Maaseutustrategia -hankkeen kanssa ravinteiden kierrätystä koskevan&lt;b&gt; työpajan ti 2.4.2013 klo 9-15 Luonnonvarainstituutissa Saarijärvellä&lt;/b&gt;. Tavoitteena on ideoida toimenpiteitä, joiden avulla ravinteiden kierrätyksestä saataisiin kannattavaa liiketoimintaa pohjoiseen Keski-Suomeen. Työpajaan on ilmoittautunut useita aiheesta kiinnostuneita yrittäjiä Saarijärven seudulta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Tilaisuuden alustajana toimii biokaasuyrittäjä Antti Laitinen Juvalta. Antti opiskeli AMK-agrologiksi JAMKissa ja on mukana Juvan Bioson Oy:ssä.&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;
	Lisätietoja:&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;
	Hanna Kaihlajärvi, Tarja Stenman ja Varpu Savolainen, Luonnonvarainstituutti, etunimi.sukunimi@jamk.fi &lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/ravinteet_kiertoon_-tyopaja_tarvaalassa_2_4?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/ravinteet_kiertoon_-tyopaja_tarvaalassa_2_4?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 27 Mar 2013 11:25:24 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Innovative methods in family prevention and research -seminaari Jyväskylässä 15.-16.5.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-03-26T16:33:04
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Innovative methods in family prevention and research -seminaari Jyväskylässä 15.-16.5.2013&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu järjestää yhdessä Fribourgin ja Jyväskylän yliopiston kanssa kansainvälisen seminaarin ”Innovative methods in family prevention and research” 15.–16.5.2013 Jyväskylässä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Teknologiset sovellukset ovat levittymässä myös perhepalveluihin. Niiden avulla voidaan tukea ja ohjata asiakasta hänen omassa arjessaan, myös virka-ajan ulkopuolella. Seminaarissa asiantuntijat Sveitsistä ja Suomesta esittelevät kehittämiään työmenetelmiä ja -välineitä perhepalveluihin ja -tutkimukseen sekä arvioivat niiden toimivuutta ja hyötyjä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Seminaari on tarkoitettu perus- ja jatko-opiskelijoille, opettajille, tutkijoille, käytännön toimijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tutustu seminaarin &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/download/40532_Innovative_methods_300dpi.pdf"&gt;ohjelmaan&lt;/a&gt;. Ilmoittaudu &lt;a href="https://amp.jamk.fi/asio/kurssiilmo/jamk/index.php?resource=52472/Innovative_methods_in_family_prevention_/esite/&amp;amp;ss_lang=fin"&gt;tästä.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Anna Rönkä, yliopettaja, 040 829 5804, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/innovative_methods_in_family_prevention_and_research_-seminaari_jyvaskylassa_15_-16_5?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/innovative_methods_in_family_prevention_and_research_-seminaari_jyvaskylassa_15_-16_5?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 26 Mar 2013 14:43:45 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMKin opekorkeaan palkinnot sosiaalisen median ja mobiilioppimisen hyödyntämisestä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-03-25T15:53:01
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	JAMKin opekorkeaan palkinnot sosiaalisen median ja mobiilioppimisen hyödyntämisestä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Jyväskylän verkko-opettajapäivässä perjantaina 22.3. palkittiin vuoden parhaita verkkototeutuksia.&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteisessä päivässä palkittiin kolmen eri sarjan voittajat sekä jaettiin kunniamainintoja. Valintaraati koostui järjestäjätahojen verkkopedagogiikan asiantuntijoista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajat nappasivat voitot sosiaalisen median ja mobiilioppimisen sarjoissa. Kolmas voitto meni Jyväskylän yliopistoon Oppimista edistävä lukeminen ja uudet tekstitaidot -videosta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Mobiilioppimisen ja -ohjauksen voittaja, ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Raija Lietonen, palkittiin mobiilisovellusten rohkeasta käytöstä opetustyössä, mikä innostaa myös opiskelijoita uusien sovellusten pariin. Lietonen on itse oppinut mobiiliosaaja ja improvisoi sovellusten käyttöä tarpeen mukaan. Todiste tästä saatiin myös palkitsemistilaisuudessa. Lietonen ei päässyt tapahtumaan JAMKin Dynamolle, mutta oli mobiilisti mukana videon avulla.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Sosiaalisen median toteutuksesta voiton nappasivat Viestintä, vuorovaikutus ja ohjaus verkossa –koulutuksen toteuttajat Mervi Pasanen ja Seija Mäkinen. Verkkototeutuksessa hyödynnettiin useita sosiaalisen median ilmaisia palveluja sekä oppimisen välineenä että kohteena. Koulutussisältö laajeni ja tarkentui osallistujien omien kokeilujen, tuotosten ja blogikirjoitusten kautta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	 – Tavoitteena oli omien oivallusten syntyminen niin opiskelijan kuin tulevan verkko-opettajannäkökulmasta. Alkuvaiheessa opiskelijoiden esiin nostamat epävarmuuden, osaamattomuuden ja kokemattomuuden tunteet vaihtuivat koulutuksen aikana uskallukseksi ja rohkeudeksi kokeilla sekä kannustaa muita sosiaalisen median monipuoliseen hyödyntämiseen, kertoo ryhmää ohjannut Mervi Pasanen JAMKin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	 Voittajien lisäksi myös kunniamainintoja jaettiin useille toteutuksille kilpailun kovan tason vuoksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun Satu Aksovaara ja Annu Niskanen saivat kunniamaininnan monipuolisesta ja oivaltavasta verkkokokousjärjestelmän käytöstä eNTM-pilottikoulutuksessa. Kunniamaininnan saivat myös JAMKista Jason Stevens Business English &amp;amp; Presentations -toteutuksestaan ja Jyväskylän yliopistosta Tekstejä suomeksi -kurssitoteutus sekä Perhe ja kasvatus, Isäksi tulo -toteutus.&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Raija Lietonen, yliopettaja, 040 532 2958, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Mervi Pasanen, opettaja, 050 593 8826, etunimi.sukunimi@jamk.fi sekä Mari Varonen, verkkopedagogiikan suunnittelija, 040 773 5285, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_opekorkeaan_palkinnot_sosiaalisen_median_ja_mobiilioppimisen_hyodyntamisesta?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_opekorkeaan_palkinnot_sosiaalisen_median_ja_mobiilioppimisen_hyodyntamisesta?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 25 Mar 2013 13:54:06 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kyberturvallisuus työllistää:Viisi uutta työntekijää aloittanut JAMKin tietoturvaympäristössä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-03-21T15:54:01
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Kyberturvallisuus työllistää:Viisi uutta työntekijää aloittanut JAMKin tietoturvaympäristössä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Maaliskuun alussa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Dynamon kampuksella aloitti työnsä kyberturvallisuuden osaaja Tero Kokkonen. Hän on viimeisin kaikkiaan viidestä turvallisuusympäristön kehittämiseen palkatusta henkilöstä viimeisen vuoden sisällä. Entuudestaan asian ympärille on kiinnitetty kaksi asiantuntijaa ja lisäksi ympäristön eteen tekee töitä osittain viisi muuta henkilöä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	 – Uusien rekrytointien myötä pääsemme ajamaan kyberturvallisuuden kehitysympäristön ylösajoa täydellä vauhdilla käyntiin. Kyberturvallisuus on tulevaisuuden ala ja tietoturvan hallitseville osaajille tulee riittämään töitä myös tulevaisuudessa, kommentoi JAMKin teknologiayksikön koulutus- ja T&amp;amp;K-päällikkö Jarmo Siltanen tyytyväisenä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Dynamon kampukselle rakenteilla oleva valtakunnallisesti ainutlaatuinen ympäristö tulee vahvistamaan kyberturvallisuuden osaamista ja liiketoimintaa tietoturvauhkien torjunnan testaamisessa, kehittämisessä ja evaluoimisessa. Kehitysympäristö on suljettu realistisen kaltainen maailma, joka sisältää todellisia uhkia, palveluita sekä erilaisia torjuntamekanismeja. Kehitysympäristö mahdollistaa myös eri toimijoiden kouluttautumisen uhkien torjuntaan. Ympäristö on toimintakunnossa toukokuussa 2013.&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	 Information Technology -ylemmän AMK tutkinnon aloittaneet kyberturvallisuuden kärkijoukkoa&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	 – Ylempi ammattikorkeakoulututkinto mahdollistaa uralla etenemisen. On hienoa päästä kärkijoukkoon kyberturvallisuusasioissa ja nähdä, mikä on suomalainen taso ja osaaminen tällä alueelle, toteaa Ilmavoimien tietoturvatehtävissä työskentelevä Juha Saarisilta. Hän on yksi kahdestakymmenestä tammikuussa kyberpainotteisen koulutusohjelman aloittaneista opiskelijoista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Koulutusohjelmaan oli ensimmäisellä hakukierroksella 107 hakijaa. Suosittuun koulutusohjelmaan on hakuaika parhaillaan meneillään ja se jatkuu 3.4. saakka.&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Jarmo Siltanen, koulutus- ja T&amp;amp;K-päällikkö, 040 716 7282, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, teknologiayksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kyberturvallisuus_tyollistaa_viisi_uutta_tyontekijaa_aloittanut_jamkin_tietoturvaymparistossa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kyberturvallisuus_tyollistaa_viisi_uutta_tyontekijaa_aloittanut_jamkin_tietoturvaymparistossa?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 21 Mar 2013 13:55:04 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMKin agrologi kehitti viherseinästä ruokakasvien kasvatusalustan</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-03-20T10:03:25
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	JAMKin agrologi kehitti viherseinästä ruokakasvien kasvatusalustan&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutista valmistunut agrologi (AMK) Esa Siitari kehitti opinnäytetyönään viherseinien viljelymenetelmän. Se mahdollistaa ruokakasvien, kuten salaatin ja yrttien kasvatuksen erilaisissa ympäristöissä, kuten toimistotiloissa, kouluissa ja kotona.  &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	– Valitsin aiheen opinnäytetyökseni, koska se yhdistää opintoni Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutissa, harrastukseni ruokakasvien vesiviljelyn ja tavoitteeni työllistyä vesiviljelyjärjestelmien kehittämiseen, Siitari kertoo.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Viherseiniä tekevä jyväskyläläinen yritys Fresh Effect kehuu Siitarin työpanosta:&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	– Ilman opiskelijan apua ei viherseinän tuotekehitys ruokakasvien viljelyalustana olisi näin pitkällä, Fresh Effectin toimitusjohtaja Niko Järvinen kiittelee.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Ruokakasveja tuottava viherseinä vastaa ajankohtaisiin ilmiöihin kuten leviävän kaupungistumisen aiheuttamaan ruuantuotantoon käytettävän viljelysmaan pienentymiseen.  Myös kaupunkiviljelyn kehittyminen sekä lähiruoka- ja ruokavaliotrendien yleistyminen luovat kysyntää. Lisäksi toiminnallinen ilmanpuhdistus parantaa elinolosuhteita asuinhuoneistoissa, joissa viherseinää käytetään ravinnon tuottamiseen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Jotta yksittäinen kuluttaja voisi viljellä omalla viherseinällä kannattavasti salaattia, yrttejä ja tomaattia, tulee seinän rakennuskustannusten vielä laskea. Siihen tähdätään seuraavaksi erilaisin toimenpitein.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	– Haaveena olisi, että tulevaisuudessa viherseinällä voisi kasvattaa chiliä, tomaattia, kurkkua ja muita ruokakasveja ihan jokainen meistä, tuore agrologi Esa Siitari pohtii.&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Pekka Äänismaa, koulutus- ja TKI-päällikkö, 0400 279 057, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;br /&gt;
	Esa Siitari, agrologi, 040 845 1577, etunimi.sukunimi@gmail.com&lt;br /&gt;
	Niko Järvinen, toimitusjohtaja, 040 533 9758,  etunimi.sukunimi@fresh-effect.com, Fresh Effect Oy, &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.freshwall.com"&gt;Freshwall&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_agrologi_kehitti_viherseinasta_ruokakasvien_kasvatusalustan?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_agrologi_kehitti_viherseinasta_ruokakasvien_kasvatusalustan?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 20 Mar 2013 08:04:48 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Laukaassa palkittiin maaseutumatkailuyrittäjiä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-03-20T08:41:17
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Laukaassa palkittiin maaseutumatkailuyrittäjiä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Peurungassa Laukaassa järjestettävässä valtakunnallisessa maaseutumatkailuyrittäjien seminaarissa on palkittu Vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys sekä Vuoden Kellokas.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien ja –kehittäjien seminaari järjestetään  Keski-Suomessa Laukaassa on parhaillaan menossa. Seminaarin järjestäjinä toimivat Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry, Matkailun teemaryhmä sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu- ja ruokahankkeet.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Maatilamatkailu Kumpunen Petäjävedeltä vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry ja Lomalaidun ry antoivat Vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys –tunnustuksen Maatilamatkailu Kumpusen Hanni ja Juha Kumpuselle Petäjävedeltä. He saavat tunnustusta aktiivisesta maatilamatkailu- ja luomuviljelytilan toiminnan kehittämisestä ja monipuolisesta yritysyhteistyöstä. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Tilan tuotetarjonta koostuu juhla-, kokous-, majoitus- ja ruokapalveluista sekä luomuelintarvikkeista. Matkailutoiminnan asiakaskohderyhminä ovat etenkin kotimaiset perheet  ja erilaiset ryhmät. Kesäkaudella asiakkaista kolmannes tulee ulkomailta, pääasiassa saksankielisiltä alueilta ja Venäjältä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Kumpusen yhteistyöverkostossa on lähistön hevostalleja, lammastila, laajat moottorikelkkareitit sekä erilaisia ohjelmapalveluja ja välinevuokrausta tuottavia yhteistyöyrityksiä. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetään monipuolisia teemallisia aktiviteetteja ja tapahtumia. Esimerkiksi maatilamatkailu- ja hyvinvointipalveluja tuottavan yritysverkoston kanssa on tuotteistettu Lupaus leppoistaa –rentoutusviikonloput maalaisympäristössä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	Matkailijoille ateriapalveluiden runkona ovat oman maatilan luomuraaka-aineet sekä lähijärvien kalat, jotka valmistetaan suussa sulaviksi herkuiksi. Ruuat valmistetaan käsityönä alusta loppuun omassa keittiössä. Erikoisuutena voidaan mainita oman kotisavustamon kylmäsavuhauki ja -lohi sekä Petäjäveden perinnepaisti. Omalla tilalla viljellään ruista, kauraa, vehnää, ohraa, spelttiä ja härkäpapua. Luomutuotteet myydään vähittäispakkauksissa tilalta sekä lähiruokapiirien ja suoramyyjien kautta suoraan kuluttajille. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Hyvölän Talo Ähtäristä Maaseutumatkailun Kellokas &lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry on valinnut Vuoden Kellokkaakseen Hyvölän Talon Ähtäristä. Yrityksen omistavat Katriina ja Ari Hyvölä. Tunnustus myönnettiin monipuolisesta ja vilkkaasta yritystoiminnasta yli 20 vuoden ajan. Hyvölät ovat aktiivisesti kehittäneet yritystään alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi he ovat tehokkaasti kehittäneet maaseutumatkailuyrittäjyyttä. Hyvölät ovat toimineet aktiivisesti mm. maaseutumatkailuun liittyvien tutkintojen, koulutuksen ja laatutyön kehittämisessä. Ari Hyvölä toimi 2000-luvulla myös Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n puheenjohtajana viiden vuoden ajan. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Kotimaisten matkailijoiden ohella etenkin venäläiset ja saksalaiset vieraat ovat löytäneet Hyvölän Talon monipuoliset matkailupalvelut. Kesällä perhematkailu on vilkasta. Syksyn tullen asiakkaina on enemmän ryhmiä ja yritysasiakkaita. Kalastusmatkailupalveluja on kehitetty johdonmukaisesti ja laadukkaasti. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Hyvölän talo on panostanut palveluissaan erilaisten ryhmien viihtymiseen. Se tarjoaa ryhmille maittavaa suomalaista kotiruokaa keittoruuasta pitopöytään sekä kahvilapalveluita. Ateriapalvelut perustuvat paikallisiin raaka-aineisiin, kuten luomutuotteisiin, sieniin, marjoihin, omiin leipiin ja mehuihin sekä Ouluveden ja Ähtärinjärven kalaan. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Aamiais- ja mökkimajoittujille on Hyvölän niemen ja Ouluveden maisemissa tarjolla maatila- ja perhematkailun parhaita puolia kattava kattaus: kotieläimiä, leikkipiha ja hyvä uimaranta lapsille, lintukosteikko, metsäretkiä sekä luontopolku Hyvölän niemessä. Lisäksi on soutuveneitä ja polkupyöriä  tutustumisretkille lähiympäristöön.  Ähtärin eläinpuisto on 15 minuutin automatkan päässä. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/fi_FI/tiedotteet_2013/"&gt;Lisätietoa palkitsemisten perusteluista&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Virpi Kivinen, puheenjohtaja, 040 534 0755,  Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry &lt;br /&gt;
	Kimmo Aalto, toiminnanjohtaja, 040 1791 618, Lomalaidun ry&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/laukaassa_palkittiin_maaseutumatkailuyrittajia?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/laukaassa_palkittiin_maaseutumatkailuyrittajia?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 20 Mar 2013 06:47:26 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kansalaisten eriarvoisuus ja osallistuminen esillä sosiaalityön tutkimuksen konferenssissa </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-03-08T11:56:58
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Kansalaisten eriarvoisuus ja osallistuminen esillä sosiaalityön tutkimuksen konferenssissa&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Eurooppalainen sosiaalityön tutkimuksen konferenssi&lt;br /&gt;
	22. - 23.3. Hotelli Laajavuori, Jyväskylä&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Eurooppalainen sosiaalityön tutkimus elää voimakasta laajentumisen aikaa hyvinvointivaltion muuttaessa muotoaan ja uusien sosiaalisten ongelmien haastaessa alan asiantuntijoiden tiedot ja taidot. Tarvitaan yhä enemmän luotettavaa tutkimustietoa toiminnan perustaksi sekä innovatiivisia, käytännön toimijoita palvelevia avauksia tieteellisen tutkimuksen ja palvelujen kehittämisen välille.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Konferenssissa käsitellään useita ajankohtaisia teemoja, esimerkiksi asiakkaiden kokemuksien roolia sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden tutkimuksessa. Toistuvasti esillä olevia aiheita ovat kansalaisten osallistuminen, lastensuojelun kehittäminen, väkivallan ja itsemurhien ehkäisy sekä keinot tarjota nuorille sosiaalista tukea elämässään. Myös yksityisten ja julkisten sosiaalipalvelujen yhteistyö eri maissa, vastuiden jaot ja innovatiiviset työmenetelmät puhuttavat tutkijoita.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Pääpuhujien luennot käsittelevät historian merkitystä nykyisille toimijoille, sosiaalityön ja muun sosiaalialan palvelutyön suhteita Euroopassa, lastensuojelun erityispiirteitä eri maissa ja perheen roolia huolenpitäjänä. Pääpuhujien asiantuntevaan ja kansainväliseen kaartiin kuuluvat professorit Björn Blom Ruotsista, Adrienne Chambon Kanadasta, Teppo Kröger ja Tarja Pösö Suomesta sekä Frank Wang Taiwanista, jossa sosiaaliala on viime aikoina elänyt vahvaa kehitysvaihetta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Konferenssi on vuosittain toistuva kansainvälinen sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen tutkijoiden kohtaamispaikka. Tapahtuma kerää Laajavuoreen yli 250 ulkomaista ja kotimaista alan tutkijaa sekä muita tutkimuksesta ja tutkimusperustaisesta käytäntöjen kehittämisestä kiinnostunutta asiantuntijaa. Konferenssin järjestäjänä toimii Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos yhteistyötahoinaan Helsingin yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Anna Rönkä, yliopettaja, 040 829 5804, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.jyu.fi/ecswr2013"&gt;www.jyu.fi/ecswr2013&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kansalaisten_eriarvoisuus_ja_osallistuminen_esilla_sosiaalityon_tutkimuksen_konferenssissa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kansalaisten_eriarvoisuus_ja_osallistuminen_esilla_sosiaalityon_tutkimuksen_konferenssissa?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 08 Mar 2013 09:53:27 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMK onnistui hankehaussa:Työ Vietnamissa ja Nepalissa alkaa heti</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-03-08T13:25:07
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	JAMK onnistui hankehaussa: Työ Vietnamissa ja Nepalissa alkaa heti&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa saatiin hyviä uutisia, kun Korkeakoulu-IKI -tukiohjelman rahoituspäätös julkistettiin. Molemmat jätetyistä hankehakemuksista menivät läpi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Kehitysministeri Heidi Hautalan allekirjoittamassa päätöksessä korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelman vuoden 2012 haussa jätettiin yhteensä 55 rahoitushakemusta, joista kaksi tuli JAMKin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Molemmat JAMKin koordinoimat hankkeet olivat myös rahoitusta saaneiden 23 hankkeen joukossa. Kotimaisena partnerina hankkeissa on HAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hyväksytyistä hakemuksista viisi on ammattikorkeakoulujen ja 18 yliopistojen koordinoimia. Valintaprosessiin osallistui laaja kansainvälinen asiantuntijajoukko sekä kehitysyhteistyön että kansainvälisen korkeakouluyhteistyön osaajia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Onnistumisen myötä JAMKin koulutushankkeet saadaan käynnistettyä sekä Vietnamissa että Nepalissa. Vietnamin BOOST-hankkeessa kehitetään paitsi paikallisten opettajankouluttajien osaamista myös oppimisympäristöä. Training of Trainers -hanke Nepalissa toteutetaan yhteistyössä paikallisen Tribhuvanin yliopiston kanssa. Hanke on osa suurempaa koulutuksen kehittämisohjelmaa Nepalissa, jonka tavoitteena on nepalilaisten opettajien koulutus- ja osaamistason kehittäminen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Hankkeiden puitteissa tehtävä työ alkaa heti. Keväällä 2013 JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajat matkaavat Nepaliin toteuttamaan jo ensimmäisen koulutusjakson. Myös BOOST-hankkeessa pakataan ensin matkalaukut ja suunnataan Vietnamiin, mutta vielä myöhemmin keväällä saadaan vietnamilaisia vieraita Jyväskylään.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Tuovi Leppänen, lehtori, Training of Trainers Nepal -hankkeen koordinaattori, 040 532 2861 sekä Irmeli Maunonen-Eskelinen, yliopettaja, Vietnamin BOOST-hankkeen koordinaattori, 040 5889309,&lt;br /&gt;&lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamk_onnistui_hankehaussa_tyo_vietnamissa_ja_nepalissa_alkaa_heti?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamk_onnistui_hankehaussa_tyo_vietnamissa_ja_nepalissa_alkaa_heti?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 07 Mar 2013 13:32:48 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Hankeosaajan valmennusohjelma 2013</title>
      <description>Huomio, huomio korkeakoulujen projektitoiminnan tukipalvelut tai vastaavissa tehtävissä toimivat! Kalenterit esiin. Tervetuloa Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämään projektitoiminnan valmennukseen. Valmennus luo katsauksen niihin asioihin ja toimintoihin, joita korkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukitoiminnot tarvitsevat. Hankeosaajan valmennusohjelma 2013 alkaa maaliskuussa. Ilmoittautuminen on alkanut. Tule mukaan jakamaan, oppimaan ja verkostoitumaan. Tutustu sisältöön ja ilmoittaudu mukaan.</description>
      <link>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/02/18/hankeosaajan-valmennusohjelma-2013/?utm_source=rss&amp;utm_medium=rss&amp;utm_campaign=hankeosaajan-valmennusohjelma-2013</link>
      <source url="http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset">TKI-uutiset</source>
      <category>Tapahtumat</category>
      <category>vink-vink</category>
      <category>projektikoulutus</category>
      <category>verkostoituminen</category>
      <author />
      <comments>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/02/18/hankeosaajan-valmennusohjelma-2013/#comments</comments>
      <guid isPermaLink="false">http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/?p=141</guid>
      <pubDate>Mon, 18 Feb 2013 16:09:06 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Akateeminen Bisnesklubi 20.2. Aiheena Humapin tarina.</title>
      <description>Seuraava Akateeminen Bisnesklubi kokoontuu ensi viikon keskiviikkona 20.2.2013 klo 18.00. Tervetuloa mukaan olit sitten ensikertalainen tai jo usean klubitapaamisen käynyt! Tällä kertaa Akateemisessa Bisnesklubissa kuullaan loistava esimerkki oman osaamisen tuotteistamisesta sekä kuinka sen pohjalle rakennetaan kannattavaa ja kasvavaa liiketoimintaa sekä kotimaan että kansaivälisille markkinoille. Klubin tulee avaamaan Humap Oy:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Juoperi. Olli-Pekan tarinassa kuulemme: • [...]</description>
      <link>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/02/13/akateeminen-bisnesklubi-20-2-aiheena-humapin-tarina/?utm_source=rss&amp;utm_medium=rss&amp;utm_campaign=akateeminen-bisnesklubi-20-2-aiheena-humapin-tarina</link>
      <source url="http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset">TKI-uutiset</source>
      <category>Tapahtumat</category>
      <author />
      <comments>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/02/13/akateeminen-bisnesklubi-20-2-aiheena-humapin-tarina/#comments</comments>
      <guid isPermaLink="false">http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/?p=185</guid>
      <pubDate>Wed, 13 Feb 2013 16:22:02 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Oman osaaminen hyödyksi – Huippusuosittu kurssimme tarjolla nyt uudestaan!</title>
      <description>&amp;#8220;Yksi parhaista henkilöstökoulutuksista vuonna 2012!&amp;#8221; (edellisen kurssin osallistujan palaute) Tutkija/opettaja! Tarjoamme kurssikokonaisuuden oman osaamisen tunnistamiseen ja tuotteistamiseen. Kurssimme tarjoaa sinulle mahdollisuuden miettiä työsi ja tutkimuksesi käytännön sovelluksia yhdistettynä muuhun osaamiseesi. Henkilöstölle tarkoitetussa intensiivikoulutuksessa saat miettiä omaa osaamistasi ja työtäsi suuressa mittakaavassa. Miksi tutkit ja opetat? Tekemäsi työ voi olla helposti sovellettavissa käytäntöön ja akateemisen maailman [...]</description>
      <link>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/02/12/oman-osaaminen-hyodyksi-huippusuosittu-kurssimme-tarjolla-nyt-uudestaan/?utm_source=rss&amp;utm_medium=rss&amp;utm_campaign=oman-osaaminen-hyodyksi-huippusuosittu-kurssimme-tarjolla-nyt-uudestaan</link>
      <source url="http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset">TKI-uutiset</source>
      <category>Tapahtumat</category>
      <author />
      <comments>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/02/12/oman-osaaminen-hyodyksi-huippusuosittu-kurssimme-tarjolla-nyt-uudestaan/#comments</comments>
      <guid isPermaLink="false">http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/?p=179</guid>
      <pubDate>Tue, 12 Feb 2013 12:31:40 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMK selvittää lähiruoan ekologisia vaikutuksia</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-02-07T14:27:08
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	JAMK selvittää lähiruoan ekologisia vaikutuksia&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Vuoden 2013 aikana selvitetään lähiruoan ekologisia vaikutuksia neljässä maakunnassa: Keski-Suomessa toteuttajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Usein lähiruokayritysten ekologisuudesta viestiminen perustuu arvioihin tai ei-mitattaviin seikkoihin, mutta nyt yrityksille luodaan mittaristoa, jolla koko tuotantoketjun ekologisuutta voidaan arvioida faktoihin perustuen. Tieto hyödyttää tiedostavia kuluttajia sekä lähiruoan tuottajia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Keski-Suomessa selvitys tehdään kolmelle lähiruokayritykselle ja koko sille tuotantoketjulle, jossa yritys on mukana. Mukana olevat yritykset pääsevät ensimmäisten joukossa koko Suomessa todentamaan oman toimintansa ekologisuutta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	 -Yritykset löytävät varmasti prosessin aikana toiminnastaan kehittämiskohteita, mutta samalla saavat esiin myös omat vahvuutensa ekologisuuden näkökulmasta. Asiakasviestinnässä ekologisuudesta kerrotaan paljolti mutu-tuntumaan pohjautuen. Hankkeen aikana tuotamme mittareita, joiden avulla asiakasviestintä pohjautuu todellisiin faktoihin, asiantuntija Sari Mäkinen-Hankamäki Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoiminta ja palvelut -yksiköstä kertoo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Kohderyhmänä selvityksessä ovat lähiruokayritykset, joiden tuotantoketju voidaan jäljittää. Koska kyse on tuotteiden ekologisista vaikutuksista, tulee mukana olla koko ruokaketju elinkaarilaskennan mukaisesti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	MTT kokoaa ekologisten vaikutusten arviointikehikon ja Turun yliopisto toteuttaa selvitystä Varsinais-Suomessa, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Suomessa ja Hämeen ammattikorkeakoulu Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Selvitys toteuttaa Lähiruokaohjelmaa ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö elintarvikeketjun kehittämisvaroista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Selvityksen kautta voidaan löytää myös argumentteja, joilla pystytään vastaamaan julkisia hankintoja koskevaan EU- lainsäädäntömuutokseen, jossa hankintakriteeriksi hinnan lisäksi noussee tuotteen elinkaari.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Sari Mäkinen-Hankamäki, asiantuntija, 040 551 4503, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamk_selvittaa_lahiruoan_ekologisia_vaikutuksia?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamk_selvittaa_lahiruoan_ekologisia_vaikutuksia?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 07 Feb 2013 12:27:45 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Koulutuksen arviointiosaamista viedään Egyptiin</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-02-01T13:22:47
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Koulutuksen arviointiosaamista viedään Egyptiin&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu voitti euroopanlaajuisen kilpailun Egyptin koulutusjärjestelmän arvioinnin kehittämisestä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Hanke on vapaasti käännettynä Egyptin kansallisen koulutuksen arviointi ja akreditointikeskuksen (NAQAAE) aseman ja asiantuntijuuden vahvistaminen sekä lainsäädännön uudistaminen. Tähän pyritään huomioimalla parhaita eurooppalaisia käytänteitä, standardeja sekä opetusprosesseja.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Kyseessä on ensimmäinen Suomen voittama koulutusalan ja koulutuksen arvioinnin EU Twinning -hanke. Twinning-hankkeessa on kyse viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Hanketta vetää Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän kaupunki mahdollisti hankkeen toteuttamisen ottamalla pääsopimusosapuolen roolin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Mukana hankkeessa niin sanottuna junior-partnerina toimii Saksan koulutusviennin virasto DAAD. Hankkeen 1,3 miljoonan euron rahoitus tulee kokonaisuudessaan Euroopan unionilta. Sen kesto on kaksi vuotta, jona aikana noin 50 suomalaista ja saksalaista koulutuksen arvioinnin ja koululainsäädännön asiantuntijaa käy perehtymässä egyptiläiseen arviointikulttuuriin ja kouluttamassa paikallisia asiantuntijoita. Egyptissä näitä asiantuntijapäiviä kertyy yhteensä noin 350. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Hankkeen vetäjänä toimii Koulutuksen arviointineuvoston emerituspääsihteeri Heikki K. Lyytinen. Egyptissä hankkeen neuvonantajana toimii kahden vuoden ajan Koulutuksen arviointineuvoston (tv) pääsihteeri Pasi Reinikainen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Suomesta mukana on asiantuntijoita opetushallituksesta, Korkeakoulujen arviointineuvostosta, Koulutuksen arviointineuvostosta, ulkoministeriöstä, Jyväskylän yliopistosta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Myös egyptiläiset koulutuksen arvioinnin asiantuntijat tekevät useita opintovierailuja sekä Suomeen että Saksaan. &lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Jukka Koskiniemi, projektipäällikkö, 040 746 2975, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/koulutuksen_arviointiosaamista_viedaan_egyptiin?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/koulutuksen_arviointiosaamista_viedaan_egyptiin?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 01 Feb 2013 11:35:52 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Hankecocktailin hanke-esimerkit varmistuneet</title>
      <description>Luvassa seuraavat hankkeet: - 7 Puiteohjelma: CAAST-Net Plus, projektikoordinaattori Melissa Plath, JY - 7 Puiteohjelma: BIOCLUS, projektipäällikkö Kirsi Knuuttila, JAMK - JAMK-JY yhteistyö konsortiotutkimuksessa Perheet 24/7 , yliopettaja Anna Rönkä, JAMK, professori Marja-Leena Laakso ja tutkijatohtori Eija Sevon, JY - TEKES Strategiset avaukset: KULMA, tohtorikoulutettava Liisa McDermott, JY - ERC: Support for frontier research, tutkimusprofessori [...]</description>
      <link>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/01/24/hankecocktailin-hanke-esimerkit-varmistuneet/?utm_source=rss&amp;utm_medium=rss&amp;utm_campaign=hankecocktailin-hanke-esimerkit-varmistuneet</link>
      <source url="http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset">TKI-uutiset</source>
      <category>Tapahtumat</category>
      <category>Hankecocktail</category>
      <category>international projects</category>
      <category>KOHINA</category>
      <category>projekti</category>
      <author />
      <comments>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/01/24/hankecocktailin-hanke-esimerkit-varmistuneet/#comments</comments>
      <guid isPermaLink="false">http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/?p=167</guid>
      <pubDate>Thu, 24 Jan 2013 10:29:14 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Keskisuomalaisten kylien palvelut paremmiksi</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-01-24T10:35:59
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Keskisuomalaisten kylien palvelut paremmiksi&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;KyläBusiness-iltapäivä kokoaa ideoijat yhteen 26.1.&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Julkisten palveluiden heikennyttyä tarvitaan kansalaisaktiivisuutta, jotta kylät säilyisivät elävinä. KyläBusiness iltapäivä kokoaa lauantaina 26.1. klo 13-17 kyläaktiivit ja asiantuntijat  ideoimaan keinoja parantaa kylien palveluja. Paikkana on Äänekosken Kaislaranta, Saarijärventie 1153, Parantala.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	-Yhteiseksi haasteeksi maaseudulla on havaittu kyläyhdistysten tarve kehittää varainkeruuta. Tapahtumassa osallistujat pääsevät  muun muassa harjoittelemaan Mind map -budjetin käyttöä, kertoo  Innovative Village -hankkeen projektipäällikkö Outi Raatikainen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Kyläosuuskuntien avulla  tietyt kylät ovat jo pystyneet korvaamaan puuttuvia palveluja.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	-Osuuskunta saattaa tarjota kylätalkkaripalveluja, siivousta, vanhustenhoitoa tai järjestää markkinat. Jos kylältä lakkautetaan kirjasto, voisiko osuuskunta jopa ottaa kirjaston tehtäviä hoitaakseen, pohtii Raatikainen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Joskus palvelujen tarve on sesonkiluonteista, ja työosuuskunta voi olla sellaiseen tilanteeseen sopiva tapa harjoitella yrittäjyyttä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Yhdistysten talouden ja kyläosuuskuntien lisäksi päivän muita teemoja ovat yhdistykset työllistäjinä, nuoret maaseudulla sekä kylien tiedottaminen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Tilaisuuteen on ilmoittautunut osallistujia Pihlajavedeltä, Koivistosta, Konginkankaalta, Vehniältä, Kangashäkistä, Niinilahdesta ja Sumiaisista sekä maaseutujärjestöistä. Ryhmien asiantuntijavetäjät tuntevat sekä maaseudun että oman teemansa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Tilaisuuden järjestävät Palvelutuuli ja Innovative Village –hankkeet. Keski-Suomen Nuorisoseurat ry:n Palvelutuuli-hanke rakentaa yhdessä kyläläisten kanssa kyläkeskuksiin ja seurataloille palvelukeskittymiä. Hanke on rahoitettu EU:n maaseudun kehittämisrahastosta. JAMKin, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry:n ja JyväsRiihi ry:n Leader-hanke Innovative Village – Kekseliäät kylät tekee työtä kylälähtöisten palvelujen parissa yhdessä keskisuomalaisten, virolaisten ja pohjoisirlantilaisten kyläläisten kanssa.&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jamk.fi/tutkimus/projekteja/innovative-village"&gt;&lt;br /&gt;
	Lue lisää Innovative Village -hankkeesta&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.nuorisoseurat.fi/palvelutuuli"&gt;Lue lisää Palvelutuulesta&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Outi Raatikainen, projektipäällikkö, 050 412 0491, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö, Innovative Village -hanke&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/keskisuomalaisten_kylien_palvelut_paremmiksi?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/keskisuomalaisten_kylien_palvelut_paremmiksi?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 24 Jan 2013 08:38:13 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Nyt keskitytään maatilayrittäjien jaksamiseen </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-01-23T09:30:01
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Nyt keskitytään maatilayrittäjien jaksamiseen&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Maatilojen eläinten hyvinvointiin ja koneiden toimintavarmuuteen on viime vuosina panostettu paljon. Tilan tärkein asia eli yrittäjä itse on jäänyt kuitenkin vähemmälle huomiolle. Siihen tarpeeseen vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön maatilayrittäjien hyvinvointiin keskittyvä hanke.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Eväitä maatilayrittäjien jaksamiseen (MAJA) panostaa karjatilayrittäjien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sekä elämänhallintaan ja yritystoiminnan kehittämiseen työhyvinvointilähtöisesti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	-Hyvinvointi ja sen kokeminen on monitahoinen asia. Jokainen sisällyttää siihen erilaisia asioita kuten elämäntilanne, ikä, terveys ja työkyky, tyytyväisyys työhön ja motivaatio tehdä sitä. Oman hyvinvoinnin kannalta on erityisen tärkeää kokea, että työ ja arkipäivän elämä on hallittavissa ja siihen voi itse vaikuttaa, työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Eija Lehto toteaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Hankkeessa hyvinvointia kehitetään erilaisilla tavoilla. Alussa tehtävän kokonaisvaltaisen työhyvinvointikartoituksen pohjalta tehdään henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma. Pienryhmätapaamisissa keskitytään henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin tietoiskujen ja mm. erilaisten liikuntakokeilujen kautta. Alueellisilla tapaamisilla ja teemapäivillä luodaan maatalousyrittäjien ja paikallisten sidosryhmien välistä yhteistyö- ja turvaverkostoa. Parisuhdekursseilla haetaan lisää voimavaroja yhdessä tehtävään työhön.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Maatalousyrittäjän työn muutokset haaste työhyvinvoinnille&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Maatalousyrittäjän työn luonne ja vaatimukset ovat muuttuneet lyhyessä ajassa. Yhteiskunta asettaa entistä enemmän paineita ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja tukiehtoihin liittyvissä kysymyksissä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	-Yhteiskunnan, talouden, markkinoiden ja maatalouspolitiikan suuret muutokset vähentävät työnhallinnan tunnetta maataloudessa. Epävarmuus vaikuttaa haitallisesti työhyvinvoinnin kokemiseen sekä fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen. Siksi oman työn suunnitteluun, hyvinvoinnin ja terveyden vaalimiseen tulisi jokaisen maatalousyrittäjän varata riittävästi aikaa, sanoo Lehto.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Karjatilayrittäjien toivotaan lähtevän rohkeasti mukaan toimintaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	 -Hanke antaa oivan tilaisuuden miettiä ja myös tarttua tuumasta toimeen oman ja perheen hyvinvoinnin edistämiseksi ja voimavarojen lisäämiseksi. Aina tekojen tai muutosten ei tarvitse olla suuria vaan arjen pienillä valinnoilla voi jo vaikuttaa omaan hyvinvointiin sekä työkyvyn ylläpitämiseen, projektipäällikkö Minna Haapakoski Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksiköstä kertoo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Hankkeen aloitusinfo pidetään torstaina 24.1.2013 klo 10.00–13.00 Valion A-rakennuksessa, Laukaantie 9, Jyväskylä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://hinkalo.fi/index.php/ai1ec_event/maja-hankeen-aloitusinfo-evaita-maatilayrittajien-jaksamiseen/?instance_id=358"&gt;Ohjelma&lt;br /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Minna Haapakoski, projektipäällikkö, 050 307 3066, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/nyt_keskitytaan_maatilayrittajien_jaksamiseen?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/nyt_keskitytaan_maatilayrittajien_jaksamiseen?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 23 Jan 2013 07:32:23 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Hankecocktail jo toista kertaa!</title>
      <description>KOHINA-hanke tarjoaa sinulle Hankecocktailin pe 1.2. klo 14 &amp;#8211; 16, jossa voit verkostoitua muiden projektiosaajien kanssa. Hankecocktailissa tutustut onnistuneisiin ja merkittäviin projekteihin sekä saat uusia ideoita työhösi. Luvassa jälleen esimerkkiprojekteja, mm. EU:n 7 puiteohjelmasta, TEKES:stä, ERC:stä ja rakennerahastoista. Tapahtumassa on mahdollista jutella projekteista rennossa ilmapiirissä ja naposteltavaakin on tarjolla JAMK:n ja JY:n henkilöstölle. Ilmoittaudu pian [...]</description>
      <link>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/01/16/hankecocktail-jo-toista-kertaa/?utm_source=rss&amp;utm_medium=rss&amp;utm_campaign=hankecocktail-jo-toista-kertaa</link>
      <source url="http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset">TKI-uutiset</source>
      <category>Tapahtumat</category>
      <category>Hankecocktail</category>
      <category>international projects</category>
      <category>KOHINA</category>
      <category>projekti</category>
      <author />
      <comments>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/01/16/hankecocktail-jo-toista-kertaa/#comments</comments>
      <guid isPermaLink="false">http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/?p=157</guid>
      <pubDate>Wed, 16 Jan 2013 13:01:43 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Huipputestausyksikkö-hanke yhteistyön tiivistäjänä Jyväskylässä </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-01-16T09:02:24
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Huipputestausyksikkö-hanke yhteistyön tiivistäjänä Jyväskylässä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylässä on käynnistynyt huipputestausyksikön kehittämiseen tähtäävä projekti, joka on keskisuomalaisessa mittakaavassa merkittävä yhteistyön näyte. Projektin päätavoitteena on luoda yhteistoimintamalli ja huipputestausyksikkö, jossa edistetään monialaiseen osaamiseen (huippu-urheilu, liikunta, fysioterapia ja hyvinvointi) perustuvaa innovaatio- ja liiketoiminnan syntymistä. Yhteistyötahoina ovat Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian ja terveystieteiden laitokset sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Projektin keskeisenä tuloksena syntyvää huipputestausyksikköä hyödyntävät jatkossa ensisijaisesti toteuttajatahot ja siitä hyötyvät välillisesti urheilun, liikunnan, hyvinvoinnin ja kuntoutuksen asiakkaat sekä ko. alojen yritykset omassa liiketoiminnassaan. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 176 539 , johon on saatu tukea 693 978 Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta. Hankkeen omarahoitusosuus on 32 %.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Merkittävä osuus projektissa on uuden teknologian hankinnalla. Hankittavista laitteista ja menetelmistä osa sijoittuu kiinteästi KIHUn yhteiskäytössä oleviin uusiin laboratoriotiloihin ja osa soveltuu kenttäkelpoiseen työhön. Hankintoihin kuuluu mm. suuri, rullasuksihiihdon mahdollistava, juoksumatto, sykemittauslaitteita, reaaliaikaisen tekniikkapalautteen mahdollistava liikeanalyysijärjestelmä, voimalevyjä sekä urheilufysioterapian mittalaitteita.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Juuso Sillanpää, fysioterapian projektiasiantuntija, 040 098 9455, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/huipputestausyksikko-hanke_yhteistyon_tiivistajana_jyvaskylassa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/huipputestausyksikko-hanke_yhteistyon_tiivistajana_jyvaskylassa?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 16 Jan 2013 07:06:08 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kestävän matkailun kehittämistyö jatkuu</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2013-01-14T12:23:18
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Kestävän matkailun kehittämistyö jatkuu&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	JAMK jatkaa kestävän maaseutumatkailun kehittämistä KESMA II -hankkeessa. Tavoitteena on tuottaa testattu kestävän matkailun arviointi- ja kehittämisprosessi yrittäjien ja kehittäjien käyttöön sekä auttaa eri tahoja tuomaan palvelujensa vahvuuksia esiin myynnissä ja markkinoinnissa kestävän matkailun näkökulmasta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Edeltävässä &lt;a href="http://www.jamk.fi/tutkimus/projekteja/kestavamatkailu"&gt; KESMA I –hankkeessa&lt;/a&gt; (2010-2012) selvitettiin mitä kestävä maaseutumatkailu asiakkaiden ja mitä puolestaan yrittäjien näkökulmasta tarkoittaa. Kestävyyttä tarkasteltiin kulttuurisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista. Sosiaalisen kestävyydessä keskityttiin erityisesti palveluiden esteettömyyteen. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	- Kulttuurisella kestävyydellä tarkoitamme sitä, miten maaseutumatkailu huomioi paikallisen historian ja kulttuurin. Maaseutumatkailun tuotteilla perinnekulttuuria tuodaan esiin ja pidetään elävänä, projektipäällikkö Petra Blinnikka kertoo.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Nyt  selvitetään muun muassa millä termeillä ja miten yrittäjien tulisi viestiä vastuullisesta toiminnastaan asiakaslähtöisesti. Yritykset myös osallistuvat kestävyyden arviointiprosessiin ja saavat näin tietoa oman toimintansa kehittämistarpeista. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	KESMA II alkoi tammikuussa 2013 ja kestää vuoden 2014 loppuun saakka.  Kohdealueina ovat Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme sekä Etelä-Savo ja kohderyhmänä maaseutumatkailuyritykset sekä matkailun kehittäjät, kouluttajat ja aluetoimijat. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Projekti saa rahoituksensa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus. Projektia hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja partnereina hankkeessa ovat Lahden ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Mikkeli.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Petra Blinnikka, projektipäällikkö, 040 539 9185, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö, KESMA II -hanke&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kestavan_matkailun_kehittamistyo_jatkuu?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kestavan_matkailun_kehittamistyo_jatkuu?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 14 Jan 2013 10:19:05 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Generator treffit – JAMK-raati 23.1.</title>
      <description>Aika: kello 12-16, ke 23.1. Paikka: AP 05 Onko sinulla hyviä ajatuksia siitä, miten hommat pitäisi meillä JAMKissa hoitaa, mutta et löydä sopivaa vaikutuskanavaa? Osallistu Gene-treffeille suunnittelemaan uutta toimintamallia: JAMK-raatia. JAMK-raadissa on kyse systemaattisesta ideoidenkeruukokeilusta. Raadissa jalostetaan hedelmäkioskeissa kerätyt ideat JAMKin johdolle esitettäviksi kehitysaihioiksi.(Vertaa Kankaan kehittämisprojektiin, jossa kansalaiset ovat voineet vaikuttaa Kankaan alueen kehittämiseen.) Treffeillä [...]</description>
      <link>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/01/11/generator-treffit-jamk-raati-23-1/?utm_source=rss&amp;utm_medium=rss&amp;utm_campaign=generator-treffit-jamk-raati-23-1</link>
      <source url="http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset">TKI-uutiset</source>
      <category>Tapahtumat</category>
      <category>Yleinen</category>
      <category>Generator-treffit</category>
      <category>hedelmäkioski</category>
      <category>JAMK Generator</category>
      <category>JAMK raati</category>
      <category>kansalaisraati</category>
      <category>Living lab</category>
      <author />
      <comments>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/01/11/generator-treffit-jamk-raati-23-1/#comments</comments>
      <guid isPermaLink="false">http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/?p=150</guid>
      <pubDate>Fri, 11 Jan 2013 12:42:53 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Hedelmäkioski Rajakadulla ke 9.1.13 kello 10:30-12:30</title>
      <description>Hedelmäkioski jälleen liikkeellä! Tällä kertaa aiheena opiskelijayrittäjyys. Tule poimimaan hedelmäsi ja samalla ideoimaan, kuinka yhteisiä yrittäjyysopintoja toteutetaan. Löydät meidät Rajakadun lounasravintoloiden edustalta. &amp;#8220;Minne hedelmäkioskin ideat menevät?&amp;#8221; Vastaus JAMK raatiin. Tulossa 23.1. Generator-treffit, jossa kerrotaan, mikä ihmeen JAMK raati. Terveisin, TKI- ja koulutuksen kehittämispalvelut</description>
      <link>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/01/08/hedelmakioski-rajakadulla-ke-9-1-13-kello-1030-1230/?utm_source=rss&amp;utm_medium=rss&amp;utm_campaign=hedelmakioski-rajakadulla-ke-9-1-13-kello-1030-1230</link>
      <source url="http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset">TKI-uutiset</source>
      <category>Tapahtumat</category>
      <category>hedelmäkioski</category>
      <category>ideat</category>
      <category>JAMK Generator</category>
      <category>opiskelijayrittäjyys</category>
      <author />
      <comments>http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/2013/01/08/hedelmakioski-rajakadulla-ke-9-1-13-kello-1030-1230/#comments</comments>
      <guid isPermaLink="false">http://blogit.jamk.fi/tkiuutiset/?p=148</guid>
      <pubDate>Tue, 08 Jan 2013 17:40:23 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMKin insinööriopiskelijat pääsevät hyödyntämään Metso Automationin järjestelmiä ja laitteita</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-12-18T15:58:37
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	JAMKin insinööriopiskelijat pääsevät hyödyntämään Metso Automationin järjestelmiä ja laitteita&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Metso Automation Oy ovat sopineet yhteistyöstä, joka varmistaa ajanmukaisten automaatiojärjestelmien koulutuksen JAMKissa. Tärkeänä osana yhteistyösopimusta on kehittää hyvin toimiva ja ajantasainen oppimis- ja kehittämisympäristö.Kehitettyjä oppimisympäristöjä hyödynnetään automaatio- ja energiatekniikan insinöörien koulutuksessa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Automaatiotekniikan yliopettaja Jaakko Fonselius korostaa yhteystyön välillistä merkitystä Keski-Suomen alueen yrityksille:&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	– JAMKista valmistuville automaatio- ja energiatekniikan insinööreillä on hallussaan uusimpien teknologioiden mukaiset tiedot ja taidot järjestelmien suhteen. Työllistyessään alueelle he tuovat yrityksiin mukanaan tämän osaamisen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Keski-Suomen alueella kyseisiä järjestelmiä käytetään puunjalostusteollisuuden, voimalaitosten sekä kemian- ja elintarviketeollisuuden tuotantolinjoilla.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Jaakko Fonselius, yliopettaja (hydrauliikka, koneautomaatio), 040 588 7559, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö&lt;br /&gt;
	Seppo Rantapuska, yliopettaja (automaatiotekniikka), 040 567 5902, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_insinooriopiskelijat_paasevat_hyodyntamaan_metso_automationin_jarjestelmia_ja_laitteita?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_insinooriopiskelijat_paasevat_hyodyntamaan_metso_automationin_jarjestelmia_ja_laitteita?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 18 Dec 2012 11:47:58 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Eväitä maatilayrittäjien jaksamiseen</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-12-17T13:05:37
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Eväitä maatilayrittäjien jaksamiseen&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Keski-Suomen alueella aloitetaan Eväitä maatilayrittäjien jaksamiseen -hanke, jonka kohderyhmänä ovat päätoimiset karjatilojen maatalousyrittäjät. Hankkeen tavoitteena on maatalousyrittäjien hyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen, työn ja työolosuhteiden kehittäminen sekä yritystoiminnan tukeminen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia lisäämällä sekä yritysten verkostoitumista lisäämällä. Projektissa kehitetään yrittäjien omia työtapoja ja -menetelmiä sekä huomioidaan työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Maatalousyrittäjille tehdään kyselymuotoiset hyvinvointikartoitukset. Kartoitukseen kuuluu myös fyysisen kunnon mittauksia. Lisäksi pienryhmätapaamisiin valitaan noin kymmenen hengen ryhmät alueittain ja tapaamisilla tuetaan yrittäjien henkilökohtaisten hyvinvointisuunnitelmien toteuttamista sekä verkostoitumisen verkostoitumista. Pienryhmätapaamisten yhteydessä järjestetään mm. tietoiskuja fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyen, opastusta terveysliikuntaan, teemapäiviä, opintomatka sekä päätösseminaari.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	MAJA-hanke on Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 mukainen koulutushanke vuosille 2012-2014. Hankkeen päärahoittaja on Keski-Suomen ELY-keskus.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://hinkalo.fi/index.php/hankkeet/maja/"&gt;Lue lisää&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Minna Haapakoski, projektipäällikkö, 050 307 3066, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö, MAJA -hanke&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/evaita_maatilayrittajien_jaksamiseen?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/evaita_maatilayrittajien_jaksamiseen?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 17 Dec 2012 10:58:50 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMKissa ainutlaatuinen betonin tutkimus- ja kehitysympäristö</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-12-14T13:49:46
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	JAMKissa ainutlaatuinen betonin tutkimus- ja kehitysympäristö&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Betoniteollisuudessa etsitään koko ajan uusia seosaineita ja materiaaleja, jotta ohuemmat ja kevyemmät rakenteet mahdollistuisivat. Tuotekehitys osana normaalia tuotantoprosessia on kuitenkin haasteellista. Vastauksena tähän Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikön akkreditoidusta betonilaboratoriosta kehitettiin uusia teknologioita hyödyntävä betonin tutkimus- ja kehitysympäristö. Organisaattorina toimi BETTY-hanke.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Hankkeessa automatisoitiin betonin laadun testaus- ja mittausprosessia muun muassa konenäköä hyödyntäen. Betonin laadunvalvonta on varmistettu akkreditoidulla ja automatisoidulla testaus- ja mittausprosessilla.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	— Tutkimustulosten perusteella voi sanoa, että yleisesti käytössä olevat betonin koekappaleiden tunnistusmenetelmät vaativat ihmisen tekemää työaikaa ja riskit mittaustulosten epätarkkuudesta kasvavat. Nyt koekappaleen tunnistetiedot saadaan automatisoinnin ansiosta laboratorioon sähköisesti.  Automatisoitu prosessi on toiminnassa ja koemittaustulokset ovat standardin mukaisia,  BETTYn projektipäällikkö Reijo Pitkänen toteaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	JAMKiin on myös hankittu betonin ohutleikkeen valmistus- ja analyysilaitteisto ja  se tullaan liittämään automatisoituun järjestelmään. Laitteiston sisäänajo, testaukset ja menetelmän räätälöinti ovat meneillään.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Akkreditoitu betonin T&amp;amp;K-ympäristö tarjoaa yrityksille monipuolisia tutkimus-, kehittämis-, testaus- ja analyysipalveluja, kuten ohuthienäytteen valmistus- ja analyysipalveluja betonin sidos-, suojahuokos- ja huokosjakomäärityksiä varten. Alihankintana yhteistyöverkostolta voidaan tuottaa myös nano- ja röntgentomografia-analyysipalveluita betonin hienorakenteen tutkimista varten.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Reijo Pitkänen, laboratorioinsinööri, 040 5516 119, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkissa_ainutlaatuinen_betonin_tutkimus-_ja_kehitysymparisto?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkissa_ainutlaatuinen_betonin_tutkimus-_ja_kehitysymparisto?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 14 Dec 2012 11:51:16 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMK mukana Jyväskylän Yritystehtaassa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-11-29T14:24:56
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	JAMK mukana Jyväskylän Yritystehtaassa&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Uusi palvelukokonaisuus tukee kasvuyritysten syntymistä ja kehittymistä Jyväskylän seudulla &lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Jyväskylän Yritystehdas on uusien kasvuyritysten syntymistä ja kehittämistä tukeva palvelukokonaisuus. Toiminnan tavoitteena on löytää satoja yritysideoita, joista parhaat päätyvät kehitysprosessin tuloksena kasvuhautomoon. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Jyväskylän Yritystehtaan palvelut on tarkoitettu osaajille, joilla on kehitystyötä vaativa tuote- tai palveluidea. Hautomopalveluita tarjotaan Jyväskylän seudulle sijoittuville yrityksille. Asiakkaille tarjotaan palveluita ideavaiheesta kasvuun ja kansainvälistymiseen. Palveluita saa useimmiten maksutta ja jo ennen yrityksen rekisteröimistä. Asiakkaita saadaan työelämästä, opiskelijoista, jatko-opiskelijoista, yliopiston tutkijoista sekä mukana olevien organisaatioiden henkilöstöstä. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	- Jyväskylän Yritystehdas luo selvän polun, jolta löytyy palveluita liikeidean kehittämisen eri vaiheisiin. Lisäksi toiminta mahdollistaa asiakkaiden kohtaamisen ja tiimien muodostamisen, jotka luovat edellytyksiä uuden liiketoiminnan syntymiseen, T&amp;amp;K kehittämispäällikkö Pasi Raiskinmäki Jyväskylän ammattikorkeakoulusta toteaa. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	-Jyväskylän Yritystehtaassa saadaan verkoston koko kontaktipinta hyödynnettyä, jotta yrittäjäksi aikovat eivät jää ideansa kanssa yksin. Parhaassa tapauksessa verkosto tuo yhteen oikeanlaisia osaajia, jolloin syntyy ”supertiimejä”, yritysasiantuntija Seppo Sneck Jyväskylän yliopistosta jatkaa. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Jyväskylän Yritystehtaassa ovat mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Innovation Oy / Protomo, Suomen Yrityskehitys Oy, Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry sekä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy. Toimintaa kehitetään yhteistyössä osallistuvien organisaatioiden kesken. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	-Jyväskylän Yritystehdas selkeyttää eri toimijoiden rooleja esihautomo- ja hautomopalveluissa Jyväskylän seudulla. Lisäksi toiminta nopeuttaa ja tehostaa yritysten liiketoiminnan käynnistämistä eli asiakkaan ideaa ei siirrellä toimijalta toiselle, vaan siihen tarjotaan tukea ja apua kaikista mukana olevista organisaatioista, kertoo johtaja Risto Kinnunen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:sta. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Organisaatioiden vastuuhenkilöt kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan asiakkaiden yritysideoista, jolloin kullekin asiakkaalle voidaan tarjota paras mahdollinen polku idean jalostamiseen ja yrittäjyyteen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.jklyritystehdas.fi "&gt;Lue lisää&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätietoja: &lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Risto Kinnunen, johtaja, 040 504 7962, etunimi.sukunimi@jykes.fi, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamk_mukana_jyvaskylan_yritystehtaassa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamk_mukana_jyvaskylan_yritystehtaassa?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 29 Nov 2012 12:28:53 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kysely työssäkäyville vanhemmille:Kuinka yhdistää työ- ja perhe-elämä 24/7?</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-11-29T09:05:53
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Kuinka sovittaa yhteen työajat ja perhe-elämä? Kuinka lastenhoito on järjestetty, jos työtä tehdään epätavalliseen aikaan?  &lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön Perheet 24/7 -hanke toteuttaa yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa Perheet 24 -kyselyn työssäkäyville vanhemmille. Kysely toteutetaan samanaikaisesti myös Hollannissa ja Iso-Britanniassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.jamk.fi/perheet24/kysely"&gt;Vastaa kyselyyn&lt;br /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Vastata voi 20.12. asti.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Suomen Akatemian rahoittama Perheet 24 -kysely tarkastelee perhe-elämää, lastenhoitojärjestelyjä ja lasten hyvinvointia. Tutkimushanke on kiinnostunut erilaisten työaikakäytäntöjen merkityksestä perheiden arjelle.&lt;br /&gt;
	24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa avoinna oleva yhteiskunta tarkoittaa sitä, että monessa lapsiperheessä vanhemman tai molempien vanhempien työajat sijoittuvat iltaan, yöhön tai aikaiseen aamuun. Siitä, mitä tämä tarkoittaa perheiden arjelle on vain vähän tutkimustietoa. Perheet 24 –kysely vastaa tähän tarpeeseen. Tutkimustuloksia ovat saatavilla keväällä 2013 ja niistä lähetetään kooste sähköpostiin vastaajan näin halutessa.&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Anna Rönkä, yliopettaja, 040 829 5804, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö, Perheet 24/7, www.jamk.fi/perhe&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kysely_tyossakayville_vanhemmille_kuinka_yhdistaa_tyo-_ja_perhe-elama_24_7?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kysely_tyossakayville_vanhemmille_kuinka_yhdistaa_tyo-_ja_perhe-elama_24_7?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 29 Nov 2012 07:07:54 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Nautojen tarttuvia tauteja torjumalla jopa kymmenientuhansien säästöt</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-11-27T13:17:53
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Nautojen tarttuvia tauteja torjumalla jopa kymmenientuhansien säästöt&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Nautaterveydenhuollon nimeämä tarttuvien tautien teemavuosi 2012 alkaa olla lopuillaan. Vuoden aikana on kiinnitetty erityistä huomiota mm. nykyaikaisten nautatilojen tautiriskeihin ja laajentavien tilojen riskinhallintaan eläinten hankinnassa. Nautojen hyvä terveystilanne lisää sekä eläinten hyvinvointia että takaa kuluttajille turvalliset elintarvikkeet.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	— Tilojen suojaamiseen tarttuvilta eläintaudeilta ja tarttuvien tautien ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa. Tuotantotiloihin päästetään vain välttämättömät kävijät ja heille tarjotaan tilalta asianmukaiset suojavaatteet ja -jalkineet. Rehuvarastot ja ruokintalaitteet on syytä suojata linnuilta ja jyrsijöiltä,  Eläintautien torjuntayhdistyksen terveydenhuoltoeläinlääkäri Olli Ruoho korostaa.  &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Sairauksien aiheuttamat kustannukset ovat maitotilalliselle merkittäviä. Esimerkiksi salmonellatartunnan ja sen seurauksena aiheutuvan saneerauksen kustannukset vaihtelevat tilan koosta ja tartunnan laajuudesta riippuen keskimäärin 50 000-70 000 euron välillä, kun taas isoilla tiloilla menot voivat olla jopa satoja tuhansia euroja.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Koronaviruksen aiheuttama virusripuliepidemia saattaa maidontuotantotilalla alentaa maitotuotosta jopa 60-80 %:lla 2-3 viikon ajaksi, eivätkä erityisesti loppulypsykaudella olevat lehmät enää heru takaisin epidemiaa edeltäneeseen tuotokseen.  Ruoho toivookin, että eläimiä ostettaessa selvitettäisiin aina lähtötilan eläinten tautitilanne. Näin vältyttäisiin ostamasta eläinten mukana tarttuvia tauteja, kuten tartunnallisia sorkkasairauksia, uusia utaretulehdustartuntoja tai pälvisilsaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin Maitoa ja naudanlihaa -hankkeen projektipäällikkö Sanna Hämäläinen muistuttaa, että Suomessa tautitilanne on erittäin hyvä verrattuna muihin maihin:&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	— Tarttuvia nautatauteja esiintyy Suomessa huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Keski- tai Itä-Euroopassa. Kansainvälistyminen ja ilmaston lämpeneminen tuovat mukanaan omat haasteensa: ihmiset liikkuvat paljon ja eläin- sekä spermakauppaa tehdään enemmän. Leudot talvet eivät myöskään tapa tauteja niin hyvin. Venäjällä, Baltian maissa ja Keski-Euroopassa on monia tauteja, joiden pelätään tulevan Suomeenkin ennen pitkää. Tilannetta seurataan koko ajan tarkasti ja tuottajia tiedotetaan asioista tehokkaasti.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Keski-Suomessa järjestetään vielä loppuvuodesta kaksi koulutuspäivää tärkeästä aiheesta: 3.12. Hankasalmella ja 5.12. Keuruulla. Nautakarjatilalliset pääsevät kuulemaan mm. taudeilta suojautumisesta, tautien aiheuttamista kustannuksista, loistartuntojen ennaltaehkäisystä ja vaikutuksista karjan tuottavuuteen.  &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Koulutuspäivät järjestää yhteistyössä ProAgrian MaitoPisnes- ja JAMKin Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Sanna Hämäläinen, projektipäällikkö, 040 354 7400, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti, Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hanke&lt;br /&gt;
	Ulla Sonninen, hankevetäjä, 043 8249 639, etunimi.sukunimi@proagria.fi, ProAgria Keski-Suomi&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/nautojen_tarttuvia_tauteja_torjumalla_jopa_kymmenientuhansien_saastot?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/nautojen_tarttuvia_tauteja_torjumalla_jopa_kymmenientuhansien_saastot?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 27 Nov 2012 11:20:22 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Osaavaa ohjaajaa etsimässä -webinaari 3.12. klo 9 – 10</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-11-27T10:59:57
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Osaavaa ohjaajaa etsimässä -webinaari 3.12. klo 9 – 10&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Webinaarissa rakennetaan osaavan ohjaajan muotokuvaa Kirsti Vänskän väitöstutkimuksen pohjalta, otetaan esiin osaavassa ohjaajuudessa ilmenneitä käsityksiä siitä, miten taitavat ohjaajat ohjauksen tekevät sekä nostetaan esiin muutamia kysymyksiä, joita väitöstutkimus osaavasta ohjaajasta toi esille, kuten vallan ja monikulttuurisuuden näkymättömyys ohjauksessa ja ohjauspelin pelaaminen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Webinaarin pitävät yliopettaja Kirsti Vänskä ja opettajankouluttaja Helena Anttila Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Webinaari on osa Opin ovi -sarjaa, jonka on tuottanut Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="https://connect.jamk.fi/opinovi/"&gt;Webinaarin pääset täältä:&lt;br /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	1.    Valitse "Enter as a Guest" &lt;br /&gt;
	2.    Name-kohtaan kirjoita etunimi + sukunimi (tarvitaan osallistujalistaksi)&lt;br /&gt;
	3.    Paina enter –painiketta&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Muita tulevia webinaareja:&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;
		29.1.2013 klo 14-15:Kohtaa kansainvälinen opiskelija! Opettajankouluttaja Helena Anttila ja yliopettaja Kirsti Vänskä&lt;/li&gt;&lt;li&gt;
		21.3.2013 klo 14-15:Ennakointitiedon hyödyntäminen urasuunnittelussa ja –ohjauksessa. Lehtorit Anne Leppänen ja Hannele Torvinen.&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;p&gt;
	Webinaarissa keskustelu tapahtuu huoneen chat-ruudun kautta. Et tarvitse mikrofonia. Webinaarit videoidaan ja niitä voi myöhemmin katsoa &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://blogit.jamk.fi/opinovikanava/ "&gt;opinovi-kanavalta&lt;/a&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Auli Ryhänen, projektipäällikkö, 040 594 1476, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/osaavaa_ohjaajaa_etsimassa_-webinaari_3_12_klo_9_10?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/osaavaa_ohjaajaa_etsimassa_-webinaari_3_12_klo_9_10?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 27 Nov 2012 09:08:14 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>EAPRIL 2012:Koulutus tarvitsee innovaatioita</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-11-26T09:36:35
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	EAPRIL 2012:Koulutus tarvitsee innovaatioita&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Koulutusrakenteita uudistetaan parhaillaan rajusti niin Suomessa kuin muissakin maissa. Rakennemuutokset leikkaavat esimerkiksi aloituspaikkoja ja eri aloille valmistuneiden määrä painottuu tulevaisuudessa toisin. Samaan aikaan työelämässä tapahtuu nopeita muutoksia, joiden myötä vaaditaan uudenlaista osaamista. Siitä huolimatta koulutuksen pitää pystyä tuottamaan työelämän tarvitsemia ammattilaisia ja osaamista. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu isännöi eurooppalaisen EAPRIL -järjestön vuosittaista tutkimuskonferenssia Jyväskylässä 28.–30. marraskuuta. Konferenssin pääteemana on innovatiivinen oppiminen ja koulutuksen kehittäminen. Seminaari pidetään Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Dynamolla, Piippukatu 2, ja Jyväskylän Paviljongissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	– Innovatiivisia koulutusratkaisuja tarvitaan vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, tiivistää konferenssijärjestelyistä vastaava asiatuntija Graham Burns JAMKin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	EAPRIL 2012 -konferenssi saattaa yhteen erilaisen tietotaidon ihmiset: Paikalle tulee yli 250 tutkijaa, työelämän edustajaa ja kouluttajaa. Konferenssin globaali koulutusteema houkuttelee osallistujia kaikista viidestä maanosasta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	– Esimerkiksi luovia opetusmenetelmiä tulisi kehittää ja siirtää oppimista luokkahuoneista työelämän pariin. Innovatiivinen ote näkyy myös konferenssin työtavoissa. Osallistujat jakautuvat osaamisalueittain ns. pilviin, joissa yhteistyö aloitetaan Speed dating -mallilla. Osallistujilla on muutama minuutti aikaa esittäytyä toisilleen, jonka jälkeen siirrytään seuraavan luokse, Burns kertoo.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Suomalaista koulutusosaamista ja oppimistuloksia nostaa heti avauspäivänä esille yksi konferenssin pääpuhujista, CIMOn johtaja Pasi Sahlberg. Muiden päivien pääpuhujina ovat EAPRIL-järjestön puheenjohtaja Frank de Jong ja eurooppalaisen koulutus- ja kehitysorganisaatio ETDF:n presidentti Patrick Belpaire. Belgiassa pääpaikkaansa pitävä EAPRIL-järjestö rakentaa siltaa koulutuksen tutkimuksen, teorian ja käytännön välille. Kasvavan järjestön tavoitteena on vahvistaa ja edistää käytäntölähtöistä tutkimusta sekä sen huomioimista koulutuspolitiikassa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.eapril.org/EAPRIL2012"&gt;Katso ohjelma &lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Graham Burns, asiantuntija, 040 588 9919, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/eapril_2012_koulutus_tarvitsee_innovaatioita?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/eapril_2012_koulutus_tarvitsee_innovaatioita?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 26 Nov 2012 07:33:32 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Nuorten työllistymistä vauhdittavat käytännöt esillä 27.11.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-11-22T14:49:07
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Nuorten työllistymistä vauhdittavat käytännöt esillä 27.11.&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Varhaiset työelämäkontaktit avainasemassa&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	On kansallinen haaste turvata osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Koulun ja työelämän väliset nuorten työllistymistä vauhdittavat käytännöt ovat esillä "Työelämäyhteistyökäytäntöjä kehittämällä nuoret nopeammin työelämään" -seminaarissa, joka pidetään Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ti 27.11. klo 9-16, paikkana Dynamo, Piippukatu 2, auditorio. Seminaarin järjestää JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun hallinnoima Nuoret nopeammin työelämään –hanke.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	– Suomessa korkea-asteen opinnot aloitetaan keskimäärin myöhemmin kuin muissa Euroopan maissa ja opintoajat ovat pitkiä. Kun valmistuminen vihdoin koittaa, pitää siirtymisen työelämään olla mahdollisimman sujuvaa, projektipäällikkö Päivi Kauppila JAMKin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta toteaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Hankkeen aikana löydetyissä hyvissä toimintamalleissa korostuvat vahvasti opiskelijan työelämäkontaktien luominen ja kiinni pääsy koulutusta vastaaviin alan töihin jo osana opintoja. Käytäntöjä levitetään ammattiopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja ammatilliseen opettajankoulutukseen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Työpajoista ja puheenvuoroista koostuvan seminaarin antia kootaan yhteen iltapäivän paneelikeskustelussa, jossa oman näkökulmansa aiheeseen tuovat niin opiskelija, opettaja kuin työelämän edustaja. Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset tilaisuuteen tuo opetusneuvos Maija Innola. Seminaarin aikana on myös mahdollisuus tutustua aiheeseen liittyvään posterinäyttelyyn.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Hankkeessa osatoteuttajina ovat HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja Laurea ammattikorkeakoulu sekä kansainvälisinä kumppaneina Coventry University Iso-Britaniasta, University of Luxembourg Luxemburgista, Pädagogische Hochschule Oberösterreich Itävallasta ja Univeristy of Applied Sciences Nordhausen Saksasta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.quickersteps.net"&gt;Lisätietoja seminaarista&lt;br /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Päivi Kauppila, projektipäällikkö, 040 846 0627, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/nuorten_tyollistymista_vauhdittavat_kaytannot_esilla_27_11?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/nuorten_tyollistymista_vauhdittavat_kaytannot_esilla_27_11?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 22 Nov 2012 12:47:22 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Uutta tietoa maitotilan toiminnan kehittämiseen</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-11-22T13:24:34
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Uutta tietoa maitotilan toiminnan kehittämiseen&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kilpailukykyä maidontuotantoon -hanke sekä Työtehoseura ovat yhteistyössä selvittäneet, kuinka maitotilojen toimintaa voisi kehittää. Tutkimuksessa oli mukana 350 maitotilaa Keski-Suomesta ja Etelä-Pohjanmaalta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tärkeimmiksi osa-alueiksi nousivat navetan eri toiminnot, pihattoinvestoinnin suunnittelu ja maitohygienia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	– Hyvät käytänteet tiloilla säästävät työaikaa, lisäävät eläinten hyvinvointia ja toisinaan myös keventävät omaa työtä. Ne vaikuttavat myös taloudelliseen tulokseen. Muutosten ei tarvitse olla suuria ja kalliita. Pieni työajan säästö moninkertaistuu vuositasolla, projektipäällikkö Anne-Mari Malvisto Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutista toteaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tutkimuksessa kävi ilmi, että lypsyprosessin onnistumiseen kalanruoto- ja autotandemasematiloilla vaikutti muun muassa eläinliikenteen sujuvuus ja ryhmittely.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	– Jotta asemalypsy sujuu, vaatii se porteilla suljettavan kokoomatilan, jonne mahtuu noin tunnissa lypsettävien lehmien määrä.  Kokoomatilaan on suositeltavaa hankkia myös ajolaite, Seinäjoen ammattikokeakoulun projektipäällikkö Kimmo Nissinen esittää.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Myös muita hyviä käytänteitä nousi esiin: Avokouru- ja slalomteknologiaratkaisut toimivat lannankäsittelyssä. Ajettava kuivituskone nähdään asematiloille soveltuvana ratkaisuna tulevaisuudessa. Makuuparsien puhdistuksesta ja kuivituksen koneellistamisesta löydettiin paljon tehtävää etenkin toimintaa laajentaneilla tiloilla. Kiskoilla kulkevat kuivituslaitteet soveltuvat hyvin automaattilypsytilalle, kun lehmät oleskelevat asemalypsytilaa epäsäännöllisemmin parsissa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	JAMKin asiantuntija Jyrki Kataja ja lehtori Mika Turunen arvioivat, että tulevaisuudessa pihattoinvestoinnit ovat entistä nopeammin toistuvia, suunnitelmallisia tilakohtaisen maidontuotannon kilpailukyvyn parantajia. Viljelijä joutuu samanaikaisesti rakennuttamaan pihaton sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan lisäykset eläinmäärissä ja pellonkäytössä. Selvityksen mukaan pihaton rakennuttamiseen ja tuotannon täysmääräiseen ylösajoon kului tiloilla keskimäärin 6,5 vuotta, joista 4 vuotta suunnitteluun ja valmisteluun ja 1,5 vuotta pihaton täysimääräiseen tuotantoon saamiseksi. Navetan suunnittelu- ja rakentamisvaiheisiin kannattaa paneutua huolellisesti, sillä niissä tehtyjä virheitä on erittäin vaikea korjata myöhemmin tuotantoprosessin käynnistyttyä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Myös maitohygienian ylläpito nousi keskiöön.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	–Järjestelmällinen työ hyvän utareterveyden saamiseksi ja maidon bakteeri- ja solupitoisuuden alhaisena pitäminen vaativat jatkuvaa hereillä oloa. Arkirutiinien ja jokapäiväisten toimenpiteiden organisointi ja toteutus on tärkeää, koska häiriöiden sattuessa pienenkin toimenpiteen taloudelliset ja työlliset vaikutukset tilalla voivat olla isot, Työtehoseuran agronomi Lea Puumala toteaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Anne-Mari Malvisto, projektipäällikkö, 050 448 8231, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;br /&gt;
	Kimmo Nissinen, projektipäällikkö, 040 830 4117, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@seamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@seamk.fi&lt;/a&gt;, Seinäjoen ammattikorkeakoulu&lt;br /&gt;
	Lea Puumala, agronomi, 044 7143677, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@tts.fi"&gt;etunimi.sukunimi@tts.fi&lt;/a&gt;, Työtehoseura&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Kilpailukykyä maidontuotantoon -hanketta hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja toteutuksessa ovat mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Työtehoseura, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Osuuskunta Maitosuomi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä MTK Keski-Suomen ja muiden maatalouden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Hankkeen rahoittajat ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Etelä-Pohjanmaan kunnat.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/uutta_tietoa_maitotilan_toiminnan_kehittamiseen?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/uutta_tietoa_maitotilan_toiminnan_kehittamiseen?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 22 Nov 2012 11:26:05 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Bioenergiakeskukseen erikoisvarustellut testauskattilat biopolttoaineille</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-11-07T14:52:44
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Bioenergiakeskukseen erikoisvarustellut testauskattilat biopolttoaineille&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Kattilantestaustilat ja laitteet myös akkreditoitu&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin Bioenergiakeskuksen kattilatestauslaboratorion tilat ja laitteet on akkreditoitu VTT Expert Service Oy:n (FINAS T001 1.19) toiminnan piirissä. Polttoaineen testauksen kasvaneeseen kysyntään on vastattu hankkimalla kaksi uutta erikoisvarusteltua polttoainekattilaa, jotka ovat teholtaan 500 kW ja 40 kW. Akkreditoinnin myötä kattilatestauslaboratoriossa voidaan suorittaa virallista EN 303-5 standardin mukaista kattilatestausta kokoluokassa 80-300 kW. Kattilatestauslaboratorion akkreditoidut mittauspalvelut tehdään VTT Expert Services Oy:n (FINAS T001 1.19) alihankkijana ja muusta tutkimus- ja kehitystoiminnasta vastaa JAMKin Bioenergiakeskus.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	— Yhteistyö VTT Expert Services Oy:n kanssa ja tilojen ja laitteiden saaminen akkreditoidun testauslaboratorion ja kattilatestausstandardin vaatimalle tasolle lisää toimintamme laatua ja luotettavuutta, toteaa akkreditoinnissa vahvasti mukana ollut Bioenergiakeskuksen projekti-insinööri Niina Raudasoja.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Akkreditoinnin lisäksi Bioenergiakeskuksen toimintaa on vahvistettu hankkimalla polttoaineentestauksen laitteisto, jonka kaltaista muualta Suomesta ei löydy. Uusilla polttoainekattiloilla pystytään tekemään testausta aiempaa laajemmin. Polttoainekattilassa voidaan testata perinteisten hake- ja pellettiraaka-aineiden lisäksi mm. teollisuuden sivuvirtojen biomassoja ja jätepolttoaineita. Uusien raaka-aineiden etsiminen polttoaineiksi on keskeinen tutkimuskohde.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	— Kattilanvalmistajilla on nyt mahdollisuus varmistaa myös ulkomaille myytävien kattiloiden osalta, että kohdemaissa hyödynnettävät polttoaineet, kuten oliivin kivet, soveltuvat heidän tuotteelleen poltettavaksi. Testaukset lähtevät käyntiin heti, kun uudet kattilat on otettu käyttöön, kertoo laboratorion tekninen vastuuhenkilö Kimmo Puolamäki. — Testauskäytössä tämän typpisiä erikoisvarusteltuja polttoainekattiloita ei Suomessa ole. Kattilat on rakennettu erityisesti tuotekehitystä varten. Investoinnin arvo kattiloiden osalta on 160 000 euroa. Investointeja on rahoittanut EAKR –rahasto Keski-Suomen Liiton kautta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: &lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Pekka Äänismaa, koulutus- ja T&amp;amp;K-päällikkö, 0400 279 057, etunimi.sukunimi@jamk.fi sekä Kimmo Puolamäki, asiantuntija, laboratorion tekninen vastuuhenkilö, 050 342 2072, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti, Bioenergiakeskus&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/bioenergiakeskukseen_erikoisvarustellut_testauskattilat_biopolttoaineille?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/bioenergiakeskukseen_erikoisvarustellut_testauskattilat_biopolttoaineille?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 06 Nov 2012 12:59:55 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Yrityshautomon vetäjä Juha Perälampi edustamaan Stanfordin yliopistoon</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-11-05T08:48:07
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Yrityshautomon vetäjä Juha Perälampi edustamaan Stanfordin yliopistoon&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	JAMKin yrityshautomon vetäjä, lehtori Juha Perälampi toimii puhujana merkittävässä kansainvälisessä Stanfordin yliopiston isännöimässä konferenssissa nimeltään “Building the Entrepreneurial University”, jossa keskiössä ovat yrittäjyys ja innovaatiotoiminta. Osallistujat ovat korkeakoulujen sekä liike-elämän edustajia, yrittäjiä, yritysvalmentajia, sijoittajia sekä virkamiehiä ja tulevat ympäri maailmaa. Perälammella on kaksi puheenvuoroa, joissa ensimmäisessä hän pohtii Pohjoismaista hyvinvointimallia sekä sen mahdollisuuksia ja uhkia liittyen yrittäjyyteen. Toisessa puheenvuorossaan hän puolestaan esittelee JAMK-yrityshautomoa sekä JAMKin kasvua kohti yrittäjämäistä korkeakoulua. Juha Perälampi toimii koko konferenssin pääpuhujista ainoana ei-Yhdysvaltalaisen organisaation edustajana.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	"On kunnia-asia päästä edustamaan JAMKia ja Suomea tässä korkealaatuisessa tapahtumassa", kertoo Juha Perälampi, joka on elokuusta lähtien toiminut myös konferenssin Pohjoismaiden koordinaattorina. Konferenssissa kuullaan Yhdysvaltojen arvostetuimpien yliopistojen kokemuksia yrittäjyyskasvatuksesta; mukana ovat Stanfordin lisäksi mm. Massachusetts Institute of Technology (MIT), Berkeley University, University of Southern California sekä Arizona State University.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tapahtuman muina puhujina toimivat esimerkiksi Stanfordin yliopistosta Prof. Henry Etzkowitz, Senior Researcher sekä Marina Ranga, Senior Researcher, Stanford, H-STAR Institute. "Alustavasti olemme jo keskustelleet tutkimusyhteistyötä heidän kanssaan konferenssin jälkeen," kertoo Perälampi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Konferenssi järjestetään 12.-16.11.2012 Stanfordin yliopistossa, Kaliforniassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://triplehelix.stanford.edu/triplehelix"&gt;Lue lisää&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Juha Perälampi, lehtori,  041 534 3603, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/yrityshautomon_vetaja_juha_peralampi_edustamaan_stanfordin_yliopistoon?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/yrityshautomon_vetaja_juha_peralampi_edustamaan_stanfordin_yliopistoon?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 05 Nov 2012 06:52:05 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMK mukana Keksintöjen viikolla 8.-10.11.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-10-29T11:20:47
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	JAMK mukana Keksintöjen viikolla 8.- 10.11.&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Valtakunnallinen keksintömessutapahtuma Keksintöjen Viikko kokoaa nyt jo kuudetta kertaa keksijät, yrittäjät ja yhteistyökumppanit verkostoitumaan Viitasaari Areenalle. JAMKista on mukana Bioenergiakeskus sekä tutkimus-, testaus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluja. &lt;/p&gt;&lt;p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"&gt;
	Messut  ovat avoinna torstaina 8.11. klo 12-17, perjantaina 9.11. klo 10-17, lauantaina 10.11. klo 10-15. Tervetuloa tutustumaan keksintöihin!&lt;/p&gt;&lt;p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.keksintojenviikko.fi/"&gt;Lue lisää&lt;br /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamk_mukana_keksintojen_viikolla_8_-10_11?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamk_mukana_keksintojen_viikolla_8_-10_11?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 29 Oct 2012 10:15:28 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat nopeuttavat potilaan hoitoon pääsyä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-10-24T13:47:22
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat nopeuttavat potilaan hoitoon pääsyä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Sairaanhoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat ovat määränneet lääkkeitä heinäkuusta alkaen. Maaliskuussa lisäkoulutuksen läpäisseet 51 sairaanhoitajaa ovat saaneet sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta erikoispätevyyden ja yksilöintitunnukset. Kaikki oikeuden saaneet hoitajat työskentelevät kuntasektorilla, sillä koulutuksella halutaan parantaa lääkäripulasta kärsivän julkisen sektorin terveyspalveluja. Toisin kuin lääkäreillä, sairaanhoitajilla rajattu oikeus määrätä lääkkeitä on sidottu työpaikkaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Torstaina 25.10. Jyväskylän, Oulun seudun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluissa opiskelleet lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat kokoontuvat täydennyskoulutukseen Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikköön ylläpitääkseen osaamistaan potilaan tutkimisessa, hoidon ja lääkehoidon tarpeen määrittelyssä sekä farmakologiassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat ovat kuvanneet uutta vastuullista tehtäväänsä palautekyselyssä muun muassa seuraavasti: ”Työtä tekee erilailla. Vastuu perehtyä potilaan asioihin on minulla. En vain jaa reseptejä. Toimintani lyhentää potilaan odotusaikaa, heidän ei tarvitse jäädä odottamaan reseptiä lääkäriltä. Koen saaneeni koulutuksen kautta pätevyyden tähän uuteen työhöni.”&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Työnantajat näkevät rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta olevan suuren hyödyn varsinkin perusterveydenhuollon päivystysvastaanotoilla akuuttien infektioiden hoidossa, pitkäaikaissairauksien seurannassa erityisesti verenpaine-, diabetes- ja astmapotilailla sekä influenssarokotteiden ja ehkäisyvalmisteiden määräämisessä. Lääkkeenmääräämisoikeuden avulla voidaan tehostaa toimintaa ja resurssien käyttöä, kun lääkäreiden työpanosta vapautuu vaativampiin tehtäviin. Parhaimmillaan potilaan hoidon saatavuus paranee ja pitkäaikaissairaiden hoito tehostuu.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Keski-Suomessa uusi tehtäväkuva on otettu käyttöön Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin yhteispäivystyksessä, Seututerveyskeskuksessa, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksessa, Saarikassa, Jämsässä ja Äänekoskella. Täydennyskoulutuspäivään osallistuu lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia myös Ylä-Savon SOTE ky:stä, Pieksämäen ja Joensuun terveyskeskuksista, Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta ja Selänteestä, Ilmajoelta, Alajärveltä ja Kokkolasta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Haku seuraavaan lääkkeenmääräämiskoulutukseen on käynnissä Jyväskylän, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluissa sekä Laurea-ammattikorkeakoulussa. Koulutukset käynnistyvät tammikuussa 2013.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Johanna Heikkilä, asiantuntija, 040 848 8623, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/download/38472_SHLM_foorumi_20121025.pdf"&gt;Ajankohtaisfoorumin ohjelma&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/laakkeita_maaraavat_sairaanhoitajat_nopeuttavat_potilaan_hoitoon_paasya?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/laakkeita_maaraavat_sairaanhoitajat_nopeuttavat_potilaan_hoitoon_paasya?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 25 Oct 2012 13:01:29 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Venäläisille osaamista oppilaitosjohtamiseen Jyväskylästä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-10-23T09:52:25
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Venäläisille osaamista oppilaitosjohtamiseen Jyväskylästä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun koulutusmyynti Venäjälle Kalugaan jatkuu, kun uusi, oppilaitosten johtajista koostuva koulutusryhmä syventyy oppilaitosjohtamiseen Jyväskylässä tällä viikolla. Mukana on myös alueen opetusministeri Aleksandr Anikeev.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Kalugan oppilaitoksissa halutaan tällä hetkellä kehittää henkilöstöjohtamista, ja Keski-Suomessa on sopivaa asiantuntemusta tämän tueksi. Viikon opintomatkan aikana JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun päälliköt tutustuttavat ryhmän johtamisen eri teemoihin Jyväskylässä, jonka lisäksi koulutus jatkuu Kalugassa.&lt;br /&gt;
	Suomalaiseen koulutusjärjestelmään venäläisryhmä tutustuu myös käytännössä. Ryhmä vierailee niin peruskouluissa, lukioissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissakin. Kaikissa oppilaitoksissa esittelijöinä ovat niiden johtajat. He tutustuttavat ryhmän oppilaitostensa toimintaan, niiden johtamiseen ja ohjausjärjestelmiin.&lt;br /&gt;
	JAMK on tehnyt Kalugan alueella yhteistyötä jo useiden vuosien ajan, mutta ammatillisen opettajakorkeakoulun osalta meneillään on toinen yhteistyövuosi. Aiemmin yksi oppilaitosjohdon ryhmä on osallistunut vastaavanlaiseen koulutukseen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	–  Asiantuntemuksemme arvostamisesta kertoo se, että yhteistyö saa jatkoa ja alueelle tilattiin vielä toinen koulutus, toteaa opettajankoulutuspäällikkö Harri Keurulainen.&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Harri Keurulainen, opettajankoulutuspäällikkö, 040 532 3147, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/venalaisille_osaamista_oppilaitosjohtamiseen_jyvaskylasta?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/venalaisille_osaamista_oppilaitosjohtamiseen_jyvaskylasta?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 23 Oct 2012 06:54:07 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Google Finland kohtaa Keski-Suomen pk-yrittäjät 25.10.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-10-22T10:16:09
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Google Finland kohtaa Keski-Suomen pk-yrittäjät 25.10.&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Asiakkaat hyödyntävät ostopäätöksissään yhä enemmän verkon keskustelupalstoja. Eri sivustojen kautta etsitään käyttäjien kokemuksia tuotteista ja palveluista. Ostopäätösprosessien siirtyminen verkkoon on kehityskulku, johon myös keskisuomalaisten pk-yritysten on syytä reagoida. Mistä tietää, milloin käyttää esimerkiksi hakukonemainontaa ja milloin pelkkä kotisivujen optimointi riittäisi?&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoiminta- ja palvelut -yksikön ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun DimarK-hanke järjestää pk-yrityksille suunnatun koulutuksen 25.10. klo 12-16.30. Paikkana on JAMK, pääkampus, Rajakatu 35, Valjakka-auditorio.&lt;br /&gt;
	Tilaisuudessa puhuvat alan gurut, kuten Google Finlandin Product Marketing Manager Sami Kankkunen sekä mediatoimisto Voiton strateginen suunnittelija Juha Halmesvaara. Teemoina ovat verkkomainonnan mahdollisuudet, hakusanamainonta sekä sivustojen optimointi hakukoneystävällisiksi.DimarK on Keski-Suomen ELY-keskuksen ja EU:n osarahoittama koulutushanke, jonka toteutuksesta vastaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.dimark.fi"&gt;Lue lisää&lt;br /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisätietoja:&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Liinamaaria Hakola, projektipäällikkö, 050 340 6046, liinamaaria.hakola@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö, &lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/google_finland_kohtaa_keski-suomen_pk-yrittajat_25_10?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/google_finland_kohtaa_keski-suomen_pk-yrittajat_25_10?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 22 Oct 2012 07:27:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Saarijärven vesistöreitin alueen viljelijöiden vesiensuojeluasenteet kohdallaan</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-10-12T14:24:54
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Saarijärven vesistöreitin alueen viljelijöiden vesiensuojeluasenteet kohdallaan&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	JAMK Luonnonvarainstituutissa kannustetaan Saarijärven vesistöreitillä olevia viljelijöitä suojavyöhykealueiden perustamiseen. Suojavyöhykkeet estävät ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoumista vesistöihin. Saarijärveläisillä maatiloilla on asiaan reagoitu ja perustettu pelloille suojavyöhykkeitä lisääntyvässä määrin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Viljelijät ovat ottaneet tiedon vastaan positiivisesti. Maisa -hankkeessa on selvitetty Saarijärven vesistöreitin alueen viljelijöiden vesiensuojeluasenteita ja kyselytutkimuksen mukaan kaikki vastaajat pitivät vesiensuojelua maataloudessa erittäin tärkeänä. Samalla selvitettiin alueella muodostuvan lannan käyttöä. Selvityksen mukaan puolet alueen lannasta levitetään peltoon sijoittamalla tai multaamalla, jolloin arvokkaat ravinteet saadaan tehokkaasti kasvien käyttöön eivätkä ne huuhtoudu vesistöihin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Maisa -hanke järjestää suojavyöhyketilaisuuden Saarijärvellä ti 16.10 klo 10 alkaen. Maanviljelijät saavat konkreettista oppia siitä, kuinka suojavyöhyke perustetaan. Harjoittelupaikkana toimii rehevän Puteri-järven rantapelto. Kokoontuminen osoitteessa Kotalahdentie 59, 43100 Saarijärvi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tarja Stenman, projektipäällikkö, 040 585 2197, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/saarijarven_vesistoreitin_alueen_viljelijoiden_vesiensuojeluasenteet_kohdallaan?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/saarijarven_vesistoreitin_alueen_viljelijoiden_vesiensuojeluasenteet_kohdallaan?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 12 Oct 2012 11:26:49 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Esimiestaidot kaipaavat petrausta pk-yrityksissä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-10-02T15:21:23
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Esimiestaidot kaipaavat petrausta pk-yrityksissä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Nuoret työntekijät kokevat, että heidän osaamistaan ei hyödynnetä tarpeeksi pk-yrityksissä. 45−54-vuotiaat puolestaan kokevat työtyytyväisyytensä ja esimies-alaissuhteensa huonompina muihin ikäryhmiin verrattuna. Nuori IT-alalla työskentelevä on riski työnantajalle, koska hän vaihtaa työpaikkaa herkästi. Myös kokous- ja palautekäytännöt kaipaavat kohentamista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Muun muassa tämä kävi ilmi Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoiminta ja palvelut -yksikön ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksessa, johon vastasi 163 henkilöä. Tutkimus toteutettiin Uudistava johtaminen -projektissa. Projektin tavoitteena on johtamisen, työhyvinvoinnin ja työyhteisön toimivuuden kehittämisen kautta parantaa ja pidentää työuria keskisuomalaisissa pk-yrityksissä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	— Hyvät esimiestaidot tukevat työhyvinvointia. Lisäksi luottamus työtovereiden välillä lisää työnimua, projektipäällikkö Marianne Ekonen tiivistää.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	— Esimiesroolin selkeyttäminen, delegointitaitojen kehittäminen ja tuki johtajuuden kehittymisessä esimerkiksi esimiesvalmennuksen, mentoroinnin, coachingin ja vertaistuen kautta ovat mahdollisuuksia, joilla esimiestyötä voidaan kehittää myös pk-yritysten yhteistyönä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Nuorten vastaajien kohdalla osaamisen vajaakäyttöä voitaisiin ehkäistä työkiertoa lisäämällä ja sisältöjä uudistamalla. Selkeät kehityskeskustelut, ajantasaiset työnkuvat ja osaamiskartoitukset edistävät myös asiaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Kokeneiden keskiuransa vaiheilla olevien työntekijöiden mukaan ottaminen työnsuunnitteluun, omaan työhön liittyvän päätäntävallan antaminen, kehittymismahdollisuuksien lisääminen ja huomion kiinnittäminen työkykyä ylläpitäviin toimenpiteisiin voi vaikuttaa ennakoivasti erityisesti työstä luopumis- ja eläköitymisaikeisiin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Organisaatioissa tulisi olla selkeät periaatteet ja mallit palautteen antamiseen. Sama pätee myös kokouskäytäntöihin&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Tutkimus toteutettiin kahdeksassa eri aloja edustavassa keskisuomalaisessa pk-yrityksessä. Tulosten perusteella pk-yritysten ikäjohtamisessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti alle 35-vuotiaiden ja 45−54-vuotiaiden ikäryhmiin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Sirpa Koponen, koulutuspäällikkö, 040 836 8841, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu &lt;br /&gt;
	Marianne Ekonen, projektipäällikkö, 050 409 8352, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö &lt;br /&gt;
	Anna-Maija Lämsä, professori, 040 555 3352, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Lisää tutkimuksen tuloksista:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Koponen, S., Lämsä, A-M., Kärkäs, M. &amp;amp; Ekonen, M. 2012. Uudistava johtaminen – tukea pienten ja keskisuurten yritysten kehittämiseen työurien pidentämiseksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 133. Luettavissa internet-osoitteessa: http://www.jamk.fi/kirjasto/julkaisut/julkaisuja/2/0/133_2012_uudistava_johtaminen&lt;br /&gt;
	Kärkäs, M. 2012. Organisaatioluottamus, esimies-alaissuhteet ja työn imu sekä niiden yhteydet alaisten näkökulmasta tarkasteltun&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/esimiestaidot_kaipaavat_petrausta_pk-yrityksissa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/esimiestaidot_kaipaavat_petrausta_pk-yrityksissa?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 02 Oct 2012 12:13:45 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Cygaten asiantuntemusta JYVSECTECin kyberturvallisuuslaboratorioon</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-09-28T14:15:55
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Cygaten asiantuntemusta JYVSECTECin kyberturvallisuuslaboratorioon&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	JAMKissa rakennettavan kyberturvallisuuden kehitysympäristön infrastruktuurin toimittajaksi on valittu keväällä järjestetyn puitekilpailutuksen perusteella TeliaSonera Finland Oyj. Kehitysympäristön laite- ja verkkoratkaisun toteuttaa TeliaSonera Finlandin tytäryhtiö Cygate Oy. Sopimuksen ennakoitu arvo on noin 500 000 - 850 000 euroa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittamassa JYVSECTEC-hankkeessa kyberturvallisuuden kehitys- ja testausympäristö rakennetaan JAMKin Lutakon kampukselle Dynamoon. JYVSECTECin konseptoimassa ja suunnittelemassa kehitysympäristössä Cygatella on merkittävä rooli valittujen infrastruktuurin osa-alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	– Tämä on Cygatelta merkittävä panostus kyberturvallisuuden kehittämiseksi. Asiantuntemuksemme tukee JAMKin osaamista hankkeessa useilla eri osa-alueilla, kertoo Cygate Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Äyräväinen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Puitejärjestely käsittää infrastruktuuriratkaisun, joka sisältää mm. palvelin- ja tallennusjärjestelmät, kytkimet, reitittimet, palomuurit, laitekaapelit sekä niihin liittyvät laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Kokonaisuuteen kuuluvat konsultoinnin ja projektinhoidon lisäksi myös analysointi-, valvonta-, hallinta- ja testaustyökalut ohjelmistoineen ja lisensseineen. Puitesopimus kestää vuoden 2013 loppuun saakka ja sisältää option kahteen jatkovuoteen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	– Ympäristö tulee vahvistamaan valtakunnallista kyberturvallisuuden osaamista ja liiketoimintaa tietoturvauhkien torjunnan testaamisessa, kehittämisessä ja evaluoimisessa. Suljettu, realistinen todellisia uhkia, palveluita ja erilaisia torjuntamekanismeja sisältävä kehitysympäristö mahdollistaa myös eri toimijoiden kouluttautumisen todellisten uhkien torjuntaan, sanoo JAMKin teknologiayksikön koulutus- ja T&amp;amp;K-päällikkö Jarmo Siltanen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Kehitysympäristö toteutetaan ja otetaan käyttöön vaihteittain. Tavoitteena on, että valtaosa järjestelmistä on käytössä vuoden 2012 loppuun mennessä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Ilkka Äyräväinen, toimitusjohtaja,  (09) 613 8911, etunimi.sukunimi@cygate.fi, Cygate Oy&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/cygaten_asiantuntemusta_jyvsectecin_kyberturvallisuuslaboratorioon?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/cygaten_asiantuntemusta_jyvsectecin_kyberturvallisuuslaboratorioon?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 28 Sep 2012 11:21:18 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Saarijärven Vesiosuuskuntapäivillä palkitaan mm. maakunnan paras juomavesi ja heitetään vettä!</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-09-04T12:19:32
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Saarijärven Vesiosuuskuntapäivillä palkitaan mm. maakunnan paras juomavesi ja heitetään vettä!&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Valtakunnallisia vesiosuuskuntapäiviä vietetään 7.-8.9. Saarijärven Tarvaalassa. Päivien tarkoituksena on lisätä vesiosuuskuntien tietoa, taitoa sekä luoda mahdollisuuksia yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon vesihuoltoon liittyvistä asioista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Pe 7.9. klo 14 alkaen vesiosuuskuntapäivien avajaisissa tullaan palkitsemaan vuoden vesihuoltoteko sekä maakunnan paras juomavesi. Kaikille avoimessa leikkimielisessä kisassa heitetään vettä sekä perjantaina että lauantaina. &lt;br /&gt;
	Päivien aikana tullaan järjestämään mm. työpajoja, tietoiskuja sekä luentoja veden säästämiseen, vesiosuuskuntatalouteen ja jätevesien käsittelyyn liittyen. Erityistä mielenkiintoa ovat herättäneet lakiklinikat, joilla keskustellaan erityisesti vesiosuuskuntien hallinnosta sekä vesihuoltolakiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Alustajina lakiklinikalla toimivat lakimiehet Ritva Schiestl (vesihuoltolaki) ja Anne Kontkanen (osuuskuntalaki/hallinto).&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Vesiosuuskunnat ovat viime vuosina laajentuneet voimakkaasti alueille, joille kunnat eivät tarjoa vettä eivätkä viemäriverkostoa. Yhtenä syynä viemäriverkostojen rakentamiseen on ollut ns. jätevesiasetus, jonka nojalla jätevesien käsittelyä haja-asutusalueilla tulee tehostaa. Yhä laajeneva toiminta edellyttää vesisosuuskunnilta ammattimaisempaa otetta vesihuollosta huolehtimiseen. Osuuskunnat muodostuvat enimmäkseen maallikoista, joille vesiosuuskuntapäivien kaltainen maksuton koulutustapahtuma on erittäin tarpeellinen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Vesiosuuskuntapäivät palvelevat myös kiinteistönomistajia, joilla ei ole mahdollisuutta liittyä vesi- ja viemäriverkostoihin. Heille on tarjolla mm. uusinta tietoa vesikaivojen ylläpidosta sekä jätevesien käsittelyn vaatimuksista ja vaihtoehdoista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Valtakunnallisten vesiosuuskuntapäivien järjestelyistä vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti sekä Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry (SVOSK).&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;
	Lisätietoja:&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;
	Mirja Hurskainen, projektipäällikkö, 040 588 7860, etunimi.sukunimi@jamk.fi, www.jamk.fi/jatevesi &lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/saarijarven_vesiosuuskuntapaivilla_palkitaan_mm_maakunnan_paras_juomavesi_ja_heitetaan_vetta?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/saarijarven_vesiosuuskuntapaivilla_palkitaan_mm_maakunnan_paras_juomavesi_ja_heitetaan_vetta?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 04 Sep 2012 09:17:01 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Maaseudulle ja maaseudusta elinvoimaa! Vastaa kyselyyn!</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-08-27T16:02:58
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;h1&gt;
	Maaseudulle ja maaseudusta elinvoimaa! Vastaa kyselyyn!&lt;/h1&gt;&lt;p class="MsoNormal"&gt;
	Keski-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja -strategian 2014-2020 valmistelu on käynnissä. Sinun mielipidettäsi tarvitaan! Klikkaa oheista linkkiä ja vastaa kyselyyn sunnuntai-iltaan 2.9.2012 mennessä. &lt;br /&gt;&lt;a href="https://digiumenterprise.com/answer/?sid=881966&amp;amp;chk=STTYNX93"&gt;Siirry kyselyyn &lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="MsoNormal"&gt;
	Toivomme näkemyksiäsi niistä asioista, joihin täällä Keski-Suomessa kannattaisi panostaa. Millaisia valintoja maaseudun kehittämisessä ja elinvoimaisuuden turvaamisessa tulisi tehdä ja mihin resursseja suunnata? Entä mitä voimme oppia aiemmista kokemuksista?&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;
	Lisätietoja:&lt;/h3&gt;&lt;p class="MsoNormal"&gt;
	Varpu Savolainen, projektikoordinaattori, 040 766 9466, etunimi.sukunimi@jamk.fi,&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;br /&gt;
	Ulla Mehto-Hämäläinen, Maaseutu- ja energiayksikön päällikkö, 0400 548 630, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi,&lt;br /&gt;
	Keski-Suomen ELY-keskus&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/maaseudulle_ja_maaseudusta_elinvoimaa_vastaa_kyselyyn?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/maaseudulle_ja_maaseudusta_elinvoimaa_vastaa_kyselyyn?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 27 Aug 2012 13:15:25 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Innovaatiotoiminnan kevätpäivässä palkittiin JAMKin ja Jyväskylän yliopiston henkilökuntaa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-06-26T16:41:29
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Innovaatiotoiminnan kevätpäivässä palkittiin JAMKin ja Jyväskylän yliopiston henkilökuntaa&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston jo kolmatta kertaa järjestämässä Innovaatiotoiminnan kevätpäivässä 29.5. jaettiin perinteiset Kultainen donitsi -palkinnot vuosittain innovaatiotoiminnassa kunnostautuneille JYn tai JAMKin henkilökunnan edustajalle.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Palkinnot jaettiin seuraavasti:&lt;/p&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;
		Vuoden innovaattori: Mikko Salminen, teknologia, JAMK&lt;br /&gt;
		Tuottanut runsaasti ja ehtymättömänä virtana uusia ideoita ja keksintöilmoituksia. Ei ole pitänyt innovaatiotoimintaansa piilossa, vaan tuo ideansa esiin.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;
		Sillanrakentaja: Aki Karjalainen, Viveca, JY&lt;br /&gt;
		Rakentanut runsaasti yhteyksiä yksiköiden ja organisaatioiden välillä, ei ole jäänyt rakenteiden vangiksi, vaan on ennakkoluulottomasti lähtenyt luomaan uusia toimintoja ja uusia polkuja.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;
		Kulttuurin muuttaja: Pekka Jääskö, hallinto, JAMK&lt;br /&gt;
		Ahkera innovaatiotoiminnan puolestapuhuja ja akateemisen maailman, tutkimusarvojen sekä kaupallistamisen yhdistäjä.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;
		Ahkerin osallistuja: Vesa Lappalainen, Informaatioteknologian tiedekunta, JY&lt;br /&gt;
		Innovaatiotoimintaan liittyvien tilaisuuksien kanta-asiakas ja ahkerin osallistuja. Tuonut tilaisuuksiin oman osaamisensa ja toiminut hyvän tunnelman luojana.&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;p&gt;
	Innovaatiotoiminnan kevätpäivä on osa Ideasta ilmiöksi -toimintaa, jonka tavoitteena on Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhtenäisen innovaatio- ja hankekulttuurin luominen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.ideastailmioksi.fi/index.php/home"&gt;www.ideastailmioksi.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/innovaatiotoiminnan_kevatpaivassa_palkittiin_jamkin_ja_jyvaskylan_yliopiston_henkilokuntaa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/innovaatiotoiminnan_kevatpaivassa_palkittiin_jamkin_ja_jyvaskylan_yliopiston_henkilokuntaa?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 15 Jun 2012 13:58:56 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>TURO kehittää turvallisuusosaamista ja edistää työhyvinvointia vanhus- ja vammaistyössä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-05-28T12:34:34
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	TURO kehittää turvallisuusosaamista ja edistää työhyvinvointia vanhus- ja vammaistyössä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Vanhus- ja vammaistyön henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistaminen on merkittävä yhteiskunnallinen haaste. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että toimintaympäristön olosuhteet mahdollistavat turvallisen työn tekemisen, asiakaspalvelun sekä laadukkaan hoidon. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	TURO-hankkeen päätavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen ja turvallisuusosaamisen kehittäminen. Tarkoituksena on edesauttaa yhteisen turvallisuuskulttuurin kehittymistä alalla työskentelevän henkilöstön keskuudessa luomalla alueellinen toimintamalli turvallisen hoitotyön toteuttamisesta, arvioinnista ja seurannasta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Toimijoina hankkeessa ovat perusterveydenhuollon liikelaitos Seututerveyskeskus sekä kaksi kotipalvelua tuottavaa yritystä Hyvän Olon Piste ja Visita Oy Hoivapalvelut. JAMKin asiantuntijoina hankkeessa ovat Kari Jaatinen ja Pirjo Mäki-Natunen sekä projektipäällikkönä Anja Tanttu. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Hanke saa rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta Euroopan sosiaalirahaston kautta. Hanke toteutetaan ajalla 1.4.2012–31.12.2013.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: &lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Anja Tanttu, projektipäällikkö, 040 756 3662, anja.tanttu@jamk.fi&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/turo_kehittaa_turvallisuusosaamista_ja_edistaa_tyohyvinvointia_vanhus-_ja_vammaistyossa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/turo_kehittaa_turvallisuusosaamista_ja_edistaa_tyohyvinvointia_vanhus-_ja_vammaistyossa?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 28 May 2012 09:35:48 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Osaavaa työvoimaa bioenergia-alalle - BEV-osaaja -hankkeessa tilinpäätöksen aika</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-05-24T14:23:33
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Osaavaa työvoimaa bioenergia-alalle! - BEV-osaaja -hankkeessa tilinpäätöksen aika&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Kasvava bioenergia-ala tarvitsee osaajia. Keski-Suomessa on kolmen viime vuoden ajan tehty useita erilaisia kokeiluja ja selvityksiä osaavan työvoiman turvaamiseksi bioenergiaklusterille. Kausiluonteinen työllisyys on yksi alan kehitystä jarruttavista haasteista. ”Iso ongelma on se, että ympärivuotisen työllisyyden turvaamiseksi on edelleen hankala saada aikaan käytännön ratkaisuja. Esimerkiksi turvetuotannon kuljettajista peräti kolmasosa vaihtuu joka vuosi. Nuoria on vaikea motivoida alalle, jos tiedossa on töitä vain osaksi vuotta”, projektipäällikkö Laura Vertainen Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Luonnonvarainstituutista pohtii.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Koulutusalan toimijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä bioenergia-alan yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa juuri päättyneessä BEV-osaaja -kehittämishankkeessa. Vetovastuussa olleen JAMKin lisäksi projektissa toimivat Jyväskylän yliopisto ja Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskus POKE.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Kiinnostus kasvamassa&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Viime aikoina bioenergia-alan suosio on ollut kasvussa ja hakijamäärät koulutuksiin nousussa. Pitkäkestoisen koulutuksen lisäksi bioenergia-alalla tarvitaan erilaista täsmä- ja lyhytkoulutusta. Ylipäätään koulutuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Tulevaisuuden tarpeita on osattava ennakoida.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Alan koulutuksen tuotteistamisessa ja koulutusviennin kehittämisessä riittää vielä työsarkaa, mutta ennen kuin maailmalle voi lähteä, on ensin hoidettava kotikenttä kuntoon.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisää tunnettuutta!&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Iso haaste on ollut edelleenkin bioenergia-alan heikohko tunnettuus. BEV-osaajan kautta on järjestetty toimialakoulutusta Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken TE-toimistojen työvoimaneuvojille. Alaa on esitelty erilaisilla messuilla ja ammattilaistapahtumissa. &lt;br /&gt;
	Yksi hankkeen tuotoksista on sähköinen OPO-TE -työkalu, jossa kuvataan bioenergia-alan koulutus- ja työmahdollisuuksia Keski-Suomessa. Materiaali on toimitettu Keski-Suomen jokaiseen TE-toimistoon ja löytyy myös internetistä. Oppimispolkujen lisäksi aineistossa esitellään erilaisia bioenergia-alan ammatteja lämpöyrittäjistä ja hakkurinkuljettajista lämpölaitosten käyttöpäälliköihin, tutkijoihin, autonkuljettajiin ja erilaisiin asiantuntijatehtäviin.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Yrittäjän polulla piilee mahdollisuuksia&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Vertainen muistuttaa myös bioenergian yrittäjyyden merkityksestä. Hankkeen aikana tehtiin kartoitus bioenergia-alan yrittäjyyden mahdollisuuksista pohjoisen Keski-Suomen kunnissa. Raaka-ainelähteiden määrä ja laatu vaihtelee suuresti sekä kuntien välillä että niiden sisällä. Maanomistajat ovat luonnollisesti avainasemassa metsä-, pelto- ja turvevarojen käytössä, mutta myös kuntapäättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja tehdä energiapoliittisia linjauksia. Vertaisen mielestä monissa korkean työttömyysasteen maaseutukunnissa bioenergian kasvunäkymät ovat mittavat.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Vertainen suhtautuu positiivisesti koulutuksen mahdollisuuksiin bioenergia-alan edistämisessä. Samanlaista viestiä saatiin talvella BEV-osaajan loppuseminaarissa, jossa esimerkiksi bioenergia-alan yritysten edustajat esittivät näkemyksiään alan koulutuksesta. ”Uskon vakaasti tähän asiaan ja olen vahvasti sitä mieltä, että bioenergialla on tulevaisuutta. Ala tarvitsee osaavia ihmisiä, joten myös koulutuksella on paikkansa ja tehtävänsä toimialalla!”&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;
	Lisätietoja:&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.jamk.fi/tutkimus/keskukset/bioenergiakeskus/uutiset/2/0/osaavaa_tyovoimaa_bioenergia-alalle "&gt;Lue koko tiedote kokonaisuudessaan&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jamk.fi/tutkimus/klusterit/bevosaaja"&gt;BEV-osaaja-hanke&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.turveteollisuusliitto.fi/opo-tyokalu/"&gt;Sähköinen OPO-TE -työkalu&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/osaavaa_tyovoimaa_bioenergia-alalle_-_bev-osaaja_-hankkeessa_tilinpaatoksen_aika?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/osaavaa_tyovoimaa_bioenergia-alalle_-_bev-osaaja_-hankkeessa_tilinpaatoksen_aika?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 24 May 2012 11:24:13 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Vuoden yrittäjyysteko JAMKiin – avoimeen lähdekoodiin perustuva projektinhallinnan työkalu synnytti uuden yrityksen</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-05-23T16:48:02
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Vuoden yrittäjyysteko JAMKiin – avoimeen lähdekoodiin perustuva projektinhallinnan työkalu synnytti uuden yrityksen&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	JAMKin SkyNEST-projektin tuottaman FreeNEST-projektialustan ympärille perustettu Nestronite Oy valittiin vuoden yrittäjyysteoksi. Suomen korkeakoulujen yrittäjyysfoorumi teki valinnan 15. - 16.5.2012 Jyväskylässä pidetyssä finaalissa. Vuoden yrittäjyystekoa valittaessa kiinnitettiin huomiota mm. oman korkeakoulun yrittäjämäiseen toimintatapaan vaikuttamiseen, riskinottoon, muutosvoimaan, innovatiivisuuteen ja johtajuuteen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Elinkeinoelämän edustajista valitun arviointineuvoston kriteerit vuoden 2012 valinnalle olivat projektin tuloksellisuus ja sen ympärille muodostunut laaja yhteistyöverkosto. Tuomaristo arvosti ryhmän uskallusta lähteä yrittäjäksi ja kokemusten tuomista aktiivisesti JAMKin opiskelijoiden käyttöön. Yrittäjien asenne ja esitystaito tekivät tuomaristoon myös vaikutuksen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	FreeNEST on avoimeen lähdekoodiin perustuva helppokäyttöinen ja muokattavissa oleva ohjelmisto­työkalu, joka integroi yhteen projektinhallinnassa käytettävät työkalut pilvipalveluna tarjottavaksi. Ohjelmistoon on poimittu parhaat avoimen lähdekoodin komponentit projektinhallinnan alalta.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Palkitussa toimintatavassa yhdistyy niin oppiminen, tutkimus- ja kehitystyö kuin yrittäjyys&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	JAMK T&amp;amp;K-kehittämispäällikön Pasi Raiskinmäen mukaan Vuoden yrittäjyysteko -palkinto on hieno tunnustus sille työlle, jota JAMKissa tehdään yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi. ”Nyt palkitussa toimintatavassa yhdistyvät esimerkillisellä tavalla oppiminen, soveltava tutkimus- ja kehitystyö sekä yrittäjyys. Tällaisia yrittäjyystekoja luodaan JAMKissa jatkossakin entistä määrätietoisemmin muun muassa JAMK Generator -toimintojen vauhdittamana”, Raiskinmäki toteaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Avoimen lähdekoodin hyöty perustuu sen vapaaseen käytettävyyteen, mikä on mahdollistanut varsin laajan tuotekokonaisuuden integroinnin yhteen kilpailukykyiseen pakettiin. Tuotetta käytetään ja kehitetään jatkuvasti sekä yrityksessä että JAMKin sisäisissä projekteissa. Opetuksen kautta opiskelijat saavat itselleen tärkeää osaamista ohjelmistosta, jonka he voivat halutessaan ottaa itselleen jatkokehitykseen ja käyttöön. Näin he voivat vaikka perustaa oman yrityksen tuotteen ympärille. FreeNEST sopii hyvin teollisuuden tuotekehitykseen ja on täysiverinen toimintaympäristö ammattilaisen käyttöön.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	SkyNEST-projekti kehittää FreeNEST-ympäristöä osana Cloud Software Finland -tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena on nostaa Suomi ohjelmistokehityksen kärkeen. Projektiryhmässä toimii tällä hetkellä n. 40 opiskelijaa ja opettajaa/ohjaajaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Suomen korkeakoulujen yrittäjyysfoorumin tavoitteena on kehittää suomalaisia korkeakouluja nykyistä yrittäjyyslähtöisemmiksi. Kilpailu on tarkoitettu niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen henkilökunnalle, ja kilpailun järjestävät kauppakamarilaitos, Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) ja yrittäjäjärjestöt.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Jouni Huotari, 040 834 4615 ja Pasi Raiskinmäki, 050 309 5359, Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vuoden_yrittajyysteko_jamkiin_avoimeen_lahdekoodiin_perustuva_projektinhallinnan_tyokalu_synnytti_uuden_yrityksen?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vuoden_yrittajyysteko_jamkiin_avoimeen_lahdekoodiin_perustuva_projektinhallinnan_tyokalu_synnytti_uuden_yrityksen?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 23 May 2012 13:54:20 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Postia Illilltä! - kännykkätutkimus käynnistyi päiväkodeissa </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-05-14T13:45:36
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Postia Illilltä! - kännykkätutkimus käynnistyi päiväkodeissa&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Osana Perheet 24/7 -tutkimushanketta kartoitetaan vuorohoidossa olevien lasten ja heidän perheidensä arkea ja hyvinvointia älypuhelimien avulla. &lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Lasten kokemuksia kerätään huhti-toukokuussa useassa päiväkodissa eri puolilla Suomea. Älypuhelimeen tulee kysymyksiä kolme kertaa päivässä. Lapsi vastaa kysymyksiin kotona tai päivähoidossa. Satuhahmo "Illi" ohjaa lapsia vastaamaan kysymyksiin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Sekä lapset että aikuiset ovat olleet innostuneita uudesta kännykkätutkimuksesta ja kokeneet sen helpoksi käyttää.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Lisätietoja &lt;a href="http://www.jamk.fi/perheet24/postia-illilta"&gt;Illin omilta sivuilta&lt;/a&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/postia_illillta_-_kannykkatutkimus_kaynnistyi_paivakodeissa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/postia_illillta_-_kannykkatutkimus_kaynnistyi_paivakodeissa?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 14 May 2012 10:43:54 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Nettiä ja somea markkinointiin - keskisuomalaiset yritykset digiajassa kiinni</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-05-10T15:52:19
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Nettiä ja somea markkinointiin - keskisuomalaiset yritykset digiajassa kiinni&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Maailman digitalisoituessa on tärkeää, että yritykset pysyvät kehityksessä mukana ja näin varmistavat kilpailukykynsä myös tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. Digitaalisen markkinointiviestinnän työkalut voivat helpottaa toimintaa ja tehdä markkinoinnista kustannustehokasta sekä paremmin mitattavaa ja kohdennettavaa. Asiakkaiden viestintävälineiden käytön muutos on tärkeä digimarkkinoinnin vauhdittaja yrityksissä. Kokonaisuuden hallintaan sekä kaiken hyödyn irti saamiseen uusista digitaalisista kanavista tarvitaan yrityksissä ulkopuolista tukea.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	11 digimarkkinoinnin mahdollisuuksista innostunutta keskisuomalaista yritystä lähtevät kehittämään digimarkkinointiaan. Valmiuksiaan parantavat Elonen Oy, Formia Emissions Control Oy, Jyväskylän Energia Oy, Jyväskylän Paviljonki Oy, Kespet Oy, Pyka Oy, Siparila Oy, Sonaatti Oy, Trimedia Oy, Stafix Oy ja Suomen Verkkomaksut Oy.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	"Digitaalisen viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuuden hallinta on yksi tärkeä kehityskohde. Miten tätä koko palettia sähköisissä kanavissa pitäisi hallita yhtenä kokonaisuutena niin, että se olisi suunnitelmallista ja mitattavaa ja mittaustulosten pohjalta pystyttäisiin kehittämään toimintaa systemaattisesti?" markkinointipäällikkö Merja Heinonen Jyväskylän Energia Oy:stä pohtii.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ovat aloittaneet kaksivuotisen Keski-Suomen ELY-keskuksen ja EU:n osarahoittaman ESR-kehityshankkeen, jossa koulutetaan keskisuomalaisia pk-yrityksiä hyödyntämään tehokkaammin digitaalista markkinointiviestintää ja sosiaalista mediaa liiketoiminnassaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Hankkeeseen mukaan lähteviä yrityksiä kiinnostaa erityisesti se, miten integroida uudet digitaaliset kanavat, kuten Facebook ja muut yhteisölliset verkkopalvelut, tehokkaasti osaksi kokonaismarkkinointiviestintää ja miten hallita pirstaleista markkinointikokonaisuutta verkossa. Projektin myötä yritykset toivovat saavansa myös uusia ideoita ja ajankohtaista tietoa digitaalisen markkinoinnin kehityksestä. Myös digitaalisen markkinoinnin tavoitteiden asettamiseen sekä tehokkuuden mittaamiseen toivotaan apua.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	"Markkinointiresurssien tehokkaampi suuntaaminen on yksi niistä tavoitteista, joka motivoi meitä lähtemään mukaan hankkeeseen. Erityisesti web-analytiikkaan ja seurattavuuteen liittyvät koulutusteemat kiinnostavat", Laura Sojakka Siparila Oy:stä kertoo.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Digimarkkinoinnin teemoista järjestetään yleisiä, kaikille avoimia koulutustilaisuuksia hankkeen aikana.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Liinamaaria Hakola, projektipäällikkö, 050 340 6046, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/nettia_ja_somea_markkinointiin_-_keskisuomalaiset_yritykset_digiajassa_kiinni?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/nettia_ja_somea_markkinointiin_-_keskisuomalaiset_yritykset_digiajassa_kiinni?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 10 May 2012 12:58:48 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Hyvinvointia kunnassa – työkaluja ennakointiin, arviointiin ja johtamiseen 16.5.2012</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-04-26T16:50:13
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Hyvinvointia kunnassa – työkaluja ennakointiin, arviointiin ja johtamiseen 16.5.2012&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Oletko kiinnostunut väestön hyvinvoinnin edistämisestä, monipuolisesta asioiden tarkastelusta päätöksenteossa ja valmistelussa tai päätöksenteon läpinäkyvyydestä? Osallistu iltapäiväseminaariin ke 16.5. klo 12.00 - 15.45 Dynamon auditoriossa, Piippukatu 2.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Terveydenhuoltolain (11§/2011) mukaan kuntien tulisi mm. seurata mittarien avulla kuntalaisten hyvinvointia ja arvioida ennakkoon ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Seminaarin tavoitteena on esitellä työkaluja ja tarkastella kokemuksia väestön hyvinvoinnin seurantamittareista sekä vaikutusten ennakkoarvioinnista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Seminaari on tarkoitettu kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuville asiantuntijoille, kehittäjille, luottamushenkilöille sekä eri toimialojen, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Iltapäiväseminaarissa on kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen 9.5. mennessä heidi.ratinen@jamk.fi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Seminaarin järjestävät PoHeFa -hanke ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/36297_Hyvinvointia_kunnassa_160512.pdf"&gt;Tutustu ohjelmaan&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: &lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Mari Punna, 0400 226 025, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/hyvinvointia_kunnassa_tyokaluja_ennakointiin_arviointiin_ja_johtamiseen_16_5_2012?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/hyvinvointia_kunnassa_tyokaluja_ennakointiin_arviointiin_ja_johtamiseen_16_5_2012?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 26 Apr 2012 12:16:52 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Ajosimulaattorihankkeen vieraana Karolinska Instituutin asiantuntija Ann-Helen Patomella 25. - 26.4.2012</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-04-24T14:33:08
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Ajosimulaattorihankkeen vieraana Karolinska Instituutin asiantuntija Ann-Helen Patomella 25. - 26.4.2012&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Ajosimulaattorilla voidaan tulevaisuudessa tukea ajokyvyn ylläpitämistä ja opastaa turvalliseen ajotapaan. Aidon ajokokemuksen tuottavat simulaattorit tuovat käyttäjilleen uudenlaisia oppimiskokemuksia ja tarjoavat myös vahvoja elämyksiä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	"Ajosimulaattorilla elämystä ja esteettömyyttä arkeen - palvelukonsepti vapaa-ajan palveluihin" (RATTI) -hankkeen tarkoituksena on tutkia ja kuvata yleistettävissä oleva toimintamalli ajamiseen liittyvästä vapaa-ajan palvelusta, joka tuottaa sekä elämyksiä että hyötyä. Uusiin hyvinvointiteknologiaratkaisuihin, esimerkiksi ajo- ja rallisimulaattoreihin, perustuvat palvelut tarjoavat käyttäjille elämyksiä ja mahdollisuuksia oman ajokyvyn ylläpitämiseen. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Hankkeessa simulaattorit ja niitä tukevat palvelut muodostavat palvelukonseptin. Osana palvelukonseptia kehitetään ajotaitojen arviointia yhteistyössä Karolinska Instituutin kanssa. Tutkija ja toimintaterapian tohtori Ann-Helen Patomella Karolinskasta kouluttaa hankkeen toimijoille ja JAMKin opiskelijoille hiljattain kehitetyn P-Drive arviointimenetelmän käyttöä Kuntoutus Peurungassa 25.- 26.4.2012.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Patomellalla on laaja kokemus simulaattoreista sekä ajotaitojen interaktiivisten toimintaympäristöjen kehittämisestä. P-Drive menetelmän hän kehitti osana tohtorin väitöstutkimustaan ja menetelmä on äskettäin käännetty suomeksi RATTI-projektin toimesta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Team Simracin raskaan ajoneuvon simulaattori on käytössä Taitaja messuilla 25.4., jolloin myös Patomella tutustuu simulaattoriin.&lt;/p&gt;&lt;h1&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/67a2ea59effe48f55f111098358cf51c3d8ab018.jpg" alt="" title="" style=";&amp;#xD;&amp;#xA;    ;&amp;#xD;&amp;#xA;    ;&amp;#xD;&amp;#xA;    ;&amp;#xD;&amp;#xA;    ;&amp;#xD;&amp;#xA;    ;&amp;#xD;&amp;#xA;    ;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	Ratti-hanke toteutetaan ajalla 29.4.2011 - 31.12.2012 ja sitä hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Muut hanketahot ovat Jyväskylän yliopisto, Peurunka Kuntopolku Oy, RRTeam Oy, Team Simrac Finland Oy, Neuroarviot Oy ja Karolinska Institut Ruotsista. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastosta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: &lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Kari Vehmaskoski, projektipäällikkö, 0400 989 452, etunimi.sukunimi@jamk.fi &lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/ajosimulaattorihankkeen_vieraana_karolinska_instituutin_asiantuntija_ann-helen_patomella_25_-_26_4_2012?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/ajosimulaattorihankkeen_vieraana_karolinska_instituutin_asiantuntija_ann-helen_patomella_25_-_26_4_2012?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 24 Apr 2012 10:40:33 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Henkilöstö ja asiakkaat mukaan muutosprosesseihin sosiaali- ja terveysalalla</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-04-05T15:08:32
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Henkilöstö ja asiakkaat kukaan muutosprosesseihin sosiaali- ja terveysalalla&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	-kansallisesti merkittävä tutkimusprojekti OSUVA parantaa sote-alan muutoskykyä ja -valmiutta osallistuvalla innovaatiotoiminnalla&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Sosiaali- ja terveydenhuollossa on viime vuosina tapahtunut lukuisia uudistuksia, jotka vaikuttavat sekä palvelujen järjestämiseen että rakenteisiin. Jatkuvat muutokset ovat haastaneet sosiaali- ja terveysalan organisaatiot, niiden johdon, esimiehet ja henkilöstön. JAMK koordinoi kolmevuotista kansallista lähes 1,2 milj euron Tekes-rahoitteista tutkimusprojektia, jossa tutkitaan osallistuvaa innovaatiotoimintaa ja sen johtamista sosiaali- ja terveydenhuollon muutostilanteissa. Tutkimus syventyy siihen, kuinka organisaation toimintaa kehitetään asiakkaan, työntekijöiden ja muiden palveluntuottajien ja johdon yhteistyönä. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Toimintaympäristön muuttuessa jatkuvasti ei työhyvinvointia ole enää helppo edistää. Osallisuus on se  keino, jolla työ on mahdollista nähdä ymmärrettävänä, hallittavana ja mielekkäänä. Osallistuva innovaatiotoiminta on henkilöstön ja asiakkaiden aktiivista ja aloitteellista osallistumista yhteisölliseen innovaatioprosessiin. Osallistuvan innovaatiotoiminnan johtaminen vaatii uudenlaista johtajuutta. Johdon tehtävänä on suunnitella organisaation rakenteet, käytännöt ja prosessit siten, että innovaatiotoiminnan ja sitä ohjaavien arvojen kesken on mahdollisimman hyvä toisiaan tukeva vuorovaikutussuhde. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	OSUVA-projektissa tehdään konkreettisia uudistuksia ja muutetaan toimintatapoja kiinteässä yhteistyössä useiden hyödyntäjä- ja kohdeorganisaatioiden kanssa. Muun muassa Jyväskylän kaupunki katsoo tutkimushankkeeseen osallistumisen tärkeäksi panostaessaan johtamisen ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen, sillä he tarvitsevat tutkittua tietoa siitä, miten kehittämisinterventiot tuottavat organisaatiolle hyötyä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Perusturvakuntayhtymä Akseli odottaa tukea lähiesimiehille muutoksen johtamisessa ja läpiviennissä. Toimintatutkimuksellisen projektin odotetaan tuovan myös toimintamalleja ja välineitä muutosten ja toimintaympäristön epävarmuuksien jäsentämiseen ja haltuunottoon, kertoo Ulla Tynni, Akselin henkilöstöpäällikkö.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Etelä-Karjalan Sosiaali ja terveyspiirin Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen peräänkuuluttaa uusia vuorovaikutteisia palvelukehitystä tukevia työskentelymenetelmiä sekä kokemusten jakamista koko verkoston kesken.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Länsi-Pohjan psykiatriassa on viime vuosina tapahtunut isoja muutoksia. Jatkuvat muutokset aiheuttavat henkistä rasitusta koko henkilökunnalle. Muutosten aikana myös johtamiseen kohdistuu haasteita. Hankkeessa on nyt tavoitteena muuttaa johtamiskulttuuria siten, että kaikkien työntekijöiden innovatiivisuus ja osallisuus mahdollistuvat sekä dialogisuus kaikkien henkilökuntaryhmien välillä lisääntyy, kertoo  psykiatrian ylilääkäri Birgitta Alakare.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Muut tutkijaorganisaatiot JAMKin lisäksi ovat: Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Vaasan yliopisto. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Tutkimusprojektin rinnalla kulkee myös kaksi työorganisaatioiden kehittämisprojektia, joiden toteuttajat ovat Jyväskylän kaupunki sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalue.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Johanna Heikkilä, sisällöllinen johtaja, 040 848 8623&lt;br /&gt;
	Jaana Teriö, projektipäällikkö, 040 838 0417&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/henkilosto_ja_asiakkaat_mukaan_muutosprosesseihin_sosiaali-_ja_terveysalalla?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/henkilosto_ja_asiakkaat_mukaan_muutosprosesseihin_sosiaali-_ja_terveysalalla?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 05 Apr 2012 12:16:24 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Ruokapalvelujen kehittämisen uudet työkalut esillä seminaarissa 28.3.2012</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-02-22T15:10:08
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Ruokapalvelujen kehittämisen uudet työkalut esillä seminaarissa 28.3.2012&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 28.3.2012 järjestettävässä ruokapalveluseminaarissa pohditaan mahdollisuuksia terveyden edistämiseen ruokapalvelujen keinoin. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Aamupäivällä keskitytään naapurimaiden kokemuksiin ruokapalvelujen kehittämisestä. Hillevi Prell Göteborgin yliopistosta puhuu ruokapalveluista terveyden edistäjänä ja Lise Justesen, Metropol ammattikorkeakoulu ja Aalborgin yliopisto, käsittelee puheenvuorossaan sairaalaruokaa. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Raija Kara tekee päivityksen nykyisistä ravitsemussuosituksista ja marraskuussa väitellyt Susanna Raulio pureutuu työpaikkaruokailun ravitsemukselliseen merkitykseen. Ruokapalvelujen mahdollisuuksista ylipainon hoidossa kertoo painonhallinnan asiantuntija Pertti Mustajoki Lääkäriseura Duodecimista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Iltapäivällä ruokakulttuuriprofessori Johanna Mäkelä avaa ruokapalvelujen merkitystä osana suomalaista ruokakulttuuria ja terveyden edistämistä. Päivän lopuksi Enni Mertanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo ruokapalvelujen organisoitumisesta ja kehittämiskohteista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Ruokapalvelut kuuluvat lähes jokaisen suomalaisen elämään. Syömme ruokapalvelujen valmistamia aterioita koko ikämme päiväkodista vanhusten ateriapalveluun, keskimäärin yli 150 annosta vuodessa kodin ulkopuolella. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Seminaarin hinta ulkopuolisille on 138 €. JAMKin yamk- ja erikoistumisopiskelijoiden osallistumismaksun maksaa koulutusohjelma. Englanninkielisistä luennoista on mahdollisuus saada yhteenvedot suomeksi seminaarin jälkeen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="https://amp.jamk.fi/asio_v930/kurssiilmo/jamk/index.php?resource=50111/Ruokakulttuurin_kehittäminen_-seminaari/esite/&amp;amp;ss_lang=fin"&gt;Ilmoittautumiset&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Enni Mertanen, yliopettaja, 040 717 7509, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/ruokapalvelujen_kehittamisen_uudet_tyokalut_esilla_seminaarissa_28_3_2012?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/ruokapalvelujen_kehittamisen_uudet_tyokalut_esilla_seminaarissa_28_3_2012?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 26 Mar 2012 12:45:30 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Maaseutumatkailuasiakkaat ja -yrittäjät arvostavat kestävyyttä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-03-26T15:35:27
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Maaseutumatkailuasiakkaat ja -yrittäjät arvostavat kestävyyttä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Useat maaseutumatkailuyritykset toimivat jo monin eri tavoin kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Erityisesti luonnon arvostus, ekologisuus ja kulttuurinen kestävyys sekä asiakkaan arvostaminen ja palvelun laatu korostuvat toiminnoissa. Kestävyys koetaan luonnollisena osana yritysten toimintaa, joten sitä ei juurikaan painoteta asiakkaille eikä käytetä argumenttina markkinointiviestinnässä. Yritykset eivät vielä täysin hyödynnä kestävyyden eteen tekemäänsä työtä viestinnässä ja markkinoinnissa. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Ympäristötietoisuuden merkityksen arvioidaan tulevaisuudessa yhä kasvavan matkailukohteen valintakriteerinä. Ympäristön lisäksi kestävässä matkailussa kiinnitetään huomiota matkailun sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen sekä esteettömyyteen. Esteettömien matkakohteiden kysyntä lisääntynee jatkossa, sillä ikääntyvien sekä aisti- ja liikuntarajoitteisten osuus väestöstä ja matkailijoista on jatkuvassa kasvussa. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Konkreettisina toimenpiteinä kestävyyden edistämiseksi yrittäjät korostivat kulttuurin ja perinteiden esiintuomista sekä vanhojen rakennusten hyödyntämistä ja kunnostamista. Yritysten päivittäisessä toiminnassa kestävyys näkyy lähinnä lähiruuan ja lähialueen tuotteiden hyödyntämisenä, jätteiden lajitteluna, kierrätyksenä, energiankulutuksen minimoimisena sekä asiakkaiden ohjeistamisena. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Matkakohteen kestävä toiminta on suurelle osalle matkailijoista tärkeää. Kuitenkin kestävyyttä tärkeämpiä valintakriteereitä ovat kohteen luonnonkaunis sijainti, hinta ja turvallisuus. Vaikka hinta onkin tärkeä kriteeri,  on suuri osa matkailijoista myös valmiita maksamaan korkeampaa hintaa ympäristön ja perinnekulttuurin huomioon ottamisesta matkakohteessa.  &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Kestävään matkailuun liitetään mielikuvissa erityisesti luonto ja ympäristöystävällisyys sekä aitous ja paikallisuuden korostaminen esimerkiksi lähiruoan ja muiden paikallistuotteiden ja palvelujen avulla. Ekologisen kestävyyden näkökulmasta matkailijat suhtautuvat ympäristöystävällisyyteen yleisesti positiivisesti, mutta ympäristötietoisuudessa ja halukkuudessa maksaa ympäristöystävällisistä tuotteista enemmän on eroja. Perinteitä arvostetaan ja asiakkaiden erityistarpeiden huomioon ottamista toivotaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Nämä tulokset saatiin vuoden 2011 aikana tehdyissä selvityksissä, joiden kohteensa oli kestävä matkailu ekologisesta, kulttuurisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Selvitykset tehtiin neljän maakunnan alueella (Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa) ja ne olivat osa KESMA I – hanketta. Hanke toteutettiin Jyväskylän, Tampereen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhteistyönä. Hankkeen on rahoittanut Keski-Suomen ELY-keskus / Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lue lisää julkaisuista:&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.jamk.fi/download/35474_KESMAI_artikkelijulkaisu_web.pdf"&gt;Artikkelijulkaisu&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.tamk.fi/cms/hakumm.nsf/lupgraphics/julkaisuB48_Matkailijoiden_nakemyksia_KESMA.pdf/$file/julkaisuB48_Matkailijoiden_nakemyksia_KESMA.pdf"&gt;Asiakastutkimusraportti&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/40136/JAMKRAP0RTTEJA192012_web.pdf?sequence=1"&gt;Yrittäjähaastatteluraportti&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja82.pdf"&gt;Nykytila-analyysi&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jamk.fi/tutkimus/projekteja/kestavamatkailu"&gt;www.kestavamatkailu.fi &lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
	Petra Blinnikka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 040 539 9185, petra.blinnikka@jamk.fi &lt;br /&gt;
	Katja Kivikangas, Tampereen ammattikorkeakoulu, 050 337 1244, katja.kivikangas@tamk.fi &lt;br /&gt;
	Peter Smeds, Vaasan ammattikorkeakoulu, 040 011 3982, peter.smeds@puv.fi &lt;br /&gt;
	Anne Matilainen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 050 415 1156, anne.matilainen@helsinki.fi &lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/maaseutumatkailuasiakkaat_ja_-yrittajat_arvostavat_kestavyytta?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/maaseutumatkailuasiakkaat_ja_-yrittajat_arvostavat_kestavyytta?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 26 Mar 2012 12:44:06 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>eFamily Coach –työskentelymalli palkittiin sosiaalialan asiantuntijapäivillä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-03-15T18:05:08
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Mobiilia tukea perheille&lt;br /&gt;
	eFamily Coach –työskentelymalli palkittiin sosiaalialan asiantuntijapäivillä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian vuosittain jaettavan Hyvä käytäntö -palkinnon sai eFamily Coach –työskentelymalli, joka on kehitetty monialaisena sosiaalialan ammattilaisten ja korkeakoulujen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto) yhteistyönä. 3 000 euron suuruisen palkinnon ottivat vastaan yliopettaja Anna Rönkä ja lehtori Sanna Häkkinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	eFamily Coach –työskentely tarjoaa sosiaali- ja perhepalvelujen asiakkaille tukea arkisten tilanteiden keskellä. Kyse on mobiililaitteille sovitetusta web-ohjelmasta. Tekstiviestinä lähetetyt kysymykset ja tehtävät ohjaavat vanhempia ja lapsia pohtimaan arjen tilanteita ja toimimaan yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaan. Uusi ohjausväline ei korvaa työntekijöiden kotikäyntejä perheessä eikä henkilökohtaista tukea, vaan tehostaa työskentelyä. Työskentelymallia on tähän mennessä kokeiltu Jyväskylän kaupungin perheneuvolassa ja lastensuojelun jälkihuollossa sekä Muuramen kunnan perhetyössä. Kokeilussa on ollut mukana lapsiperheitä ja nuoria.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Ohjelman sisältämät kysymykset on laadittu tutkimustiedon perusteella ja ne perustuvat voimavaralähtöiseen ja ratkaisukeskeiseen toimintamalliin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	eFamily Coach -työskentelymalli sopii parhaiten ennalta ehkäisevään perhetyöhön ja -neuvontaan, vanhemmuuden vahvistamiseen ja parisuhdetyöhön sekä nuorten itsenäistymisen tukemiseen. Se ei ole parhaimmillaan perhetilanteissa, joissa on pitkää asiakassuhdetta vaativia ongelmia ja joissa perheenjäsenillä ei ole riittävästi voimavaroja työskennellä aktiivisesti oman arkensa parantamiseksi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Talentian Hyvä käytäntö -palkinto jaetaan vuosittain Sosiaalialan asiantuntijapäiville lähetetyistä ehdotuksista. Perusteluissaan eFamily Coachin valinnalle palkintoraati mainitsee, että mobiilitekniikan uraauurtava käyttö asiakkaan ja työntekijän välisen työprosessin tehostamisessa ja syventämisessä innostaa muitakin sosiaalialan toimijoita tekniikan käyttöön. Menetelmä on myös helposti siirrettävissä muihin sosiaalialan palveluihin. Asiakkaan äänen kuuleminen saa myös kiitosta palkintoraadilta, jonka kriteereinä ovat innovatiivisuus, siirrettävyys, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen. Palkintoraati edellyttää myös, että menetelmää on arvioitu.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Menetelmän kehittämisessä on ollut mukana myös ohjelmistosuunnittelusta vastaava yritys Movila Oy. Kehittämistyön on mahdollistanut Keski-Suomen liiton/Euroopan aluekehitysrahaston rahoitus.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: &lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Yliopettaja Anna Rönkä, 040 829 5804 ja lehtori Sanna Häkkinen, 040 707 3250, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/efamily_coach_tyoskentelymalli_palkittiin_sosiaalialan_asiantuntijapaivilla?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/efamily_coach_tyoskentelymalli_palkittiin_sosiaalialan_asiantuntijapaivilla?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 15 Mar 2012 16:01:35 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Vuoden MLL-teko Keski-Suomessa 2011 -palkinto Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikölle</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-12-21T15:44:15
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Vuoden MLL-teko Keski-Suomessa 2011 -palkinto Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikölle&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	MLL Keski-Suomen piiri palkitsi hyvän yhteistyökumppanin Vuoden MLL-teko Keski-Suomessa -palkinnolla. Palkinto, Mannerheimin Lastensuojeluliiton 50-vuotisjuhlamitali, luovutettiin 16.12. MLL:n Keski-Suomen piiritoimistolla Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikölle, jota edusti lehtori Maritta Pohjolainen. Palkinnon kriteereitä ovat aktiivinen yhteistyö piirin ja paikallisyhdistysten kanssa, vapaaehtoistoimijoiden arvostus niin sanoissa kuin teoissa sekä MLL:n arvojen mukainen toiminta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Palkinnon perustelut: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö tekee tiivistä yhteistyötä MLL:n Keski-Suomen piirin ja paikallisyhdistysten kanssa, mahdollistaen esimerkiksi opiskelijoiden monipuoliset harjoittelujaksot muun muassa perhekahviloissa ja järjestölähtöiset opinnäytetyöt. JAMKin hyvinvointiyksikön toiminta osoittaa vahvaa ymmärrystä järjestötoiminnan erityispiirteitä kohtaan sekä arvostusta vapaaehtoisten tekemään työhön lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin eteen.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	MLL:n toimintaa ohjaavat arvot:&lt;/h2&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;
		Lapsen ja lapsuuden arvostus&lt;/li&gt;&lt;li&gt;
		Yhteisvastuu&lt;/li&gt;&lt;li&gt;
		Inhimillisyys&lt;/li&gt;&lt;li&gt;
		Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus&lt;/li&gt;&lt;li&gt;
		Ilo&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Mirja Lavonen-Niinistö, toiminnanjohtaja, 0400 706 750, mirja.lavonen-niinisto@mll.fi&lt;br /&gt;
	MLL Keski-Suomen piiri&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vuoden_mll-teko_keski-suomessa_2011_-palkinto_jyvaskylan_ammattikorkeakoulun_hyvinvointiyksikolle?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vuoden_mll-teko_keski-suomessa_2011_-palkinto_jyvaskylan_ammattikorkeakoulun_hyvinvointiyksikolle?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 21 Dec 2011 13:51:16 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Uusia väitöksiä JAMKissa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-12-12T13:32:33
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Uusia väitöksiä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	FL Markku O. Pöyhösen musiikkikasvatuksen väitöskirja "Muusikon tietämisen tavat: Moniälykkyys, hiljainen tieto ja musiikin esittämisen taito korkeakoulun instrumenttituntien näkökulmasta" tarkastettiin 25.11. Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä oli professori Lauri Väkevä (Sibelius-Akatemia) ja kustoksena professori Jukka Louhivuori (Jyväskylän yliopisto). Pöyhönen toimii pianonsoiton lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	YTM Outi Pylkän sosiologian sosiaaligerontologian väitoskirjan "Duuri- ja mollisointuja kentällä. Organisaatiomuutoksen heijastuksia ammattikorkeakoulun musiikinopettajien työhön." tarkastustilaisuus oli 9.12. Jyväskylän yliopistossa. Vastavaittajänä oli professori Merja Kinnunen (Lapin yliopisto) ja kustoksena  professori Jyrki Jyrkämä (Jyväskylän yliopisto). Pylkkä toimii yliopettajana JAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	DI Sanna Niemisen väitöskirja ”Supplier relational effort in the buyer-supplier relationship” (Toimittajan vapaaehtoinen panostus toimittajasuhteessa) tarkastettiin 9.12. Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa. Vastaväittäjänä oli professori Christine Harland (University of Bath, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Kari Tanskanen (Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu). Nieminen toimii hankintatoimen ja logistiikan lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/uusia_vaitoksia_jamkissa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/uusia_vaitoksia_jamkissa?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 12 Dec 2011 12:06:44 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Selvillä Saarikassa -hanke esillä Alkoholiohjelman 2008 - 2011 loppuseminaarissa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-12-01T14:16:20
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Selvillä Saarikassa -hanke esillä Alkoholiohjelman 2008 - 2011 loppuseminaarissa&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Selvillä Saarikassa -hankkeen tulokset olivat näkyvästi esillä Helsingissä 23. – 24.11. Alkoholiohjelman 2008 - 2011 loppuseminaarissa Viinan Kirot Kuriin II. Seminaarissa pohdittiin ehkäisevää päihdetyötä teemojen ”kysymällä säästät” sekä ”yhteisöt ja ehkäisevä päihdetyö” näkökulmista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Selvillä Saarikassa -hanke 2009 - 2011 on Perusturvaliikelaitos Saarikan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyössä SOVATEK:n päihdepalvelujen, Visio-säätiön ja Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) kanssa toteuttama hanke. Sen tavoitteena oli luoda Saarikkaan uusi päihdepalveluiden toimintamalli, jonka keskeiset lähtökohdat ovat päihdeongelmien tunnistaminen ja varhainen tuki, puheeksi ottamisen merkityksen ja osaamisen korostaminen sekä asiakkaan tai potilaan palvelupolkujen hahmottaminen ja tässä tarvittavan dialogisen yhteistyön kehittäminen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Perusturvaliikelaitos Saarikan johtaja Mikael Palola kertoi hankkeen toiminnasta ja tuloksista Alkoholiohjelman 2008 - 2011 loppuseminaarissa teemanaan ”Päihdehaittojen ehkäiseminen on investointi”. Hankkeen keskeisiä tuloksia olivat henkilöstön asennemuutos ja osaamisen vahvistuminen, konkreettisten työvälineiden käyttöönotto sekä Saarikan päihdepalvelujen toimintamallin rakentaminen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Palolan lisäksi työterveyshoitaja Päivi Muhonen ja osastonhoitaja Airi Honkonen esittelivät hankkeessa saavutettuja tuloksia aiheenaan ”Ennen oli ennen ja nyt on nyt”. Vuoropuhelun muotoon rakennetussa esityksessään he toivat esiin sekä työntekijöiden aikaisemman hämmentyneen suhtautumisen päihdeongelmiin että uuden työmenetelmien opiskelun ja palvelupolkujen selkiinnyttämisen seurauksena syntyneen lähestymis- ja toimintatavan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Alkoholiohjelma on vuonna 2004 käynnistetty valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena on valtiovallan, kuntien ja järjestöjen yhteisin ponnistuksin vähentää alkoholihaittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ohjelman pääkoordinaattori, joka yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa ohjaa ja tukee paikallista alkoholihaittoja ehkäisevää työtä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tutustu seminaarin &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://videonet.fi/thl/20111124/"&gt;puheenvuoroihin.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Aarno Lehmusto, lehtori, 040 584 6386, aarno.lehmusto@jamk.fi&lt;br /&gt;
	Johanna Heikkilä, asiantuntija, 040 848 8623, johanna.heikkila@jamk.fi &lt;br /&gt;
	Asta Suomi, yliopettaja, 0400 416481, asta.suomi@jamk.fi&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Mikael Palola, johtaja, 044 459 8561, mikael.palola@saarikka.fi&lt;br /&gt;
	Perusturvaliikelaitos Saarikka&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/selvilla_saarikassa_-hanke_esilla_alkoholiohjelman_2008_-_2011_loppuseminaarissa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/selvilla_saarikassa_-hanke_esilla_alkoholiohjelman_2008_-_2011_loppuseminaarissa?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 01 Dec 2011 12:09:54 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Lysti-projektin posteri palkittiin Vanhustyön vastuunkantajat -kongressissa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-10-18T15:11:34
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Lysti-projektin posteri valittiin näyttelyn parhaaksi&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Vanhustyön vastuunkantajat -kongressin yhteydessä Helsingissä 13. - 14.10. järjestettiin posterinäyttely, jossa oli esillä 21 posteria sosiaali- ja terveydenhuollon projekteista, kehittämishankkeista ja toiminnasta. Lysti-projektin posteri valittiin näyttelyn parhaimmaksi. Posteria kiiteltiin aihepiirinsä, sisällön toteutuksen ja visuaalisen ilmeensä puolesta onnistuneeksi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Luovaa toimintaa sosiaali- ja terveysalalle -projektin päätavoitteena on edistää luovien menetelmien hyödyntämistä ikääntyneiden, psykiatristen potilaiden ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden hoito- ja kuntotutustyössä. Luovat menetelmät tarkoittavat taiteen eri muotojen - musiikin, tanssin, kuvan ja draaman - soveltamista asiakastyössä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Lysti-projektin tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalan henkilöstön luovan toiminnan osaamista ja juurruttaa toimintamallit osaksi hoitolaitosten arjen toimintaa. Lisäksi projektin avulla halutaan rakentaa henkilöstölle koulutusmalli luovan toiminnan menetelmistä ja kehittää luovan alan ja sosiaali- ja terveysalan rajapintoihin syntyviä työtapoja ja palvelumalleja.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Lue lisää &lt;a href="http://www.jamk.fi/tutkimus/projekteja/lysti"&gt;projektista.&lt;/a&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Petri Jussila, projektipäällikkö, 040 542 0685, petri.jussila@jamk.fi&lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/lysti-projektin_posteri_palkittiin_vanhustyon_vastuunkantajat_-kongressissa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/lysti-projektin_posteri_palkittiin_vanhustyon_vastuunkantajat_-kongressissa?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 18 Oct 2011 12:12:26 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Julkisista hankinnoista virtaa paikallistaloudelle</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-09-30T14:40:24
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Julkisista hankinnoista virtaa paikallistaloudelle&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisessä on haettu uusia näkökulmia työllisyyden edistämiseksi. Julkisilla hankinnoilla voidaan luoda työllistymismahdollisuuksia mm. nuorille, osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille, vammaisille ja ikääntyneille työntekijöille. Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa voivat tukea pk-yrityksiä esimerkiksi alihankkijoina tai edistää yritysten yhteiskuntavastuun kehittymistä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Muualla Euroopassa sosiaalisia kriteereitä käytetään huomattavasti Suomea laajemmin ja näin edistetään paikaltaloutta ja työllistymistä. JAMK järjestää aiheesta yhteisseminaarin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa 10.11.2011 Dynamon auditoriossa, Piippukatu 2.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/33356_Julkisista_hankinnoista_virtaa_paikallistaloudelle_kutsu.pdf"&gt;Seminaarin ohjelma&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tapahtumakalenteri/101111.htm"&gt;Lisätietoja ja ilmoittautumiset &lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: &lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Janne Laitinen, projektipäällikkö, 0400 976 751, janne.laitinen@jamk.fi&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/julkisista_hankinnoista_virtaa_paikallistaloudelle?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/julkisista_hankinnoista_virtaa_paikallistaloudelle?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 30 Sep 2011 11:51:27 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Restonomiopiskelijat mukana Tuottava vastuullisuus -seminaarin järjestelyissä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-09-27T15:38:00
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Restonomiopiskelijat mukana Tuottava vastuullisuus -seminaarin järjestelyissä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Varapresidentti Al Goren tähdittämässä Tuottava vastuullisuus -seminaarissa 30.9. – 1.10.2011 vastuullisuus näyttäytyy paitsi seminaarin puheenvuoroissa myös käytännön järjestelyissä. JAMKin restonomiopiskelijat laativat seminaaria varten Vastuullisen tapahtuman käsikirjan osana kuluttajapalvelujen opintojaan. Käsikirjan tavoitteena on auttaa järjestäjää ottamaan vastuullisuusnäkökulma huomioon tapahtuman suunnittelussa ja toteuttamisessa. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Tilaisuuden järjestäjä Suomen Yrittäjäyhteisö tarjosi lisäksi restonomiopiskelijoille mahdollisuuden osallistua vapaaehtoisina seminaarin järjestelyihin ja varsinaiseen seminaariin. Opiskelijat pääsevät näin näkemään ja kokemaan korkean tason suurtapahtuman järjestäjän silmin. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Pauliina Silvennoinen, lehtori, 040 748 8609, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
	Juho Rintamäki,restonomiopiskelija&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/restonomiopiskelijat_mukana_tuottava_vastuullisuus_-seminaarin_jarjestelyissa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/restonomiopiskelijat_mukana_tuottava_vastuullisuus_-seminaarin_jarjestelyissa?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 27 Sep 2011 12:51:57 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Turvallisuusteknologiaa kehitetään Jyvässeudulla 2,4 miljoonalla eurolla</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-09-22T15:46:26
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Turvallisuusteknologiaa lähdetään kehittämään Jyvässeudulla 2,4 miljoonalla eurolla&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Keski-Suomen maakuntahallitus myönsi kokouksessaan 21.9. JAMKin teknologiayksikön ICT-tulosalueelle 1,4 miljoonaa euroa turvallisuusteknologian kehittämiseen. Rahoituksen avulla Jyväskylään rakennetaan mm. tietoturvan kehittämisympäristöjä. Turvallisuusalan julkisten ja yksityisten toimijoiden osaamisen kehittämiseksi suunnitellaan koulutustuotteita sekä kehittämistyökaluja. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Jyväskylässä on entuudestaan vahvaa alan osaamista. Alueella sijaitsee mm. PVJJK, Ilmavoimien viestitekniikkalaitos, Suomen Erillisverkkojen pääkäyttökeskus, TeliaSoneran valvontakeskus, KELA:n IT-palvelukeskus sekä Keski-Suomen hätäkeskus. Jo olemassa oleva Nokia- ja EADS-taustainen kansainvälinen teollinen pohja ja JAMKin vahva ohjelmisto- ja verkkoteknologiaosaaminen mahdollistavat poikkeuksellisen hyvät turvallisuusteknologian kehittämismahdollisuudet. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	JYVSECTEC -hankkeessa (Jyväskylä Security Technology) tehdään keskitettyjen johto- ja valvontakeskusten laite- ja verkkoympäristön tuotekehitystä ja koulutusta. Hankkeessa vahvistetaan Cyber Security -osaamista ja liiketoimintaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	JAMKin koordinoimassa hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat Cassidian Finland Oy, Descom Oy, Relator Oy, Ajeco Oy sekä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Hankkeen rahoittajina toimivat Keski-Suomen Liitto ja Euroopan Aluekehitysrahasto.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Jarmo Siltanen, koulutus- ja T&amp;amp;K-päällikkö, ICT, 040 716 7282, jarmo.siltanen@jamk.fi &lt;br /&gt;
	Mikko R. Salminen, yksikönjohtaja, 050 407 9507, mikko.salminen@jamk.fi &lt;br /&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/turvallisuusteknologiaa_kehitetaan_jyvasseudulla_2_4_miljoonalla_eurolla?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/turvallisuusteknologiaa_kehitetaan_jyvasseudulla_2_4_miljoonalla_eurolla?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 22 Sep 2011 12:54:19 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Suomen Akatemialta tutkimusrahoitus JAMKin vetämälle konsortiohankkeelle </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-06-01T14:08:09
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Suomen Akatemialta tutkimusrahoitus JAMKin vetämälle konsortiohankkeelle &lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	JAMKin hyvinvointiyksikön yliopettajan, dosentti Anna Röngän vetämä lasten sosio-emotionaalista hyvinvointia käsittelevä konsortiohanke on saanut rahoituksen Suomen Akatemialta. Lasten sosio-emotionaalinen hyvinvointi ja perheen arki 24/7 taloudessa -konsortiohankkeen toinen osapuoli on Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos professori Marja-Leena Laakson johdolla. Tutkimukseen sisällytetään myös kansainväistä vertailua.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	–Monet suomalaiset työskentelevät ilta-, viikonloppu- ja yötöissä. Epäsäännöllinen työaika koskettaa ihmisen itsensä lisäksi koko hänen perhettään. Toistaiseksi ei-perinteisinä aikoina tehtävän työn vaikutuksista perheiden hyvinvointiin ja arkeen on vain vähän tutkimustietoa. Esimerkiksi lasten vuorohoidosta ja ympärivuorokautista hoidosta lasten ja vanhempien kokemana puuttuu tutkimustieto lähes kokonaan. Nyt halusimme lähteä korjaamaan tätä puutetta, Anna Rönkä kertoo.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Tutkimushankkeessa tarkastellaan vanhempien ilta-, viikonloppu- ja yötyön yhteyksiä perhe-elämään ja alle kouluikäisten lasten hyvinvointiin. Tavoitteena on selvittää, miten epätyypilliset työajat ja erilaiset lastenhoitojärjestelyt heijastuvat perheisiin ja miten vanhemmat ja lapset niihin suhtautuvat. Aihetta lähestytään lasten, vanhempien ja päivähoidon näkökulmista. Koska monet perheiden elämään liittyvät ratkaisut riippuvat yhteiskunnallisista olosuhteista, tarkastellaan vuorotyötä ja lastenhoitojärjestelyjä kolmessa olosuhteiltaan erilaisessa maassa: Suomessa, Hollannissa ja Britanniassa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Tutkimuksen toimintaympäristönä on hiljattain perustettu Uusi Perhetutkimuskeskus, jonka muodostavat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Konsortion päähakija on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Tutkimushankkeessa yhdistyy perheiden arkea, lasten hyvinvointia ja perhepalveluita koskeva osaaminen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta jakoi lokakuun 2010 haun perusteella noin 25 miljoonaa euroa akatemiahankkeille. Hakemuksia saapui 235, joista rahoitettiin 50. Keskimäärin hankkeet saavat rahoitusta noin 600 000 euroa.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisätietoja:&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Anna Rönkä, yliopettaja, puh. 040 829 5804, anna.ronka@jamk.fi, hyvinvointiyksikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/suomen_akatemialta_tutkimusrahoitus_jamkin_vetamalle_konsortiohankkeelle?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/suomen_akatemialta_tutkimusrahoitus_jamkin_vetamalle_konsortiohankkeelle?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 01 Jun 2011 11:10:35 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Innovaatiopalkinnot jaettiin kesän korvalla</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-06-01T12:56:17
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Innovaatiopalkinnot jaettiin kesän korvalla&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	JAMKin ja Jyväskylän yliopiston yhteisen KOHINA-hankkeen kevätpäiviä vietettiin 31.5. Juurikkasaaressa. Jaossa olivat kuuluisat Kultainen donitsi -palkinnot.  Tämän vuoden innovaattoriksi kruunattiin JAMKin teknologiayksikön yliopettaja Jouni Huotari. Ansioituneina sillanrakentajina palkittiin puolestaan JAMKin hyvinvointiyksikön yliopettaja Anna Rönkä ja Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta. Kulttuurin muuttajina ansioituivat Tuomas Eerola ja Petri Toiviainen Jyväskylän yliopistolta. Myös aktiivisimman osallistujan palkinto lipui yliopistolle, Vesa Lappalaiselle.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Kevätpäivien kepeässä ja idearikkaassa ilmapiirissä oli mukava todeta, että JAMKin ja Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminta on saanut rutkasti uutta puhtia. Muutaman viime vuoden aikana keksinnöt ja ideat ovat tuplaantuneet. &lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Seuraavassa perusteet valinnoille:&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Vuoden innovaattori: Jouni Huotari, yliopettaja, Teknologiayksikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;br /&gt;
	- Luo ja toteuttaa poikkeuksellisen innovatiivisesti uutta toimintaa, joka&lt;br /&gt;
	yhdistää tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä opetuksen uutta yrittäjyyttä ja uusia&lt;br /&gt;
	innovaatioita tuottavaksi kokonaisuudeksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Sillanrakentajat: Anna Rönkä, yliopettaja, Hyvinvointiyksikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ja Kimmo Jokinen, professori, Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto&lt;br /&gt;
	- Rakentaneet yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä sekä muihin&lt;br /&gt;
	alueellisiin innovaatioympäristön toimijoihin. Ennakkoluulottomasti edistäneet tutkimustulostensa käyttöönottoa yhteistyön voimavaroja hyödyntäen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Kulttuurin muuttajat: Tuomas Eerola, professori, musiikin laitos, Jyväskylän yliopisto, ja Petri Toiviainen, professori, musiikin laitos, Jyväskylän yliopisto&lt;br /&gt;
	- Ovat avoimesti tuoneet esiin huippututkimuksen ja tutkimustulosten&lt;br /&gt;
	kaupallistamisen mahdollisuutta toisiaan tukevina eikä poissulkevina toimintoina.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Aktiivisin osallistuja: Vesa Lappalainen, lehtori, tietotekniikan laitos, Jyväskylän yliopisto&lt;br /&gt;
	- Osallistunut ahkerimmin järjestämiimme innovaatiotoimintaan liittyviin&lt;br /&gt;
	tilaisuuksiin. Tuonut tilaisuuksiin oman osaamisensa ja sovellusideoita muihin toimialoihin linkittäen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Innovaatiotoiminnan kevätpäivien järjestäjinä toimivat Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelut ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut yhteisen KOHINA-hankkeen puitteissa. Hankkeen aikana luodaan korkeakouluille yhtenäistä innovaatio- ja hankekulttuuria, jonka avulla korkeakoulujen yhteistyö syvenee, uusia ideoita ja käytänteitä syntyy, ja osaaminen ja toinen toisiltaan oppiminen lisääntyvät. KOHINA-hankkeen tavoitteena on, että innovaatiot, hankkeet ja yrityskulttuuri tulisivat osaksi arkipäivän työskentelyä. Tämä näkyisi muun muassa siinä, että tutkimustulosten kaupallistaminen nähtäisiin yhtenä mahdollisuutena esimerkiksi julkaisutoiminnan ohessa. Se johtaisi entistä aktiivisempaan innovaatiotoimintaan ja lopulta kaupallistettavien tutkimustulosten määrän kasvuun niin yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussakin. KOHINA-hanke on osa laajempaa Ideasta ilmiöksi -toimintaa.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisätietoja:&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Laura Aineslahti, projektipäällikkö, puh. 040 750 6415, laura.aineslahti@jyu.fi, Kohina-hanke, Jyväskylän yliopisto&lt;br /&gt;
	Jani Lehtinen, projektiasiantuntija, puh. 050 367 0303, jani.lehtinen@jamk.fi, Kohina-hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/innovaatiopalkinnot_jaettiin_kesan_korvalla?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/innovaatiopalkinnot_jaettiin_kesan_korvalla?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 01 Jun 2011 10:21:09 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMKin kansainvälinen liikkuvuus oli aktiivista vuonna 2010</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-01-31T10:36:43
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	JAMKin kansainvälinen liikkuvuus oli aktiivista vuonna 2010&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kansainvälinen toiminta on aktiivista, jota omalta osaltaan kertoo vuosittain koottavat kansainvälisen liikkuvuuden tulokset. Opiskelijat lähtevät ulkomaille suorittamaan tutkintoonsa kuuluvia opintoja ja harjoittelua, osallistuvat kansainväliseen projektiin tai vaikkapa tekevät opinnäytetyötä kansainväliselle yritykselle. Vastaavasti ulkomaisista yhteistyökorkeakouluista saapuu opiskelijoita JAMKin kehittämään omaa ammatillista osaamistaan, samalla kansainvälistäen korkeakouluyhteisöämme ja Keski-Suomea. Iso joukko henkilöstöä tekee vuosittain  ulkomaan työmatkoja, jotka voivat olla esim. opetusta yhteistyökorkeakoulussa tai yhteistyöhankkeen suunnittelua. Ulkomaalaisia opettajia ja asiantuntijoita käy vuosittain erilaisissa työtehtävissä myös JAMKissa, tuoden omaa osaamistaan yhteistyöhön.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Ulkomaille yli kolmeksi kuukaudeksi lähti 240 opiskelijaa, joista noin puolet tutkintoonsa liittyviä opintoja suorittamaan ja noin puolet harjoittelemaan. Määrä kasvoi 6,6 % vuoteen 2009 verrattuna. Keskimäärin viikosta kahteen kestäville ulkomaan jaksoille kuten Study Toureille osallistui 248 opiskelijaa, joka oli lähes kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaavasti ulkomailta JAMKiin opiskelemaan yhden tai kahden lukukauden ajaksi saapui 197 opiskelijaa ja 28 harjoittelijaa sekä lyhyempiin jaksoihin 172 ulkomaalaista opiskelijaa. Pitkäkestoisiin ulkomaan jaksoihin aktiivisimmin opiskelijoita lähti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, sekä tekniikan ja liikenteen että matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Eniten opiskelijoita liikkui Erasmus –ohjelman puitteissa&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Henkilöstö liikkui myös aktiivisesti ulkomailla opetus- ja asiantuntijatehtävissä. Ulkomaisissa yhteistyökorkeakouluissa kävi yhteensä 97 jamkilaista opettamassa. Koulutus-, hanke- ja yritysyhteistyön puitteissa ulkomailla kävi 214 asiantuntijaa. Ulkomailla työtehtävissä toimineiden määrä kasvoi 6,5 %. Vastaavasti JAMKssa kävi vuoden aikana 148 ulkomaalaista opettajaa ja asiantuntijaa yhteistyökorkeakouluista ja –yrityksistä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Suosituimmat kohdemaat opiskelijoiden ja henkilöstön osalta olivat Saksa, Venäjä, Iso-Britannia, Ruotsi ja Belgia. JAMKiin eniten opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita saapui Espanjasta, Saksasta, Venäjältä, Alankomaista ja Itävallasta.  Kansainväliseen liikkuvuuteen osallistujista 53 % oli naisia.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisätietoja:&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Nina Björn, kansainvälisen toiminnan päällikkö, 040 585 6791&lt;br /&gt;
	Miska Möttönen, kansainvälisten asioiden suunnittelija 040 566 0402&lt;br /&gt;
	Riikka Vanhanen, kansainvälisten asioiden suunnittelija 040 562 2932&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_kansainvalinen_liikkuvuus_oli_aktiivista_vuonna_2010?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_kansainvalinen_liikkuvuus_oli_aktiivista_vuonna_2010?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 31 Jan 2011 08:38:25 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-12-14T12:30:06
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismallin rakentaminen - KESMA I -hanke toteutetaan ajalla 1.12.2010 - 30.11.2011. Hankkeen kohdealueina ovat Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ja kohderyhmänä maaseutumatkailuyritykset sekä niiden asiakkaat. Hankkeen tarkoituksena on syventää tietämystä maaseutumatkailuyritysten asiakkaiden kuluttajakäyttäytymisestä sekä yritysten nykytilasta sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden osalta. Tältä pohjalta luodaan kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismalli. &lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Hanke jakautuu kolmeen vaiheeseen ja päätavoitteeseen:&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;ol&gt;&lt;li&gt;
		Selvitetään ja konkretisoidaan yritysten kehittämistarpeet sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;
		Kootaan matkailuyritysten kilpailukykyä edistävät sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvät olemassa olevat kotimaiset ja kansainväliset toimintamallit sekä valitaan soveltuvimmat osaksi projektissa kehitettävää toimintamallia.&lt;/li&gt;&lt;li&gt;
		Luodaan yritysten sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden toimintamalli ja valitaan alueelliset painopisteet.&lt;/li&gt;&lt;/ol&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	Projektin saa rahoituksensa Manner-Suomen maaseuturahastosta ja rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimii projektin hallinnoijana ja partnereina hankkeessa ovat Tampereen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti/ Seinäjoki.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
	Petra Blinnikka, projektipäällikkö, 040 539 9185, petra.blinnikka@jamk.fi &lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kestavyydesta_kilpailuetua_maaseutumatkailuun?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kestavyydesta_kilpailuetua_maaseutumatkailuun?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 14 Dec 2010 10:54:38 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Lapsiasiavaltuutettu peräänkuuluttaa lasten huomioimista 24/7 -taloudessa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-11-02T16:16:17
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Lapsiasiavaltuutettu peräänkuuluttaa lasten huomioimista 24/7 -taloudessa&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Pitääkö pienten lasten vanhempien olla työelämän käytettävissä yötä päivää, pyhänä ja arkena? Mitä työelämän muutos kohti 24/7 -yhteiskuntaa tarkoittaa lasten ja päivähoidon kannalta? Muun muassa tätä pohditaan ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuspäivillä 4.-5.11. Paikkana on Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Piippukatu 2, Dynamon auditorio.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	"24/7-talouden myötä sesonki-, keikka-, yö-, ilta- ja viikonlopputyö ovat lisääntyneet. Talouden kasvua on haettu uudenlaisista työjärjestelyistä ja joustavuudesta. Elinkeinoelämän vaatimukset ovat ratkaisseet. Lasten näkökulmasta asioita ei ole pohdittu”, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toteaa. Pienet koululaiset voivat joutua olemaan yksin kotona pitkiä iltoja ja öitäkin. Aulan mielestä työnantajien tulee antaa enemmän arvoa isän ja äidin velvoitteille lasten kasvattajina. 24/7-talous edellyttää muutoksia niin työnantajien toimintatavoissa, vanhempien asenteissa kuin kuntien ja valtion palveluissakin. Lapsen etu ei kuitenkaan saisi unohtua työmarkkinapöydissä. Päivillä ympärivuorokautisen Tapiolan päiväkodin johtaja Timo Korhonen pohtii lasten vuorohoidon arkea. Iltaisin ja öisin päivähoidossa olevia lapsia on paljon, noin 8 prosenttia kaikista päivähoidossa olevista. Vuorovaikutussuhteet ja hoitoajat vaihtelevat ja päivän rutiinit häiriintyvät. Päivähoidon työntekijöiden kannalta vanhempien yhä monimuotoistuvat ja ennakoimattomat työajat ovat hankalia. Kuinka järjestää lyhyellä varoitusajalla vaikka vain yhdelle lapselle yöhoito?&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	JAMKin hyvinvointiyksikön yliopettaja Anna Rönkä kertoo keskisuomalaisen tutkimuksen perusteella päivähoitoikäisten lasten arjen rosokohdista, ja siitä, kuinka laadukas työelämä ja päivähoito kannattelee perheitä. Jyväskylän kaupungin projektikoordinaattori Aila Koistinen avaa lasten terveys- ja ruokailutottumuksiin liittyvää Ranskassa syntynyttä Sapere -menetelmää, jota kokeillaan Jyväskylässä. Menetelmä osallistaa lapset tutustumaan ruokiin aistein eri tavoin vähentäen lasten ennakkoluuloja eri ruokalajeja kohtaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Uudistuneella aloituskeskustelulla parempaan päivähoitoon päiväkodin johtaja, KT Paula Korkalainen esittelee Jyväskylässä kokeiltavia uudenlaisia käytänteitä päivähoidon aloitukseen liittyen. Aloituskeskustelu on haluttu uudistaa siten, että työntekijät pyrkivät aidosti eläytymään erilaisten perheiden tarpeisiin ja toiveisiin. Vanhemmat ovat tervetulleita päiväkotiin, ja henkilökunta voi vastaavasti käydä lasten kotona.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuspäiviin. osallistuu noin 100 ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen opettajaa, opiskelijaa sekä päivähoidon työntekijää.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.jamk.fi/tapahtumat/varhaiskasvatuksen_paivat/etusivu"&gt;Seminaariohjelma&lt;br /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Timo Hintikka, lehtori, 0400 340 370, etunimi.sukunimi@jamk.fi sekä Anna Rönkä, yliopettaja, 040 829 5804, etunimi.sukunimi@jamk.f, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/lapsiasiavaltuutettu_peraankuuluttaa_lasten_huomioimista_24_7_-taloudessa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/lapsiasiavaltuutettu_peraankuuluttaa_lasten_huomioimista_24_7_-taloudessa?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 02 Nov 2010 14:15:18 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Vuoden naisyrittäjä hakee uusia näkökulmia palvelumuotoilu -valmennuksesta 27.10.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-10-25T13:30:33
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Vuoden naisyrittäjä hakee uusia näkökulmia palvelumuotoilu-valmennuksesta&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Vuoden yrittäjänaiseksi valittu Dot Designin toimitusjohtaja Kati Rauhaniemi on yksi Jyväskylässä toteutettavan palvelumuotoilu-valmennuksen osallistujista. Rauhaniemi odottaa mielenkiinnolla professori Simon Clatworthyn (Oslo School of Architecture &amp;amp; Design) luentoa brändistategian yhteydestä asiakaskokemukseen keskiviikkona 27.10. klo 9–11.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun Lutakko Living Labin sekä Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen (OSKE) palvelumuotoilu-valmennuksessa opitaan parantamaan palvelujen laatua ja lisäämään kustannustehokkuutta palvelumuotoilun avulla.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	”Palvelumuotoilun valmennus on vahvistanut omia näkemyksiäni. Olen saanut ilolla huomata sen, että olemme Dot Designissa täysin oikealla tiellä. Olen lukenut brändistrategiasta paljon, joten odotukseni Clathworthyn luentoa kohtaan ovat korkealla”, kertoo Rauhaniemi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Koulutuksessa on mukana 20 markkinoinnin, muotoilun ja matkailualan osaajaa sekä oppilaitosten edustajia. Koulutuksen toisena valmentajana Clatworthyn lisäksi toimii palvelumuotoilun pioneeri TaM Mikko Koivisto.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Palvelumuotoilu on palvelun suunnittelua siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita. Palvelumuotoilun avulla voidaan varmistaa, että asiakkaan palvelukokemus on selkeä ja johdonmukainen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	”Miksi toisiin yrityksiin halutaan palata ja suositella niitä kavereille, kun toisissa riittää kertakäynti ja varoituksen sana tutuille? Kyse on asiakkaan kokemuksesta, jota pyritään ohjaamaan yhdessä asiakkaiden kanssa haluttuun suuntaan palvelumuotoilun avulla”, kertoo JAMKin liiketoiminta ja palvelut -yksikön matkailun ja elämystuotannon kehittämispäällikkö Miikka Raulo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylässä toimiva kehitysympäristö Lutakko Living Lab haastaa yritykset ja yhteisöt kehittämään innovaatioita aidoissa tilanteissa yhdessä käyttäjien kanssa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	”Käyttäjälähtöisyys on keskeinen osa palvelujen suunnittelua”, kertoo projektikoordinaattori Juha Ruuska.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Miikka Raulo, kehittämispäällikkö, 040 731 0022, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Matkailu- ja elämystuotannon osaamisklusteri, Jyväskylän seudun osaamiskeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö&lt;br /&gt;
	Juha Ruuska, projektikoordinaattori, 040 595 0482, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö, Lutakko Living Lab&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vuoden_naisyrittaja_hakee_uusia_nakokulmia_palvelumuotoilu_-valmennuksesta_27_10?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vuoden_naisyrittaja_hakee_uusia_nakokulmia_palvelumuotoilu_-valmennuksesta_27_10?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 25 Oct 2010 10:43:06 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Aikuisopiskelijan viikkoa vietetään 18. - 24.10.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-10-15T13:08:37
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Aikuisopiskelijan viikkoa vietetään 18. - 24.10.&lt;/h1&gt;&lt;h2&gt;&lt;style&gt;&lt;/style&gt;Elinikäinen oppiminen vaatii ammattitaitoisia ohjaajia&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Ensi viikolla vietetään aikuisopiskelijan viikkoa. Noin 1,7 miljoonaa suomalaista osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen ja määrä kasvaa koko ajan.  Joukossa on suoraan työmarkkinoille suuntaavia tai palaavia sekä heitä, jotka tarvitsevat työelämään valmentautumista. Jokainen tarvitsee henkilökohtaista ohjausta saavuttaakseen omat tavoitteensa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Ohjauksen kehittäminen on nähty tärkeänä myös EU:n tasolla. Yksi tärkeä osa-alue kehittämistyössä on aikuisohjaajien koulutus. Opiskelijoiden määrän kasvaessa myös ammattitaitoisia aikuisohjaajia tarvitaan lisää.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	"Ammattitaitoinen ohjaaja tuntee oman alueensa koulutustarjonnan sekä neuvonta- ja ohjauspalveluiden verkoston.  Asiakas saa näin juuri hänelle räätälöityä, henkilökohtaista ohjausta. Tarkoituksena ei ole antaa valmiita vastauksia, vaan tukea asiakasta niin, että hän näkee oman tulevaisuutensa selkeästi ja tietää, mistä apua saa seuraavallakin kerralla”, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun hallinnoimman ERKKERI-hankkeen projektipäällikkö Auli Ryhänen kertoo.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	ERKKERI on kouluttanut tähän mennessä jo yli 400 aikuisohjauksen parissa toimivaa ympäri Suomen. Koulutuksiin on osallistunut henkilöitä 154 organisaatiosta, joten projektin tulokset ovat jo tähän mennessä saavuttaneet välillisesti suuren joukon suomalaisia aikuisopiskelijoita tai sellaiseksi aikovia.  Koulutus kerää saman alueen neuvonta- ja ohjaustyötä tekevät henkilöt yhden pöydän ääreen oppimaan ja kehittämään. Tämän tuloksena ohjauksen työskentelytavat muuttuvat, ohjausosaaminen kasvaa ja verkosto kehittyy. Koulutukset tuottavat näin välitöntä hyötyä aikuisohjauksen arkeen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.erkkeri.info"&gt;&lt;br /&gt;
	Tutustu ERKKERI -koulutuksiin &lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	Auli Ryhänen, projektipäällikkö, 040 594 1476, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, ERKKERI-hanke&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/aikuisopiskelijan_viikkoa_vietetaan_18_-_24_10?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/aikuisopiskelijan_viikkoa_vietetaan_18_-_24_10?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 15 Oct 2010 10:20:20 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMKin Bioenergiakeskukseen huippuluokan kattilatestauslaboratorio </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-11-07T14:58:26
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	JAMKin Bioenergiakeskukseen huippuluokan kattilatestauslaboratorio&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;style&gt;&lt;/style&gt;&lt;span&gt;Saarijärven Tarvaalassa sijaitsevan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskuksen toimintaan satsataan vahvasti. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Bioenergiakeskukseen rakennutetaan kansainvälisesti korkeatasoinen kattilatestauslaboratorio, joka mahdollistaa mm. eurooppalaisen standardin EN-303-5 mukaiset testaukset. Laboratorio valmistuu vuoden loppuun mennessä. Automaatio- ja sähköistysurakan sekä putkistourakoinnin yhteishinta on noin 200 000 €.&lt;/p&gt;&lt;p class="MsoNormal"&gt;&lt;span&gt;"Bioenergiakeskus tulee tarjoamaan bioenergia-alan yrityksille standardin mukaista testauspalvelua ja mahdollisuuden hyödyntää testausympäristöä tuotekehityksessään sekä yrityskoulutuksessa. Hanke on ainut laatuaan Suomessa ja Euroopassakin kyseessä olevan laboratorion kaltaisia testausympäristöjä on vain muutamia", JAMKin Bioenergiakeskuksen asiantuntija Janne Nalkki kertoo. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="MsoNormal"&gt;&lt;span&gt;Prosessisähköistyksen, automaation ja instrumentoinnin kokonaisuuden toimittaa United Project Group. Suomalainen asiantuntijayritys tuottaa prosessitekniikan, sähköistyksen ja automaation kokonaisratkaisuja prosessilaitostoimittajien, prosessiteknologiatoimittajien ja prosessilaitoksien loppukäyttäjien tarpeisiin. Putkistourakoinnin toteuttaa Kutepa Industrial Service Oy. Yritys on erikoistunut teollisuuden mekaanisiin asennuksiin sekä huolto- ja kunnossapitopalveluihin. Putkistojen asennustyöt alkavat Bioenergiakeskuksessa viikolla 41. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Hankkeesta järjestettiin julkinen tarjouskilpailu, jossa painotettiin sekä hinnoittelua, että toimittajien kykyä laadukkaaseen toimitukseen haastavassa aikataulussa. Hankkeelle on myönnetty Keski-Suomen Liiton EAKR-rahoitusta.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;&lt;span&gt;Lisätietoja&lt;/span&gt;&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Pekka Äänismaa, koulutus- ja T&amp;amp;K-päällikkö, 0400 279 057, &lt;span style="text-decoration:underline;"&gt;&lt;span&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö, Bioenergiakeskus&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="MsoNormal"&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="MsoNormal"&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_bioenergiakeskukseen_huippuluokan_kattilatestauslaboratorio?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_bioenergiakeskukseen_huippuluokan_kattilatestauslaboratorio?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 06 Oct 2010 12:18:02 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Sosiaalialan oppimis- ja kehittämisareenalla luodaan moniammatillisia käytäntöjä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-10-05T10:32:54
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;&lt;span&gt;Sosiaalialan oppimis- ja kehittämisareenalla luodaan moniammatillisia käytäntöjä&lt;/span&gt;&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on alettu työstää eri toimijoiden kesken uudenlaisia moniammatillisia sosiaalialan asiakastyön käytäntöjä. Niitä luodaan erityisesti sosiaaliasemien sosiaalityön ja ohjauksen sekä psykososiaalisten palveluiden tueksi. Mukana toiminnassa on Keski-Suomen maakunnan sosiaalialan koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän edustajia. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;"SARANA -hankkeessa luodaan sosiaalialan asiakastyön innovaatioita, integroidaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä varmistetaan sosiaalialan osaamisen kehittymistä ja siten työvoiman saatavuuden turvaamista maakunnassa", JAMKin hyvinvointiyksikön SARANAn projektipäällikkö Kati Närhi kertoo. Toiminnan aikana keskitytään erityisesti työelämä- ja käytäntölähtöisyyttä tukevien palveluiden kehittämiseen. Se voi olla esimerkiksi moniammatillista verkostotyötä, siihen liittyvää tilannearviota ja sen dokumentointia.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Hankkeen loppuun mennessä huhtikuussa 2013 on rakennettu aihealueeseen liittyvä työelämälähtöinen asiantuntijapankki sekä asiantuntijavaihdon ja vertaistuen malli. Tulevaisuudessa on luvassa myös mm. ilmaisia koulutuspäiviä. 22.11.2010 järjestettävän koulutuspäivän teemana on avoin dialogi moniammatillisessa yhteistyössä. Koulutus järjestetään klo 9.00-16.00 paikkana Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Dynamo, Piippukatu 2, tila D207, Jyväskylä. Koulutuspäivään ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet maakunnan sosiaalialan toimijat.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;SARANAa hallinnoi JAMKIn hyvinvointiyksikkö. Osatoteuttajia ovat Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja perhepalvelut, Jyväskylän yliopiston psykologian laitos ja sosiaalityön yksikkö sekä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahastosta ja päärahoittajana toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Lisätietoja&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Kati Närhi, projektipäällikkö, 050 382 1987, &lt;span style="text-decoration:underline;"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/span&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö, SARANA -työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena. Sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle –hanke (ESR)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/sosiaalialan_oppimis-_ja_kehittamisareenalla_luodaan_moniammatillisia_kaytantoja?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/sosiaalialan_oppimis-_ja_kehittamisareenalla_luodaan_moniammatillisia_kaytantoja?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 05 Oct 2010 07:33:43 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia parannetaan</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-10-01T14:59:12
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia parannetaan&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Kuinka kehittää hyvinvointialan yrittäjyyttä sekä parantaa oppilaitosten valmiuksia ohjata myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita yrittäjyyteen? Tähän työelämästä nousseeseen haasteeseen on tarttunut Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön hallinnoima Liikku-hanke. Se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kontaktoida yrityksiä ja opiskella käytännönläheisesti yhteistyössä yritysten kanssa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Alkuvaiheessa opiskelijatiimit ovat kiertäneet Jämsän seudun yrityksissä haastatellen paikallisia yrittäjiä. Keskusteluissa esiin nousseisiin haasteisiin opiskelijat ovat miettineet ratkaisuja ja tarjonneet niihin omaa osaamistaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	"Eniten yrityksiä kiinnostivat henkilökunnan työhyvinvointiin liittyvät asiat. Tarjosimme perinteisemmän työhyvinvointipäivän rinnalla esimerkiksi voimaannuttavan valokuvan menetelmää ja geokätköilyä", kertoo Liikku-hankkeen yrittäjyysopintoihin osallistunut toimintaterapian opiskelija Jenna Suomalainen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Opiskelijatiimit muodostetaan moniammatillisesti. "Tiimissä voi olla sairaanhoitajan, sosionomin ja toimintaterapeutin lisäksi opiskelijoita muiltakin koulutusaloilta",  Liikku-hankkeen projektipäällikkö Tapio Kymäläinen kertoo.  Myös sosiaali- ja terveysalan opettajia valmennetaan yrittäjyyteen. Liikku-hankkeen vetäjänä toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja partnereina Satakunnan sekä Tampereen ammattikorkeakoulut. ERS-rahoitteinen hanke kestää vuoteen 2012. &lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.jamk.fi/tutkimus/projektit/hyvi "&gt;Lue lisää&lt;br /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Tapio Kymäläinen, projektipäällikkö, 044 270 4922,  etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö, Liikku-hanke&lt;br /&gt;
	Eila Rahunen, lehtori,  040 723 0326, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/sosiaali-_ja_terveysalan_opiskelijoiden_yrittajyysvalmiuksia_parannetaan?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/sosiaali-_ja_terveysalan_opiskelijoiden_yrittajyysvalmiuksia_parannetaan?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 01 Oct 2010 12:02:16 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Forum Nokia Champion jäsenyys toistamiseen JAMKin Pasi Manniselle</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-10-01T11:12:47
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Forum Nokia Champion jäsenyys toistamiseen JAMKin Pasi Manniselle&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Forum Nokia Champion on Nokian maailmanlaajuinen kehittäjäyhteisö ja  tukiohjelma, johon kuuluu miljoonia rekisteröityneitä jäseniä. Foorumilla Nokia antaa kehittäjien käyttöön teknistä tietoa mobiilisovellusten kehitysalustoista sekä  teknistä tietoa Nokian laitteistosta. Puolivuosittain Forum Nokia myöntää Forum Nokia Champion tunnustus- ja palkinto-ohjelmaan jäsenyyden  hyvin rajatulle joukolle. Jäseniä oli  vuosina 2009-2010  reilut 130 koko maailmassa ja he ovat Forum Nokian -kehittäjäyhteisön huippuja. Jäsenet ovat osoittaneet erityistä asiantuntijuutta ja osaamista Forum Nokian mobiilikehityksen eri osa-alueilla. Yksi tunnustuksen saaneista on  Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä työskentelevä mediatekniikan lehtori Pasi Manninen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Forum Nokia Champion -tunnustus avaa mm. mahdollisuuden osallistua foorumin sisäisiin keskusteluihin ja koulutuksiin.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisätietoja&lt;br /&gt;&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Pasi Manninen, mediatekniikan lehtori, 040 595 8931, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/forum_nokia_champion_jasenyys_toistamiseen_jamkin_pasi_manniselle?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/forum_nokia_champion_jasenyys_toistamiseen_jamkin_pasi_manniselle?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 01 Oct 2010 08:14:07 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Öljyn vaihto bioenergiaan säästää satasia   </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-10-01T10:26:09
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;&lt;span&gt;Öljyn vaihto bioenergiaan säästää satasia &lt;/span&gt;&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Energiaeurot kannattaa suunnata omaan maakuntaan&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskus tekee yhdessä keuruulaisen Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n kanssa työtä keskisuomalaisten bioenergia-alan yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi. Yhteisessä Biometalli-hankkeessa on tavoitteena jakaa kiinteistönomistajille tietoa bioenergian käytön mahdollisuuksista ja selvittää, mitä siihen siirtyminen maksaa. Hankkeen kokonaisvolyymi on yli puoli miljoonaa euroa. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla on tehty yhteensä yli 300 kohdekäyntiä suurkiinteistöihin. Kohteena ovat olleet niin julkisen sektorin kuin asunto-osakeyhtiöiden ja yritystenkin kiinteistöt. Kunnat, kaupungit ja seurakunnat ovat suurina kiinteistönomistajina huomanneet Biometalli-hankkeen merkityksen bioenergian käytön edistäjänä. Selvityksiä on tehty mm. Keuruulla, Saarijärvellä, Jämsän seudulla, Virroilla, Mänttä-Vilppulassa ja Orivedellä. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Omakotitaloluokkaa suuremmille kiinteistöille tehdään kiinteistökohtaisia katselmuksia, joissa annetaan tietoa bioenergiasta ja tehdään bioenergiaselvityksiä. Niihin kootaan kiinteistöjen nykyiset lämmitysjärjestelmätiedot ja tehdään kannattavuuslaskelmat kohteeseen soveltuvista biopolttoainevaihtoehdoista. Kiinteistöstä laadittava "bioenergiakortti" onkin hyvänä apuna kiinteistönomistajien päätöksenteossa. Lisäksi asiakkaan halutessa toimitetaan tarjouspyyntö laitevalmistajalle tai polttoaineen tai lämmön toimittajalle. Näin edistetään myös alan yritysten toimintaa. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Kiinteistönomistajat saavat bioenergiaan siirtymällä selviä säästöjä. Öljyn hinta on noussut keskimäärin seitsemän prosenttia vuodessa. Kevyen polttoöljyn verotus tulee nousemaan ensi vuoden alusta 80 % eli 15,67 senttiin litralta.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;"Ruotsissa veroa maksetaan jo 43 senttiä per litra. Verotuksen vuoksi öljy ei ole Ruotsissa edes vaihtoehto lämmitysmuodon valinnassa. Myös Suomessa kannattaa etsiä uusia lämmitysmuotoja, sillä biopolttoaineiden hinnat pysyvät todennäköisesti tulevaisuudessakin vakaampina verrattuna nopeasti vaihtelevaan ja toisaalta pitkällä aikavälillä jatkuvasti nousevaan öljyn hintaan", JAMKin Bioenergiakeskuksen Biometalli-hankkeen projektipäällikkö Liisa Vesterinen kertoo.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;"Eräässä keskisuomalaisessa kunnassa ovat laskelmat osoittaneet, että öljyn vaihto bioenergiaan toisi 140 000 euron vuosisäästön", kehittämispäällikkö Juha Järvi Keulink Oy:stä kertoo. "Takaisinmaksuajat ovat joissakin kohteissa vain kolme vuotta. Rivitalokohteessa säästö voi olla jopa 1 500 euroa vuodessa. Aina on muistettava myös kotimaisen polttoaineen aluetalousvaikutus. Öljylitrasta saatava euro ei viivy pitkään paikkakunnalla. Jos sen sijaan ostetaan bioenergiaa paikallisilta toimijoilta, on tilanne toinen. Hake, pelletti ja turve tuovat suoraan ja välillisesti työtä moneen kotiin", Järvi ja Vesterinen muistuttavat.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Bioenergia-ala on merkittävä työllistäjä niin Keski-Suomessa kuin Pirkanmaallakin. Bioenergiaklusteri olikin viime vuonna ainoa sektori, joka kasvatti liikevaihtoaan. Myönteinen käänne tapahtui jo viime vuoden loppupuolella. Yritysten kannattaakin käyttää hyväkseen maailmanlaajuinen etsikkoaika, sillä bioenergia tarjoaa suuria mahdollisuuksia", kannustaa myös Keulink Oy:n toimitusjohtaja Esa Lintula.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Lisätietoja&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Juha Järvi, kehittämispäälllikkö, 0400 648 618, &lt;span style="text-decoration:underline;"&gt;etunimi.sukunimi@keulink.fi&lt;/span&gt;, Kehittämisyhtiö Keulink Oy &lt;br /&gt;
	Liisa Vesterinen,projektipäällikkö, 040 588 1082, &lt;span style="text-decoration:underline;"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/span&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus, Biometalli-hanke &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/oljyn_vaihto_bioenergiaan_saastaa_satasia?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/oljyn_vaihto_bioenergiaan_saastaa_satasia?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 01 Oct 2010 07:27:24 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Vuoden hankintatoimen opinnäytetetyö -palkinto JAMKin Anna Välimäelle</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-09-30T13:49:01
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Vuoden hankintatoimen opinnäytetetyö -palkinto JAMKin Anna Välimäelle&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikön logistiikan koulutusohjelmassa opiskelleen Anna Välimäen opinnäytetyö toimittajien suorituskyvyn mittaamisesta Patria Aviation Oy:ssä palkittiin vuoden parhaana hankintatoimen opinnäytetetyönä alan suurtapahtumassa, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen (LOGY) Hankintapäivillä Tampereella 21.- 22.9. JAMK palkittiin parhaana jo toistamiseen. Välimäen opinnäytetyön kautta kohdeyritys sai valmiin käyttöpaketin seuranta- ja raportointityökaluineen, ja sen avulla toimittajaseurantaa ja tulosten raportointia on voitu alkaa toteuttaa. LOGY:n hankintafoorumi palkitsi vuoden parhaat opinnäytetyöt toista kertaa. Vuosittaisella palkinnolla pyritään kannustamaan tulokselliseen opiskeluun, nostamaan hankintatoimen houkuttelevuutta ja siten turvaamaan määrällisesti ja laadullisesti riittävä hankintaosaajien koulutus suomalaisten yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	Sami Kantanen, koulutus- ja T&amp;amp;K-päällikkö, 040 825 7405, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt; , Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vuoden_hankintatoimen_opinnaytetetyo_-palkinto_jamkin_anna_valimaelle?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vuoden_hankintatoimen_opinnaytetetyo_-palkinto_jamkin_anna_valimaelle?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 30 Sep 2010 10:51:40 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Keski-Suomen katu kokoaa paikalliset maut Ween Maan Wiljaa -markkinoille  18. - 19.9. </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-09-16T11:55:12
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Keski-Suomen katu kokoaa paikalliset maut Ween Maan Wiljaa -markkinoille  18. - 19.9.&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Keski-Suomen katu kokoaa paikalliset maut Ween Maan Wiljaa -markkinoille  18. - 19.9. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Keskisuomalaiset elintarvike- ja maaseutuyrittäjät kokoontuvat esittelemään ja myymään tuotteitaan Keski-Suomen kadulle, Ympyrätorille, Ween Maan Wiljaa -markkinoille 18. - 19.9. Ensimmäistä kertaa Ween Maan Wiljaa -markkinoille toteutettava Keski-Suomen katu houkuttelee kävijöitä porttiensa sisäpuolelle kahdenkymmenen paikallisen yrittäjän voimin. Tarjolla on mm. herkullisia paikallisia makuja, kuten hunajaa, mausteita, marja-, liha- ja viljatuotteita.  Kadun ideoinnista ja toteutuksesta vastaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimat Pro Ruokakulttuuri, Aitoja makuja ja elinvoimaa Keski-Suomesta ja Maalla -hankkeet.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	”Halusimme tarjota keskisuomalaisille yrityksille paikan näkyä ja tavoittaa asiakkaat nimenomaan paikallisina toimijoina. Lähiruoan tuottajiin ja tuotteisiin tutustuminen edistää kuluttajien tietoisuutta ja arvostusta oman alueen makuja ja elämyksiä kohtaan”,  Pro Ruokakulttuuri -hankkeen projektipäällikkö Leena Pölkki kertoo. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
	Markkinat ovat avoinna koko perheelle Jyväskylän Messukadulla lauantaina klo 10 -17 ja sunnuntaina klo 10 -16. &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.wmw.fi/ "&gt;Lisätietoa &lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
	Leena Pölkki,  projektipäällikkö, 050 4011 894,  etunimi.sukunimi@jamk.fi, liiketoiminta  ja palvelut -yksikkö, Pro Ruokakulttuuri -hanke&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/keski-suomen_katu_kokoaa_paikalliset_maut_ween_maan_wiljaa_-markkinoille_18_-_19_9?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/keski-suomen_katu_kokoaa_paikalliset_maut_ween_maan_wiljaa_-markkinoille_18_-_19_9?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 16 Sep 2010 08:59:26 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kansainvälinen seksuaaliterveyden päivä haastaa avoimeen keskusteluun</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-09-03T09:50:59
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Kansainvälinen seksuaaliterveyden päivä haastaa avoimeen keskusteluun&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Huomenna lauantaina 4.9. on kansainvälinen seksuaaliterveyden päivä. Päivän tarkoituksena on nostaa esille seksuaaliterveyden merkitys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osana. Päivän teemana on avoin keskustelu ja tiedonvälitys seksuaalisuudesta huomioiden erityisesti kaikki ikäryhmät nuorista vanhoihin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;"Seksuaalisuus on läsnä koko elämän ajan ihmisten välisinä tunteina, lämpönä ja vetovoimana. Haastankin kaikki puhumaan seksuaalisuudesta avoimesti ja myönteisesti", Jyväskylän ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen yliopettaja Katri Ryttyläinen-Korhonen kehottaa.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;JAMKissa toimii vastikään palkittu seksuaaliterveyden laatuyksikkö, joka kehittää seksuaaliterveyden osaamista ja koulutusta Suomessa. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Päivän pääjärjestäjä on &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://worldsexology.org/"&gt;Maailman seksuaaliterveysjärjestö&lt;/a&gt; (World Association for Sexual Health).  &lt;a href="http://www.jamk.fi/yrityksille/sosiaalijaterveysala/seksologia"&gt;Lue lisää.&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;&lt;span&gt;Lisätietoja &lt;/span&gt;&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Katri Ryttyläinen-Korhonen, terveyden edistämisen yliopettaja, 040 848 8624, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kansainvalinen_seksuaaliterveyden_paiva_haastaa_avoimeen_keskusteluun?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kansainvalinen_seksuaaliterveyden_paiva_haastaa_avoimeen_keskusteluun?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 03 Sep 2010 06:49:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Palvelumuotoilun uusia menetelmiä matkailun tuotekehitykseen</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-08-18T15:07:09
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;
	Palvelumuotoilun uusia menetelmiä matkailun tuotekehitykseen&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;
	Kuluttajat etsivät yksilöllisiä matkailukokemuksia, mikä edellyttää entistä syvempää asiakasymmärrystä ja palvelukokemuksen ja -prosessien hallintaa. Tähän tarpeeseen tuotetaan palvelumuotoilun sähköinen työkalupakki, joka tarjoaa yrityksille käytännön työkaluja oman palveluliiketoiminnan tueksi. Kehitystyö toteutetaan valtakunnallisessa kaksivuotisessa Palvelumuotoilun työkalupakki -hankkeessa, joka käynnistyy Jyväskylän ammattikorkeakoulussa syyskuun alussa. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy, Kemi-Tornion Alueen Kehittämiskeskus Ry, HimosMaailma Oy, Jykes Oy, Jyväskylän Matkailu ja Markkinointi Oy ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Matkailun tuotekehityksessä on tärkeää ennakoida kohderyhmien ja matkailutuotteiden kysynnän muutoksia. Syksyllä käynnistyvän hankkeen tavoitteena on tutkia, kuinka palvelumuotoilun menetelmiä voidaan soveltaa yrityksissä sekä löytää parhaat menetelmät matkailutuotteiden kehittämiseen. Työssä hyödynnetään alan kansainvälistä huippuosaamista ja maailmalla testattuja työkaluja.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Hankkeen tuloksena syntyvä sähköinen työkalupakki auttaa yrityksiä ja alueorganisaatioita luomaan asiakaslähtöisiä ja kilpailukykyisiä matkailutuotteita, jotka toteuttavat yrityksen strategisia tavoitteita, hyödyntävät kustannustehokkaasti alueen resursseja sekä vahvistavat kohteen brandia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	"Himosmaailma Oy haluaa tarjota asiakkailleen ensiluokkaisia matkailukokemuksia, joten palvelumuotoilutyökalujen avulla voimme rakentaa niitä yhdessä asiakkaittemme kanssa", toimitusjohtaja Tiina Tykkyläinen toteaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	"Hanke tuo erinomaisen lisän Rovaniemen joulumatkailun kehittämiseen. Juuri näin kehittäjäverkoston yhteistyön tulee toimiakin", Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Sanna Kortelainen iloitsee.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
	Tekes rahoittaa hanketta lähes 300 000 eurolla. Hankkeen valmisteluun osallistui Jyväskylän ammattikorkeakoulun lisäksi Jyväskylän seudun ja Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskukset Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelmasta (OSKE). Klusteriohjelma tuo alalle uusia ajatuksia, vahvistaa kasvuhakuisten yritysten osaamista ja auttaa niitä luomaan kestäviä, käyttäjäkeskeisiä liiketoimintamalleja. Ohjelmaa toteuttavat Lapin, Savonlinnan seudun, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Jyväskylän seudun osaamiskeskukset. Valtakunnallista OSKE-ohjelmaa hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;
	Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;
	Tiina Martelius-Louniala, T&amp;amp;K-päällikkö, 040 579 7668, etunimi.sukunimi@jamk.fi sekä Miikka Raulo, kehittämispäällikkö, 040 731 0022, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/palvelumuotoilun_uusia_menetelmia_matkailun_tuotekehitykseen?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/palvelumuotoilun_uusia_menetelmia_matkailun_tuotekehitykseen?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 18 Aug 2010 12:10:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Yliopiston, ammattikorkean ja sektoritutkimuslaitoksen yhteinen tutkimuskeskus perustettu</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-06-15T11:41:50
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Ensimmäinen yliopiston, ammattikorkean ja sektoritutkimuslaitoksen yhteinen tutkimuskeskus Keski-Suomeen&lt;/h1&gt;&lt;h2&gt;Perhetutkimuskeskuksesta alan johtava osaamiskeskittymä&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän yliopiston monitieteinen Perhetutkimuskeskus laajentaa toimintaansa ja uudistaa kasvonsa. Perhetutkimusta valtakunnallisesti koordinoiva keskus laajenee yliopiston, JAMKin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteiseksi konsortioksi. Rehtori Aino Sallinen perusti monitieteisen Perhetutkimuskeskuksen yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan 1.8.2010 alkavaksi viisivuotiskaudeksi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;"Jyväskylän yliopisto on tarttunut tuoreeltaan uuden yliopistolain avaamaan mahdollisuuteen perustaa yhteisiä yksikköjä ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Uuden strategiansa mukaisesti yliopisto kehittää uudenlaisia yhteistyömuotoja ja konsortioita alueen muiden koulutustoimijoiden ja organisaatioiden kanssa. Nyt solmittu toiminnallinen yhteistyömuoto on erinomainen osoitus kyvystä koota yhteen alueellisia osaajia ja voimavaroja keskittämällä vahvistaa Jyväskylän asemaa perhetutkimuksen johtavana toimijana maassamme", yliopiston rehtori Aino Sallinen arvioi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Uusimuotoinen keskus laajentaa ja syventää Jyväskylän yliopistoon 1990 perustetun Perhetutkimuskeskuksen toimintaa. Keskuksen toiminnan painopisteet ovat tohtorikoulutuksessa, tohtorintutkinnon jälkeisessä tutkimuksessa sekä perus- ja soveltavassa tutkimuksessa. Keskus verkottuu laajasti kansallisten ja eurooppalaisten perhetutkijoiden kanssa. Noin kymmenhenkistä keskusta johtaa perhetutkimuksen professori. Tavoitteena on laajentaa toimintaa täydentävän rahoituksen avulla.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;"Yhteistyö nähdään erittäin myönteisenä myös Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi ammattikorkeakoulun kolmesta painoalasta. Alkaneelle yhteistyölle ja sen tuloksille on JAMKissa suuret odotukset. Ammattikorkeakoululla on halu toimia yhteisesti sovittujen päämäärien mukaisesti keskuksen vahvistamiseksi. Olemme vahvasti sitoutuneita yhteisen keskuksen toimintaan", vararehtori Heikki Malinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta tähdentää.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;"Terveyden ja hyvinvoinnin laitos haluaa olla mukana perhetutkimuskeskuksen käynnistämisessä, koska se kytkeytyy vahvasti THL:n tutkimusalueisiin ja monilla tutkijoilla on jo siihen tiiviit yhteydet niin Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osastolla kuin Palvelujärjestelmä -osastolla. THL:n rooli keskuksessa ei liitykään opetukseen, vaan kansallisen tietopohjan vahvistamiseen ja yhteiseen tutkimusintressiin, erityisesti palveluihin liittyen", THL:n tutkija Mia Tammelin kertoo.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Heikki Malinen, vararehtori, 040 772 3376, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;,  Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/yliopiston_ammattikorkean_ja_sektoritutkimuslaitoksen_yhteinen_tutkimuskeskus_perustettu?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/yliopiston_ammattikorkean_ja_sektoritutkimuslaitoksen_yhteinen_tutkimuskeskus_perustettu?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 15 Jun 2010 08:50:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Ensimmäinen oppikirja seksuaaliterveydestä hoitotyön näkökulmasta julkaistiin</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-06-14T09:12:05
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Ensimmäinen oppikirja seksuaaliterveydestä hoitotyön näkökulmasta julkaistiin&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön terveyden edistämisen yliopettaja Katri Ryttyläinen ja seksologian lehtori Sirpa Valkama ovat kirjoittaneet kirjan "Seksuaalisuus hoitotyössä" (Edita 2010). Kyseessä on ensimmäinen suomalainen oppikirja, joka käsittelee seksuaaliterveyttä hoitotyön näkökulmasta. Kirja ohjeistaa seksuaalisuuden ammatilliseen kohtaamiseen sekä seksuaaliohjaukseen ja -neuvontaan elämän eri vaiheissa ja hoitotilanteissa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;"Vaikka seksuaalisuutta käsitellään julkisuudessa paljon, on seksuaalisuus hoitotyössä edelleen paljolti tabu. Seksuaalisuuteen liittyviä asioita ei oteta ensimmäisenä puheeksi, kun sairastutaan tai loukkaannutaan, koska siinä yhdistyy kaksi tabua: seksuaalisuus ja esimerkiksi vakava sairaus. Sama koskee myös iäkkäiden ja vammaisten henkiöiden oikeutta olla seksuaalisia" , Ryttyläinen kertoo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kirja antaa konkreettisia esimerkkejä mm. siitä, miten seksuaalisuuteen liittyvät asiat otetaan puheeksi hoitotyössä, miten kohdata seksuaalisen väkivallan uhriksi joutunut henkilö tai millaista tulisi olla vammaisen henkilön seksuaalikasvatus.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) valitsit Jyväskylän ammattikorkeakoulun seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksiköksi vuosille 2010-2012. JAMKissa on seksuaaliterveyteen liittyvää koulutus- ja kehitystyötä tehty jo 15 vuoden ajan yhteistyössä koti- ja ulkomaalaisten asiantuntijoiden kanssa.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Katri Ryttyläinen, terveyden edistämisen yliopettaja, 040 8488 624, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö &lt;br /&gt;
Sirpa Valkama, lehtori, 040 589 2077, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/ensimmainen_oppikirja_seksuaaliterveydesta_hoitotyon_nakokulmasta_julkaistiin?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/ensimmainen_oppikirja_seksuaaliterveydesta_hoitotyon_nakokulmasta_julkaistiin?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 14 Jun 2010 06:13:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>LUVAn MAISA-hanke nimettiin kuukauden ympäristöteoksi</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-06-10T14:44:17
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;LUVAn MAISA-hanke nimettiin kuukauden ympäristöteoksi&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK  nimesi Luonnonvarainstituutin MAISA-hankkeen kuukauden ympäristöteoksi. MAISA-hanke edistää maatalouden vesiensuojelutiedon ja uusien ideoiden käyttöönottoa Saarijärven vesistöreitin valuma-alueella Keski-Suomessa. Lue juttu &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/kuukauden_ymparistoteko/kuukauden_ymparistoteko/fi_FI/MAISA-hanke/"&gt;täältä.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Tarja Stenman&lt;/span&gt;, projektipäällikkö,  &lt;span&gt;040 585 2197, &lt;/span&gt;&lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/luvan_maisa-hanke_nimettiin_kuukauden_ymparistoteoksi?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/luvan_maisa-hanke_nimettiin_kuukauden_ymparistoteoksi?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 10 Jun 2010 11:43:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Keski-Suomen ensimmäinen automaattinen ravinnemittausasema Saarijärven Tarvaalaan</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-06-01T12:01:38
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Keski-Suomen ensimmäinen automaattinen ravinnemittausasema Saarijärven Tarvaalaan&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomen ensimmäinen automaattinen ravinnemittausasema asennetaan Saarijärvelle Tarvaalan koulutilalle. Pelto-ojassa sijaitseva asema mittaa jatkuvasti veden määrää ja laatua. "Mittauksella saadaan tarkempaa tietoa vedenlaadun vaihteluista kuin perinteisellä vesinäytteenotolla", Jyväskylän ammattikorkeakoulun Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella -hankkeen (MAISA) projektipäällikkö Tarja Stenman kertoo. Mittaustulokset siirretään www.hinkalo.fi -sivuille, josta niitä voi käydä seuraamassa liki reaaliaikaisesti. Hinkalo -sivustolta löytyy myös mm. Keski-Suomen maaseudun sähköinen koulutuskalenteri ja agritietopankki.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko vierailee Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutissa pe 4.6. noin klo 12.30 ja tutustuu myös automaattiseen mittausasemaan koulutilalla, os. Tuumalantie 17, 43130 Tarvaala.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Mittaustulosten perusteella saadaan tietoa maa- ja metsätalousvaltaisen valuma-alueen kuormituksesta karkeilla mailla. Jatkossa mittausasemia tarvitaan lisää, jotta voidaan tehdä mahdollisimman luotettavia kuormitusarvioita. Mittaustuloksia hyödyntävät esimerkiksi koulutus- ja tutkimuslaitokset.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;MAISA-hankkeessa edistetään myös ravinteita ja kiintoainesta pidättävien kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden perustamista tiloille. "Saarijärveläiset maanviljelijät Toni Haapakoski ja Jukka Ruunaniemi ovat aktiivisesti mukana hankkeessa ja aikovat perustaa mailleen kosteikon. Kosteikkosuunnittelu Haapakosken ja Ruunaniemen tiloilla käynnistyy tällä viikolla", Stenman jatkaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;JAMK ja MTK toimivat tiiviissä yhteistyössä viljelijöiden vesiensuojelutyön edistämiseksi.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Tarja Stenman, projektipäällikkö, 040 585 2197, tarja.stenman@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella -hanke&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/keski-suomen_ensimmainen_automaattinen_ravinnemittausasema_saarijarven_tarvaalaan?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/keski-suomen_ensimmainen_automaattinen_ravinnemittausasema_saarijarven_tarvaalaan?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 01 Jun 2010 09:03:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kun vesi saastuu, voi klooraus pelastaa pahimmalta</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-05-25T08:51:11
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Kun vesi saastuu, voi klooraus pelastaa pahimmalta&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Kriisitilanteita harjoitellaan käytännössä 28.5.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushanke järjestää yhteistyössä Saarijärven Vesihuolto Oy:n ja Perusturvaliikelaitos Saarikan kanssa vesiosuuskuntien jäsenille suunnatun erityistilanneharjoituksen: kuinka toimia silloin, kun talousvesi saastuu?&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Mikrobiologinen saastuminen voi syntyä esimerkiksi silloin, kun jätevettä pääsee talousveteen, iskee paha tulva tai vaikkapa putkirikko. Vesiosuuskunnilla tulisi olla toimintaohjeet mietittynä veden saastumistapauksia varten. Kaksipäiväiseen harjoitukseen osallistuvat saavat perustiedot siitä, kuinka erityistilanteessa tulee toimia ja kuinka siitä pitää viestiä ulospäin. Talousvesi päästään klooraamaan käytännössä Saarijärven Vesihuolto Oy:n verkostossa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;"Koulutus on todella tarpeellinen ja ainutlaatuinen Keski-Suomessa. Kloorauksen harjoittelu eli sen valmistelu, klooraus ja seuranta jää vesiosuuskunnilta usein tekemättä. Tositilanteessa ei ole myöskään aikaa miettiä, mitä ja miten pitäisi tehdä. Vesiosuuskunnan on pidettävä huolta työntekijöidensä osaamisesta. Veden klooraus voi pelastaa isolta katastrofilta", Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushankkeen projektipäällikkö Mirja Hurskainen muistuttaa.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Mirja Hurskainen, projektipäällikkö, 040 588 7860, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti, Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushanke&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kun_vesi_saastuu_voi_klooraus_pelastaa_pahimmalta?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kun_vesi_saastuu_voi_klooraus_pelastaa_pahimmalta?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 25 May 2010 05:54:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Innovaatiotoiminnan aktivointi -projekti palkitsi luovia toimijoita</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-05-21T13:41:46
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Innovaatiotoiminnan aktivointi -projekti palkitsi luovia toimijoita&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston Innovaatiotoiminnan aktivointi -projekti palkitsi kevättapahtumassaan 20.5. ansioituneita asiantuntijoita.  "Kultaisella donitsilla" palkittiin vuoden innovaattori Vesa Lappalainen, sillanrakentajat Essi Heimovaara-Kotonen ja Anja Tanttu, kulttuurin muuttaja Ari Virtanen sekä ahkerin osallistuja Hannu Vilkkilä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;"Innovaatio on uusi juttu, joka muuttaa arkea. Se voi olla sitä, että tiedät, mikä on ratkaisu, mutta et vielä tiedä, mikä on kysymys. Luovuus vaatii usein yhteistyötä, mutta myös hallinnollisten rautahäkkien räjäyttämistä", professori Antti Hautamäki evästi luovia toimijoita.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Innovaatiotoiminnan aktivointi -projektin palkinnot perusteluineen:&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Vuoden innovaattori: Vesa Lappalainen, lehtori, Tietotekniikan laitos, Jyväskylän yliopisto - Tuottanut runsaasti ja ehtymättömänä virtana uusia ideoita ja keksintöilmoituksia. Ei ole pitänyt innovaatiotoimintaansa piilossa, vaan tuo ideansa esiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Sillanrakentaja: Essi Heimovaara-Kotonen, projektiasiantuntija, ja Anja Tanttu, lehtori, hyvinvointiyksikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. - Rakentaneet runsaasti yhteyksiä yksiköiden ja organisaatioiden välillä, eivät ole jääneet rakenteiden vangiksi, vaan ovat ennakkoluulottomasti lähteneet luomaan uusia toimintoja ja uusia polkuja.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kulttuurin muuttaja: Ari Virtanen, erikoistutkija, Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto - Ahkera innovaatiotoiminnan puolestapuhuja ja akateemisen maailman, tutkimusarvojen sekä kaupallistamisen yhdistäjä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ahkerin osallistuja: Hannu Vilkkilä, projektityöntekijä, teknologiayksikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Innovaatiotoiminaan liittyvien tilaisuuksien kanta-asiakas ja ahkerin osallistuja. Tuonut tilaisuuksiin oman osaamisensa ja toiminut hyvän tunnelman luojana.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Pasi Raiskinmäki, T&amp;amp;K-kehittämispäällikkö, 050 309 5359, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/innovaatiotoiminnan_aktivointi_-projekti_palkitsi_luovia_toimijoita?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/innovaatiotoiminnan_aktivointi_-projekti_palkitsi_luovia_toimijoita?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 21 May 2010 10:42:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Pro Ruokakulttuuri – hanke järjestää Yläkaupungin Yössä kokkikisan</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-05-20T15:02:57
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Pro Ruokakulttuuri – hanke järjestää Yläkaupungin yössä kokkikisan&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun  Pro Ruokakulttuuri- hanke järjestää &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.ylakaupunginyo.fi/"&gt;Yläkaupungin Yö&lt;/a&gt; -tapahtumassa kokkikisan, paikkana  Jyväskylän yliopiston päärakennuksen aula. Kisa starttaa lauantaina 22.5. klo 19.30.&lt;/p&gt;&lt;p style="margin: 0cm 0cm 10pt"&gt;Aulassa päästään seuramaan jännittävää kokkikisaa, kun toisistaan ottavat mittaa  jyväskyläläinen kansanedustaja Aila Paloniemi, mm. television 1990 -luvun ruokaohjelmasarjasta Tony´s Bistrosta tuttu Tony Melville ja T&amp;amp;K-päällikkö Tiina Martelius-Louniala JAMKin liiketoiminta ja palvelut  -yksiköstä.  Hankkeen projektipäällikö Leena Pölkki avaa kokkikisan. Myös yleisöllä on mahdollisuus pistää lusikkansa soppaan, sillä yksi heistä valitaan mukaan.&lt;/p&gt;&lt;p style="margin: 0cm 0cm 10pt"&gt;Keski-Suomen Keittiömestarit on mukana järjestelyissä ja kunniapuheenjohtaja Harry Lilienkampf johtaa tuomaristoa. TV Jyväskylä taltioi päätoimittaja Anne Vartiaisen juontaman tilaisuuden.&lt;/p&gt;&lt;p style="margin: 0cm 0cm 10pt"&gt;Yläkaupungin Yön kävijöillä on mahdollisuus tutustua maakunnan herkkuihin samaan aulatilaan rakennetun tuote-esittelyn puitteissa klo 16 - 22.&lt;/p&gt;&lt;p style="margin: 0cm 0cm 10pt"&gt;Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittamassa nelivuotisessa Pro Ruokakulttuuri  -kehittämishankkeessa kootaan yhteen maakunnan ruokaketjun toimijat ja asiakaskohderyhmät pohtimaan ja toteuttamaan strategiaa sekä toimenpiteitä alan yritystoiminnan edistämiseksi. Toimenpiteillä halutaan muun muassa laajentaa markkina-aluetta ja parantaa keskisuomalaisten tuotteiden tunnettuutta sekä Keski-Suomen imagoa ruokamaakuntana.&lt;/p&gt;&lt;h2 style="margin: 0cm 0cm 10pt"&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p style="margin: 0cm 0cm 10pt"&gt;Leena Pölkki, projektipäällikkö, 050 401 1894, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö, Pro Ruokakulttuuri -hanke.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/pro_ruokakulttuuri_hanke_jarjestaa_ylakaupungin_yossa_kokkikisan?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/pro_ruokakulttuuri_hanke_jarjestaa_ylakaupungin_yossa_kokkikisan?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 20 May 2010 11:22:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Selvitys Keski-Suomen biomassakuljetusten logistiikasta valmistui</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-05-05T15:49:55
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Pyörät pyörivät ja kiskot kolisevat&lt;br /&gt;
Selvitys Keski-Suomen biomassakuljetusten logistiikasta valmistui&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun logistiikan ja luonnonvara-alan yhteistyössä laatima selvitys Keski-Suomen biomassakuljetusten logistiikasta on valmis. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tilaama selvitys on ladattavissa &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.jamk.fi/download/25673_JAMKJULK1072010_web.pdf"&gt;täältä&lt;/a&gt;. Painettu julkaisu ilmestyy myöhemmin toukokuussa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Bioenergian tuottamiseen ja käyttöön liittyvät tavoitteet ovat Keski-Suomessa erittäin kunnianhimoiset. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä bioenergian tuotanto on lisääntynyt maakunnassa neljä terawattituntia ja että sen osuus nousee 75 prosenttiin maakunnan energiantuotannosta. Savotan onnistumisen kannalta on polttoainehuolto ja -logistiikka metsistä, soilta ja pelloilta käyttöpaikoille hyvin keskeisessä asemassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Uudessa julkaisussa "Mailta ja mannuilta, soilta ja saloilta" on laaja katsaus biomassakuljetusten nykytilanteesta Keski-Suomen maakunnassa ja sen lähialueilla. Työssä paneudutaan erityisesti metsäpolttoaineiden, turpeen ja peltobiomassojen logistiikkaan ja kehittämistarpeisiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;"Suurimmat haasteet liittyvät metsähakkeen toimitusketjuihin. Mm. terminaalitoimintaa ja rautatiekuljetusten mahdollisuuksia sekä koko toiminnan ohjausta on pohdittava entistä perusteellisemmin. Eri osapuolien - biomassojen toimittajien, ostajien ja erilaisten alihankkijoiden - välisellä avoimella ja tiiviillä yhteistyöllä on mielestäni mahdollista tehostaa koko ketjun toimintaa ja alentaa kustannuksia", logistiikan asiantuntija Hannu Lähdevaara Jyväskylän ammattikorkeakoulusta toteaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Turpeen osalta Lähdevaara näkee suurimpien haasteiden piilevän kasvavissa kuljetusetäisyyksissä. "Myös turvekuljetuksissa on tarkasteltava yhdistettyjen auto- ja rautatiekuljetusten mahdollisuutta varsinkin pitemmillä matkoilla. Peltobiomassojen tuotanto ja käyttö on vielä varsin pientä puuhun ja turpeeseen verrattuna, mutta selkeätä tehostamisen tarvetta on myös peltoenergiasektorilla", Lähdevaara sanoo. Tutkimustarvetta alalla riittää edelleen. Lähdevaara nostaa esiin mm. autokuljetusten päästökysymykset. "Uskon, että hyvin pian eri tuotteiden hinnoittelussa otetaan huomioon myös päästöt ja kaikki muutkin tuotteen elinkaaren aikana syntyvät ympäristövaikutukset.Tällä on vaikutusta myös logistisiin ratkaisuihin."&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Hannu Lähdevaara, päätoiminen tuntiopettaja, 040 828 7972, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö&lt;br /&gt;
Varpu Savolainen, projektikoordinaattori, 040 766 9466, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/selvitys_keski-suomen_biomassakuljetusten_logistiikasta_valmistui?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/selvitys_keski-suomen_biomassakuljetusten_logistiikasta_valmistui?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 05 May 2010 12:46:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMKin opiskelijat kehittivät ministeriöiden kokoustarjoiluja</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-04-29T10:08:24
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;JAMKin opiskelijat kehittivät ministeriöiden kokoustarjoiluja&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat Anne Kiviniemi ja Emilia Kumpulainen kehittivät opinnäytetyönään ministeriöiden kokoustarjoiluja.Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen politiikkaohjelma.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Opiskelijat analysoivat tämänhetkisten kokoustarjoilutuotteiden ravitsemuksellista laatua ja valitsivat uudelle tilauslistalle tuotteita, jotka tukevat työhyvinvointia. Lisäksi opiskelijat kiinnittivät huomiota kokoustarjoilujen ajankohtaan ja laativat erilaisia tarjoilupaketteja aamu-, iltapäivä- ja iltakokouksiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Opinnäytetyössä analysoitiin ministeriöiden käytössä olevat kokoustarjoilujen tilauslistat. Tilaajilta selvitettiin kyselyllä eniten ja vähiten tilatut tuotteet sekä pyydettiin kehittämisehdotuksia tarjoiluihin. Valittaessa tuotteita uudelle tilauslistalle kriteereinä pidettiin tarjoilujen kokonaisenergian määrää sekä rasva- ja suolapitoisuutta. Täytetyissä leivissä ja sämpylöissä kiinnitettiin huomiota leivän, levitteiden ja leikkeleiden valintaan. Leikkeleissä ja juustoissa tarkkailtiin erityisesti suolan ja rasvan määrää. Kasvisten käyttöön kannustettiin, sillä siten tuotteisiin saadaan lisää makua ja näyttävyyttä ilman lisäenergiaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kokoustarjoilutuotteiden annoskokoon kiinnitettiin erityistä huomiota. Käyttäjien mukaan tarjottavat tuotteet ovat usein kooltaan liian suuria. Uudelle tilauslistalle valittiin mm. erilaisia täytettyjä rieskarullia ja ruisnallikoita. Pienemmän annoskoon rinnalla voi tarjota esim. kauden kasviksia kevyen dippikastikkeen kera. Näin lisätään kuidun saantia, mikä pidentää kylläisyyden tunnetta. Tilauslistalta jätettiin pois paljon rasvaa sisältävät tuotteet, kuten croissantit, pasteijat ja voitaikinapohjaiset piirakat. Kahvitarjoilun ja perinteisten pullien lisäksi listoille nostettiin erilaisia hedelmä- ja marja-annoksia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Opinnäytetyön yhtenä osana opiskelijat tuottivat ministeriölle Tilaajan oppaan, jonka avulla kokouspöytään on helppo valita terveyttä edistäviä vaihtoehtoja.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Karoliina Väisänen, päätoiminen tuntiopettaja, 040 865 6879, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_opiskelijat_kehittivat_ministerioiden_kokoustarjoiluja?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_opiskelijat_kehittivat_ministerioiden_kokoustarjoiluja?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 29 Apr 2010 07:09:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Keskisuomalaista maaseutumatkailua tehdään tunnetuksi</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-04-23T14:48:53
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Keskisuomalaista maaseutumatkailua tehdään tunnetuksi&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kuinka hyvin keskisuomalainen maaseutumatkailu tunnetaan ja kuinka mansikkapaikat löydetään? Tuntevatko maaseutumatkailuyrittäjät alansa toimijoita ja kehittäjiä? Keskisuomalaisen maaseutumatkailun näkyvyyden ja yhteistyömahdollisuuksien haasteisiin on tartuttu. Ideointityöhön osallistuvat eri seutukuntien ja kehittämisyhtiöiden matkailun aluekoordinaattorit sekä matkailutila Surkeenjärven ja Lamminmäen tilojen yrittäjät. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;"Maaseutumatkailun tiedonkulkua tullaan tehostamaan erilaisten tilaisuuksien, tapahtumien ja viestien avulla niin, että asiakkaat löytävät tulevaisuudessa paremmin maaseutumme matkailun ja maut", Jyväskylän ammattikorkeakoulun Maalla-tiedotushankkeen projektipäällikkö Suvi Ahonen kertoo. Myös keskisuomalaisille maaseutumatkailuyrittäjille ja kehittäjille järjestetään mahdollisuuksia verkottumiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. "Tämän vuoden aikana täsmennetään maaseutumatkailun kohderyhmiä ja tiedonkulkua ja selvitämme sosiaalisen median viestintämahdollisuuksia maaseutumatkailun näkökulmasta", Ahonen jatkaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Nelivuotista tiedotushanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoiminta ja palvelut -yksikkö. Rahoituksesta vastaa JAMKin ohella Keski-Suomen ely-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Suvi Ahonen, projektipäällikkö, 050 4328 725, etunimi.sukunimi@jamk.fi, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö, Maalla - tiedotushanke&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/keskisuomalaista_maaseutumatkailua_tehdaan_tunnetuksi?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/keskisuomalaista_maaseutumatkailua_tehdaan_tunnetuksi?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 23 Apr 2010 05:51:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt menestyivät valtakunnallisessa kilpailussa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-04-20T10:50:15
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt menestyivät valtakunnallisessa kilpailussa&lt;/h1&gt;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa Thesis-opinnäytetyökilpailussa on valittu vuoden 2009 parhaat opinnäytetyöt. Osallistujia oli 181.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulussa palkittiin kaksi työtä. Tekniikan ja liikenteen alalla palkinnon sai insinööri (AMK) Timo Holm. Hänen työnsä oli "Spring &amp;amp; Hibernate RIA sovellusarkkitehtuurissa" ja sitä ohjasi ohjelmistotekniikan lehtori Juha Peltomäki&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Raadin mukaan ajankohtaisella työllä on laaja sovellettavuus. Kyseessä on pohjatyö, jonka perusteella Tekes on lähtenyt jatkorahoittamaan hanketta. Työssä on käytetty ja yhdistetty alan uusimpia menetelmiä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Sosiaali- ja terveysalalta palkinnon sai sairaanhoitaja (YAMK) Nina Leppäsen ja sairaanhoitaja (YAMK) Anna Puupposen työ "Systemaattinen kirjallisuuskatsaus: Hoitotyön asiantuntija -käsitteen määrittelyä." Ohjaajina olivat hoitotyön yliopettaja Hanna Hopia ja gerontologisen hoitotyön yliopettaja Pirjo Tiikkainen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Raadin mukaan työn toteutustapa on toimiva ja työssä käytetyt lähteet ovat erittäin ajankohtaiset. Kirjallisuuskatsaus on toteutettu ja dokumentoitu esimerkillisesti, huolellisesti ja havainnollisesti. Tulosten jatkokehittelyä ja -mahdollisuuksia on avattu ja arvioitu monipuolisesti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Vuosittain järjestettävän Thesis-kilpailun tarkoituksena on kehittää opinnäytetöiden laatua ja vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa. Lisäksi tavoitteena on lisätäammattikorkeakoulussa suoritettavien tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille tutkintojen erityispiirteitä, kuten työelämäläheisyyttä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ammattikorkeakouluissa suoritetaan vuosittain yli 20 000 tutkintoa, joihin jokaiseen kuuluu opinnäytetyö.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Tuomas Lehtonen, suunnittelija, 050 529 1633, etunimi.sukunimi@jamk.fi Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jyvaskylan_ammattikorkeakoulun_opinnaytetyot_menestyivat_valtakunnallisessa_kilpailussa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jyvaskylan_ammattikorkeakoulun_opinnaytetyot_menestyivat_valtakunnallisessa_kilpailussa?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 19 Apr 2010 12:49:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Avoimet ovet Luonnonvarainstituutissa ja Bioenergiakeskuksessa 4.5.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-04-28T09:02:45
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Avoimet ovet Luonnonvarainstituutissa ja Bioenergiakeskuksessa 4.5&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Tervetuloa tutustumaan ti 4.5. klo 10 - 16 Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituuttiin ja Bioenergiakeskukseen Saarijärvelle os. Tuumalantie 17. Päivän aikana voit tutustua agrologi (AMK)koulutukseen, bioenergiaan liittyvään tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä monipuolisiin maaseudun kehittämishankkeisiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Luvassa on mm. kattilatestauslaboratorion esittely, tutustumista Bioenergiakeskuksen palvelutarjontaan ja kiinteistökartoitusasiaa:kuinka siirtyä öljylämmityksestä uusiutuviin luonnonvaroihin?&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Päivän aikana vaihdetaan kulumisia maakunnan bioenergiaohjelmasta, bioenergiakoulutuksesta ja bioenergiayrittäjyydestä. Voit myös  tavata bioenergiatiimin jäseniä, kysellä ja haastaa - ja vaikka esittää hyviä kehittämisideoita!&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisäksi voit tutustua Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushankkeeseen, maatalouden vesiensuojeluasioihin sekä kerätä tietoa kosteikon ja suojavyöhykkeen perustamisesta. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta kertoo hankkeen koulutuksista ja opintomatkoista maidon- ja naudanlihantuotantoon liittyen.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Erkki Anttonen, lehtori, 040 824 7648, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/avoimet_ovet_luonnonvarainstituutissa_ja_bioenergiakeskuksessa_4_5?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/avoimet_ovet_luonnonvarainstituutissa_ja_bioenergiakeskuksessa_4_5?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 13 Apr 2010 11:44:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Suomalainen verkosto koordinoi valintakokeita ympäri maailmaa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-04-09T09:00:49
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Suomalainen verkosto koordinoi valintakokeita ympäri maailmaa&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;p&gt;Finnish Network for International Business Studies (FINNIBS) on neljäntoista suomalaisen ammattikorkeakoulun muodostama yhteistyöverkosto, joka järjestää vieraskielisten koulutusohjelmien valintakokeita ulkomailla. Verkoston nimi juontuu lähtökohdasta, jossa yhteistyötä suunniteltiin ainoastaan Business-alan koulutusohjelmien kesken. Loppuvuodesta 2009 perustetun verkoston yhteistyöhön lähti kuitenkin mukaan kaikkiaan 43 koulutusohjelmaa kuudelta eri koulutusalalta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;FINNIBS järjestää keväällä 2010 valintakokeita kahdessatoista eri maassa. Bangladeshissa, Kiinassa, Vietnamissa, Etiopiassa, Ghanassa, Keniassa, Intiassa, Nepalissa, Venäjällä, Latviassa, Unkarissa ja Puolassa pidettäviin kokeisiin on kutsuttu yhteensä lähes kolmetuhatta hakijaa. Verkostoa koordinoidaan Jyväskylän ammattikorkeakoulusta käsin, mutta vastuu valintakoejärjestelyistä ulkomailla jakautuu verkostoon kuuluvien eri ammattikorkeakoulujen kesken.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Yhteistyön perusteena on ajatus resurssien yhdistämisestä opiskelijavalinnan laadukkaan toteuttamisen takaamiseksi. Kaikkien mukana olevien ammattikorkeakoulujen tavoitteena on saada nuorten vieraskielisiin AMK- tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin päteviä ja motivoituneita opiskelijoita ja hakijoiden tapaamisen valintakoetilanteessa katsotaan olevan olennainen osa valintaprosessia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ulkomailla järjestettävien valintakokeiden järjestelyissä on tehty yhteistyötä myös viranomaistahojen kanssa. Rajavartiolaitos on ollut mukana kouluttamassa koevalvojia muun muassa hakijoiden henkilöllisyyksien tarkistamisessa. Tavoitteena on estää mahdolliset väärinkäytökset koetilanteissa ja näin ollen pidemmällä tähtäimellä ennaltaehkäistä laitonta maahantuloa.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Riikka Vanhanen, FINNIBS - verkoston koordinaattori, 040 562 2932, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;br /&gt;
Matti Hirsilä, koulutuspäällikkö, 040 521 5637,  &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö &lt;/p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/suomalainen_verkosto_koordinoi_valintakokeita_ympari_maailmaa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/suomalainen_verkosto_koordinoi_valintakokeita_ympari_maailmaa?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 09 Apr 2010 06:02:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMK isännöi kansainvälisen INCIN-projektin kokousta</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-03-08T15:11:23
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;JAMK isännöi kansainvälisen INCIN-projektin kokousta&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;INCIN-projektin, Intergration of European Experience for Advanced Education and Training in the Clothing Industry, edustajat kokoontuivat Jyväskylään 25.-26.2. Kokoukseen osallistuivat yhteistyökumppanit Virosta, Liettuasta, Saksasta ja Ruotsista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Projektissa vertaillaan eri maiden vaatetusalan koulutuksen toteutusta sekä analysoidaan, miten koulutus vastaa työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on kehittää tarjontaa, joka palvelee entistä paremmin alan liiketoimintaa. Projektia koordinoi Kaunas University of Technology Liettuasta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylässä osallistujat tutustuivat mm. JAMKin vaatetusalan koulutukseen ja siinä hyödynnettävään PMPro-projektioppimismalliin. Mallin keskeisiä ajatuksia ovat opiskelijan roolin korostaminen ja yrittäjämäiseen ajatteluun kannustaminen. Vaatetusalan opiskelijat tekevät opintojensa aikana neljä projektia: markkinointi-, tuote-, tuotanto- ja kulttuuriprojektit. Opiskelijat Laura Hokkala ja Sini Marja-Aho esittelivät vieraille tuoteprojektinsa saavutuksia. Projekti liittyi suunnittelija Antti Asplundin syksyn ja talven 2010 Clinging-mallistoon.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Irma Boncamper, lehtori, 040 595 9165, &lt;a href="mailto:irma.boncamper@jamk.fi"&gt;irma.boncamper@jamk.fi&lt;/a&gt;  &lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamk_isannoi_kansainvalisen_incin-projektin_kokousta?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamk_isannoi_kansainvalisen_incin-projektin_kokousta?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 08 Mar 2010 13:13:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Luonnonvarainstituutin ja Bioenergiakeskuksen uudisrakennuksen avajaisia vietetään 23.2.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-02-22T12:45:15
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Luonnonvarainstituutin ja Bioenergiakeskuksen uudisrakennuksen avajaisia vietetään 23.2.&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti ja aikaisemmin Saarijärven Kolkanlahdessa toiminut Bioenergiakeskus ovat siirtyneet vuoden alussa valmistuneisiin uusiin tiloihin Saarijärven Tarvaalassa. Avajaisia vietetään tiistaina 23.2.2010 klo 14.00 - 16.00, paikkana Tuumalantie 17, Tarvaala, Saarijärvi. &lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tapahtuman avaa klo 14.00 Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Jussi Halttunen, jonka jälkeen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen puhuu teemalla "Bioenergialla uuteen nousuun".&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Uudisrakennus palvelee monipuolisesti maaseutuelinkeinojen koulutusta sekä maatalous- ympäristö- ja energia-alan tutkimus- ja kehitystyötä. Bioenergiakeskuksen t&amp;amp;k-toiminnan ydin on kattilantestauslaboratorio, josta on tarkoitus kehittää akkreditoitu laboratorio. Biopolttoaineita hyödyntävien kattiloiden valmistajille laboratorio tarjoaa mahdollisuuden yhdessä alan tutkimuslaitosten kanssa selvittää muun muassa kattiloiden hyötysuhdetta ja päästöjä. Rakennusalan yritykset ovat olleet vahvasti mukana kehittämässä rakennuksesta myös erilaisten eriste- ja rakenneratkaisujen tutkimuskohdetta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;"Bioenergia-alalla toimintamme painopiste on ollut polttoaineen hankintajärjestelmien ja uusien energiayrittäjyysmallien kehittämisessä. Tulevaisuudessa haluamme tukea alan yrityksiä aktiivisemmin myös uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä”, kertoo Luonnonvarainstituutin koulutus- ja t&amp;amp;k-päällikkö Pekka Äänismaa. "Uudisrakennuksen tuotekehityshallissa voidaan  testata ja rakentaa bioenergiaan liittyvien laitteiden prototyyppejä. Uusi tutkimusympäristö tarjoaa mahdollisuuksia myös maatalouteen ja maaseudun ympäristökysymyksiin liittyvän teknologian testaukselle."&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu tarpeet lisätä opiskelijoiden, opettajien, t&amp;amp;k-henkilöstön ja eri sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Rakennuksen keskelle sijoitettu "tiedon tori" ja luonnonvara-alan ammattikirjasto ovat talossa toimivien ihmisten luontaisia kohtaamispaikkoja, jossa uusien innovaatioidenkin uskotaan tulevaisuudessa syntyvän.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Luonnonvarainstituutin rakennuttaja on Saarijärven seudun Yrityspalvelu Oy. Osarahoitusta projektille myönsi EAKR-rahastosta Keski-Suomen ELY-keskus. Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 1 800 neliömetriä, josta Bioenergiakeskuksen osuus on noin 750 m2. Rakennuksen käyttäjä ja vuokraaja on pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Bioenergiakeskus tarjoaa opiskelutilat noin 180 Luonnonvarainstituutin opiskelijalle.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/24545_kutsu_LUVA23022010.pdf"&gt;Kutsu ja ohjelma&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
Pekka Äänismaa, koulutus- ja t&amp;amp;k-päällikkö, 0400 279 057, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Luonnonvarainstituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Tanja Minkkinen, markkinointikoordinaattori, 0400 583 455, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/luonnonvarainstituutin_ja_bioenergiakeskuksen_uudisrakennuksen_avajaisia_vietetaan_23_2?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/luonnonvarainstituutin_ja_bioenergiakeskuksen_uudisrakennuksen_avajaisia_vietetaan_23_2?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 22 Feb 2010 10:50:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Iso joukko kansainvälisiä biomassa-asiantuntijoita Jyväskylässä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-02-15T13:32:54
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Iso joukko kansainvälisiä biomassa-asiantuntijoita Jyväskylässä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima BIOCLUS-hanke kokoaa Jyväskylään 16.-18.2. bioperäisten luonnonvarojen, biomassojen, asiantuntijoita, viranomaisia ja yritysten edustajia viidestä eri maasta. Suomalaisisäntien lisäksi hankkeeseen osallistuu espanjalaisia, slovakeja, kreikkalaisia ja puolalaisia. Tavoitteena on rakentaa ja kehittää yhdessä biomassavarojen kestävää käyttöä koskevaa tutkimus- ja innovaatioympäristöä sekä tiivistää toimijoiden yhteistyötä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Biotaloudessa ja luonnonvarojen kestävässä hyödyntämisessä on suuria mahdollisuuksia. Ala tarvitsee silti uusia innovaatioita, uudentyyppisiä tuotteita ja palveluita. BIOCLUS tarttuu näihin haasteisiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;BIOCLUS on 3-vuotinen EU:n tutkimuksen puiteohjelman rahoittama hanke. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,6 miljoonaa euroa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun lisäksi ovat Suomesta mukana VTT, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Innovation Oy, BENET Oy ja Keski-Suomen liitto.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/24462_BIOCLUS_kick_off_meeting_Agenda_final.pdf"&gt;Päivän ohjelma&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Kirsi Knuuttila, projektipäällikkö, 040 7768 880, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/iso_joukko_kansainvalisia_biomassa-asiantuntijoita_jyvaskylassa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/iso_joukko_kansainvalisia_biomassa-asiantuntijoita_jyvaskylassa?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 15 Feb 2010 11:34:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Aikuisten ohjaus- ja neuvontapalvelut saavat uusia muotoja</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-02-08T15:40:01
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1 align="left"&gt;Aikuisten ohjaus- ja neuvontapalvelut saavat uusia muotoja&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Nykypäivänä työikäiseltä väestöltä vaaditaan entistä parempaa osaamista, jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja kykyä sopeutua muutokseen. Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa ja sen myötä myös neuvonta- ja ohjauspalvelujen rooli korostuu.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;"Ohjauspalvelut tulee rakentaa kaikille aikuisille soveltuviksi, helppokäyttöisiksi ja kaikkien saavutettavaksi", ylitarkastaja Helena Kasurinen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo. "Palveluiden saatavuus pyritään turvaamaan siten, että kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tukea siirtyessään työelämään, työurallaan tehtävästä toiseen tai takaisin koulutukseen."&lt;br /&gt;
Tärkeää on myös työ- ja elinkeinoministeriön ja opetusministeriön välinen yhteistyö.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Haasteeseen hakee vastauksia Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima Aikuisohjauksen kehittämisohjelma, jota toteutetaan yli 30:lla alueellisella Opin ovi -projektilla ja neljällä valtakunnallisella projektilla. Koko hankeperheen yhteistä työtä tukee valtakunnallinen strategia. Ainutlaatuisella yhteistyöllä on saatu jo konkreettisia toimenpiteitä aikaan, kuten opinto-ohjaajien ja muiden aikuisten ohjaustyötä tekevien koulutusta sekä ohjaus- ja neuvontapisteitä mm. Turkuun, Porvooseen, Helsinkiin, Joensuuhun, Kuopioon ja Mikkeliin. Kiertävää koulutusneuvontaa antava Opin ovi -auto liikennöi Pirkanmaalla. Lisäksi kehitteillä on neuvonnan verkkotyövälineitä sekä verkkosivu, jonka kautta on mahdollista päästä kaikkiin julkisiin neuvonta- ja ohjauspalveluihin.&lt;br /&gt;
Toiminta perustuu tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen arviointituloksiin, ja myös meneillään olevan kehittämisohjelman aikana kehitetään palvelujen arviointimenetelmiä ja palautejärjestelmiä, jotta tulevaisuudessa käytössä olisi ajantasaista tietoa ohjauspalvelujen tarpeesta ja toimivuudesta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ohjaus Suomessa 2010 -seminaari tarjoaa näkökulmia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen ja toiminnan kehittämiseen niin valtakunnallisella kuin aluetasolla. Seminaarin tavoitteena on lisätä yhteistyötä kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien toimijoiden sekä keskeisimpien sidosryhmien välillä, välittää tietoa ja kokemuksia sekä tuottaa aineistoa valtakunnallisen kehittämisohjelman arvioinnin tueksi. Ohjaus Suomessa 2010 -seminaari Helsingissä 10.-11.2., paikkana Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, auditorio, Ratapihantie 13, Helsinki.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.opinovi.fi/2010"&gt;Katso aikataulu ja ohjelma&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisohjelmaa toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella, ja sen projekteja hallinnoivat ELY-keskukset ja työ- ja elinkeinoministeriö.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Erno Hyvönen, projektipäällikkö, 040 559 3260, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti&lt;br /&gt;
Seija Pohjanoksa, projektipäällikkö, 050 396 3415, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@tem.fi"&gt;etunimi.sukunimi@tem.fi&lt;/a&gt;, työ- ja elinkeinoministeriö, Koulutusneuvonta- ja uraohjauspalvelujen kehittämisprojekti&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/aikuisten_ohjaus-_ja_neuvontapalvelut_saavat_uusia_muotoja?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/aikuisten_ohjaus-_ja_neuvontapalvelut_saavat_uusia_muotoja?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 08 Feb 2010 13:43:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Liiketalouden koulutusohjelman opettajille ja opiskelijoille Jyväskylän kauppalaisseuran Säätiön sti</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-02-05T15:13:02
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Liiketalouden koulutusohjelman opettajille ja opiskelijoille Jyväskylän kauppalaisseuran Säätiön stipendi&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö jakoi stipendejä kauppatieteelliseen opiskeluun ja toimintaan 44 900 euroa Jyväskylän alueella. Stipendejä saivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu (13 000 e), josta 9.000€  liiketalouden koulutusohjelman opiskelijoiden kansainvälistymiseen ja 4.000 €  liiketalouden koulutusohjelman opettajien kansainvälistymiseen.  Muut stipendit saivat Suomen Tietojenkäsittelymuseoyhdistys ry (3900 e), Jyväskylän kauppaoppilaitos (8500 e), Jyväskylän Kauppalaisseura ry (18 000 e), Jyväskylän kauppateknikot (1000 e) ja Leena Gren (500 e).  Apurahat jakoi juhlatilaisuudessa säätiön puheenjohtaja Antero Pellinen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kauppalaisseuran kannustusapuraha (4000 e) laadukkaaseen julkaisuun jaettiin  tänä vuonna KTL (väit) Marjo Siltaojalle. Kauppalaisseuran väitöskirjapalkinnon (2000 e) sai KTT Helinä Laakkonen. Keisari Aleksanteri II:n stipendirahastosta 500 euron apurahan saivat Pauliina Kivimäki ja Nuutti Matintupa. Apurahat jakoi Jyväskylän Kauppalaisseura ry:n puheenjohtaja Jarmo Toivonen. Jyväskylän Kauppaseuran apurahan 2000 euroa sai Annamari Härkönen.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Reijo Aalto, Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiön sihteeri, (014) 216 041, Jyväskylän Kauppalaisseura ry:n&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/liiketalouden_koulutusohjelman_opettajille_ja_opiskelijoille_jyvaskylan_kauppalaisseuran_saation_sti?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/liiketalouden_koulutusohjelman_opettajille_ja_opiskelijoille_jyvaskylan_kauppalaisseuran_saation_sti?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 05 Feb 2010 07:43:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>"Tabusta seksuaalisuuden asiantuntijaosaamiseen" koulutuksen laatuyksiköksi</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-11-26T16:30:26
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;"Tabusta seksuaalisuuden asiantuntijaosaamiseen" koulutuksen laatuyksiköksi&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on valinnut ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt vuosille 2010-2012.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Arviointi toteutettiin opetusministeriön toimeksiannosta nyt viidennen kerran. Valituille yksiköille kohdennetaan myöhemmin opetusministeriön tuloksellisuusrahaa. Laatuyksikköarvioinnin tavoitteena on kehittää, jakaa ja tehdä näkyväksi ammattikorkeakoulutuksen laatua.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2010-2012 ovat:&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Tabusta seksuaalisuuden asiantuntijaosaamiseen&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Arcada-ammattikorkeakoulu: Patient Safety and Learning Centre&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lahden ammattikorkeakoulu: Muotoilun koulutusohjelma&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Laurea-ammattikorkeakoulu: Oppimiseen integroitu opiskelijakeskeinen t&amp;amp;k -työ&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Mikkelin ammattikorkeakoulu: Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Savonia-ammattikorkeakoulu: Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tampereen ammattikorkeakoulu: Liiketalouden koulutusohjelma&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Arvioinnin viitekehyksen muodostivat ammattikorkeakoulun päätehtävät sekä koulutuksen toteutus ammattikorkeakoulun, työelämän ja opiskelijan välisenä yhteistyönä. Arvioinnilla haluttiin selvittää, miten hyvin koulutusyksikön ja opiskelijoiden välinen yhteistyö toimi sekä miten luontevasti opinnot liittyivät työelämäyhteistyöhön ja työelämän kehittämishaasteisiin. Arvioinnin näkökulmana oli myös koulutusyksikön työelämäkumppanuuksien toimivuus, monipuolisuus ja syvyys. Arvioinnissa selvitettiin myös, kuinka saumattomasti ja tuloksellisesti päätehtävät toteutuivat koulutusyksiköissä ja miten ne kytkeytyivät toisiinsa käytännön toiminnassa sekä miten ne niveltyivät eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tavoitteisiin. Arviointikohteet jaettiin kahteen osaan - toimintaan ja tuloksiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Korkeakoulujen arviointineuvosto sai määräaikaan 31.3.2009 mennessä yhteensä 31 kirjallista esitystä koulutuksen laatuyksiköksi eri ammattikorkeakouluista. Esitysten arvioinnin perusteella arviointiryhmä päätti suorittaa yhden päivän pituiset arviointivierailut 16 ammattikorkeakouluun. Vierailujen tarkoituksena oli todentaa arviointiryhmälle yksikön hakemuksessa kuvattu toiminta sekä tulokset ja arvioida yksikön koulutuksen laatua haastattelujen avulla. Valitut laatuyksiköt ovat onnistuneet tuottamaan systemaattisen kehitystyön avulla laadukkaan koulutuksellisen kokonaisuuden. Arvioinnin suoritti kuusihenkinen arviointiryhmä. Arviointiryhmä oli yksimielinen esittäessään kyseisiä yksiköitä KKA:lle valittaviksi laatuyksiköiksi. Arvioinnin tulokset kootaan KKA:n julkaisusarjassa ilmestyvään raporttiin 1:2010, joka julkaistaan päätösseminaarissa Tieteiden talossa Helsingissä 13.1.2010.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Pekka Auvinen, arviointiryhmän pj, 050 563 2184, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@pkamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@pkamk.fi&lt;/a&gt;  sekä Karl Holm, suunnittelija, 050 560 4753 , &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@minedu.fi"&gt;etunimi.sukunimi@minedu.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/tabusta_seksuaalisuuden_asiantuntijaosaamiseen_koulutuksen_laatuyksikoksi?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/tabusta_seksuaalisuuden_asiantuntijaosaamiseen_koulutuksen_laatuyksikoksi?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 27 Jan 2010 13:42:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Luovuus vaikuttaa hyvinvointiin monella tasolla</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-01-14T08:50:48
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h2&gt;Luovuus vaikuttaa hyvinvointiin monella tasolla&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Useat tutkimukset osoittavat, että kulttuuriosaamisesta lähtevällä luovuudella on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin monella tasolla. Teemaa käsitellään monipuolisesti Luovuudesta hyvinvointia -seminaarissa maanantaina 18.1.2010 kello 12-16 paikkana Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö, Keskussairaalantie 21, Caritas-auditorio K21E.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;JAMKin asiantuntemusta edustaa liikuntatieteiden tohtori, tanssi- ja psykoterapeutti Maarit E. Ylönen, joka valottaa tanssiterapeuttisten tutkimustensa avulla luovan liikkeen ja tanssin mahdollisuuksia ja sovelluksia hyvinvoinnin tukemisessa. "Tanssi-ilmaisu on sanatonta vuorovaikutusta, jossa kehollisessa kohtaamisessa välittyy sellaista tietoa, jolle ei aina löydy edes sanoja. Tanssin ja liikkeen avulla voi myös oppia ymmärtämään itseään paremmin", Ylönen kuvailee.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Seminaarissa alustaa myös lääketieteen tohtori, dosentti Markku T. Hyyppä, jolla on pitkä kokemus kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien tutkimisesta. Hän puhuu aiheesta "kulttuuriharrastuksista hyvinvointia, terveyttä ja pitkää ikää”. Jyväskylän yliopiston musiikkiterapian professori, filosofian tohtori Jaakko Erkkilä puolestaan alustaa aiheesta ”musiikki terveyden edistäjänä”. Lisäksi seminaarissa kuullaan käytännönläheisiä puheenvuoroja luovuudesta hoitolaitosten arjessa. &lt;/p&gt;&lt;p&gt;Seminaarin toteuttaa &lt;a href="/tutkimus/projekteja/lysti"&gt;Luovaa toimintaa sosiaali- ja terveysalalle -hanke&lt;/a&gt; (LYSTI),  jossa pilotoidaan luovien menetelmien hyödyntämistä ja kulttuurilähtöistä kehittämistä pitkäaikaishoidossa, palvelutaloissa ja psykiatrisessa sairaalassa.  Hankkeessa ovat mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Juurikkaniemen sairaala, Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen pitkäaikaishoito ja Väinönkadun päiväkeskus, Viitakodit ry, Telkänpesän palvelukeskus sekä asiantuntijatahona Eino Roiha Säätiö. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahaston kautta. Sen päärahoittajana on Keski-Suomen ELY ja hallinnoijana Jyväskylän ammattikorkeakoulu.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Petri Jussila, projektipäällikkö, 040 542 0685, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt; , Jyväskylän ammattikorkeakoulu, LYSTI-hanke&lt;br /&gt;
Maarit E. Ylönen, tanssi- ja liiketerapiakouluttaja, 040 766 7556, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/luovuus_vaikuttaa_hyvinvointiin_monella_tasolla?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/luovuus_vaikuttaa_hyvinvointiin_monella_tasolla?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 14 Jan 2010 06:54:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Lutakko Living Lab kehittää kaikille avointa ideayhteisöä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-12-21T12:52:07
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Lutakko Living Lab kehittää kaikille avointa ideayhteisöä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.jamk.fi/tutkimus/projekteja/lutakkolivinglab/esittely"&gt;Lutakko Living Lab&lt;/a&gt;  on mukana kehittämässä Jyväskylän Lutakosta innovatiivista ja käyttäjäkeskeistä palvelukonseptien kehittämis- ja oppimisympäristöä.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Ajankohtaista Lutakko Living Labissa&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Ensimmäinen käyttäjätutkimuspilotti Keskon kanssa on raportoitu aluejohtaja Merja Haveriselle 11.11.2009. Lutakkoon kaavaillun K-ruokakaupan suunnittelussa tavoitteena on ottaa huomioon paikallisten asukkaiden palvelutarpeet.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Parhaillaan toteutetaan toista oppimisympäristöpilottia. "Palvelumuotoilun työkalut"  kurssille osallistui monitieteinen joukko ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoita. Kurssilla ideoitiin Jyväskylän satamaan uusia palveluja yhteistyössä JAMKin, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän kaupungin yhdyskuntasuunnittelun kanssa. Lisäksi toteutetaan "Palvelumuotoilu yritysverkostossa" lähtötilanneanalyysi Korpilahden ja Äänekosken Keskustojen yritysverkostoille tavoitteena kasvattaa paikallisten palveluyritysten asiakasymmärrystä. Projekti on Yritysten Taitava Keski-Suomi -projektin toimeksianto ja päättyy tammikuussa 2010.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lutakko Living Lab on partnerina ja alueellisten Living Labien koordinaattorina 1.1.2010 käynnistyvässä kaksivuotisessa "Ammattikorkeakoulujen neloskierre" -hankkeessa, jossa partnereina on 15 ammattikorkeakoulua. Hanketta koordinoi Haaga-Helia. Lutakko Living Lab kehittää kaikille avointa ideayhteisöä, &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.ilutakko.fi"&gt;iLutakkoa&lt;/a&gt;, joka avataan helmikuussa 2010.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Juha Ruuska, projektikoordinaattori,  040 595 0482, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu  &lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/lutakko_living_lab_kehittaa_kaikille_avointa_ideayhteisoa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/lutakko_living_lab_kehittaa_kaikille_avointa_ideayhteisoa?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 21 Dec 2009 10:49:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Biomassavarojen kestävään käyttöön pohditaan uusia avauksia </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-12-11T14:10:16
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Biomassavarojen kestävään käyttöön pohditaan uusia avauksia&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomen biomassavarojen, etenkin metsävarojen, käyttö kasvaa koko ajan. Perinteisen puunjalostusteollisuuden lisäksi biomassavaroja hyödyntävät merkittävästi energia- ja kemianteollisuus. Pelloilla tuotetaan myös biomassaa, joka jalostetaan pääasiassa ruoaksi ja rehuksi. Myös bioperäisten jätteiden ja erilaisten sivutuotteiden hyötykäyttöä voitaisiin lisätä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomessa on runsaasti biomassavarojen hyödyntämiseen liittyvää osaamista, liiketoimintaa ja tutkimusympäristöjä. Toistaiseksi kehittämistyön painopiste on ollut tuotantoketjun taloudellisen kannattavuuden kehittämisessä kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen ja teknologioiden kehittämisen sijaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman, joulukuun alussa käynnistyneen BIOCLUS-hankkeen tavoitteena on varmistaa biomassavarojen järkevä ja kestävä käyttö. Hanke on kansainvälinen. Keski-Suomen lisäksi mukana ovat Slovakia ja maakunnat Espanjasta, Kreikasta sekä Puolasta. JAMKin lisäksi hanketta toteuttavat mm. VTT, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen liitto, Benet Oy ja Jyväskylä Innovation Oy, joka suunnitteli hankkeen yhteistyössä Jykes Oy:n kanssa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Hankkeen alkumetreillä biomassatoimijat tekevät alueellisen ja kansainvälisen tutkimussuunnitelman ja siihen pohjautuvan toimintasuunnitelman yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;"Konkreettisia tutkimus- ja kehittämistoimenpiteitä on nähtävissä jo vuoden-parin kuluttua:  BIOCLUS synnyttää biomassavarojen kestävää käyttöä edistäviä hankkeita ja järjestää tilaisuuksia, jossa levitetään hyviä toimintatapoja ja edistetään niiden käyttöönottoa",  hankkeen projektipäällikkö Kirsi Knuuttila kuvailee. "Erilaisten biomassojen kestävä ja optimaalinen käyttö voi lisätä merkittävästi liiketoimintaa maakunnassa ja luoda pohjaa uusille ideoille."&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ajatuksena on myös hyödyntää entistä joustavammin ja tehokkaammin tutkimusympäristöjä. Hanke edistää esimerkiksi JAMKin Bioenergiakeskuksen kattilatestausympäristön käyttöä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;BIOCLUSissa verkostoidutaan vahvasti. Mukana on laaja joukko mm. metsä-, bioenergia-, ympäristö-, maatalouden ja innovaatiotoiminnan ammattilaisia ja viranomaistahoja.  Globaali verkostoituminen on ehdoton edellytys kansainvälisten markkinoiden aukeamiselle. Oppia haetaan muiden maiden innovaatiokäytänteistä.  Asiantuntijavaihdot  tarjoavat mahdollisuuden ammattilaisten osaamisen kehittämiseen. Vaihtoja toteutetaan viranomais-, tutkimus- ja yritystoimijoiden kesken alueen sisäisesti ja yhteistyöalueiden kanssa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;"Esimerkiksi JAMKin asiantuntija voi tutustua toisen eurooppalaisen yhteistyöalueen kehittämistyöhön tai tutkimuslaitoksen toimintaan ja näin kehittää omaa osaamistaan",  Knuuttila toteaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 3 miljoonaa euroa, josta 1,2 miljoonaa euroa hyödynnetään Keski-Suomessa.  Hankkeen rahoittaa  Regions of Knowledge -ohjelma, joka on osa Euroopan Unionin seitsemättä  puiteohjelmaa.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Kirsi Knuuttila, projektipäällikkö, 040 776 8880, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, BIOCLUS-hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;br /&gt;
Pekka Äänismaa, projektipäällikkö, 0400 279 057, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;, bioenergian osaamiskeskittymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/biomassavarojen_kestavaan_kayttoon_pohditaan_uusia_avauksia?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/biomassavarojen_kestavaan_kayttoon_pohditaan_uusia_avauksia?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 11 Dec 2009 12:11:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Tohditko tunnistaa -seminaari 27.11.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-11-25T10:46:33
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Tohditko tunnistaa -seminaari 27.11.&lt;/h1&gt;&lt;h2&gt;&lt;span&gt;Tutkittua tietoa ammatillisesta peruskoulutuksesta&lt;/span&gt;&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Mikä on aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen nykytila ammatillisessa peruskoulutuksessa? Millaisia kehittämishaasteita oppilaitoksissa koetaan nyt ja miten niitä voitaisiin tulevaisuudessa ratkaista?&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu toteutti vuoden 2009 aikana Opetushallituksen rahoittaman tutkimuksen, jossa yhteistyökumppaneina olivat Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Jyväskylän ammattiopisto. Tutkimuksessa kartoitettiin ammatillisen peruskoulutuksen alueellisia ja alakohtaisia koulutuksen järjestäjien käytänteitä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Tähän tutkimustyöhön pohjautuen JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää "Tohditko tunnistaa?" -seminaarin perjantai 27.11 klo 8.30 - 15, paikkana Dynamo, Piippukatu 2, Jyväskylä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Seminaari täyttyi ennätysajassa: mukaan mahtui 160 ilmoittautunutta. Osallistujat tulevat eri puolilta Suomea niin ammatti- ja aikuisoppilaitoksista kuin ammattikorkeakouluistakin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Päivän aluksi Anna-Mari Laulumaa Consulting Oy:stä herättelee draaman avulla seminaarin osallistujat pohtimaan omaa asennoitumistaan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Koulutuspäällikkö Harri Keurulainen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ja opetusneuvos Pirkko Laurila Opetushallituksesta taustoittavat tutkimusta. Lehtori Annu Niskanen ja yliopettaja Lea Soininen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta esittelevät tutkimuksen päätuloksia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Suurimaksi kehittämistavoitteeksi nousee muulla kuin muodollisessa koulutuksessa, työelämässä, harrastuksissa ja järjestötoiminnassa hankitun osaamisen tunnustamisen määrän lisääminen osaksi opiskelijan ammatillisia tutkinnon osia. Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan niin valtakunnallista kuin oppilaitoskohtaista koulutusta ja olemassa olevien käytänteiden parantamista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Seminaarissa jaetaan myös tutkimuksessa löytyneitä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen hyviä käytänteitä. Apulaisrehtori Jukka Leivo Suomen urheiluopistosta nostaa esiin pienen oppilaitoksen ja ohjauspalveluiden päällikkö Mia Pöllänen Suomen liikemiesten kauppaopistosta suuren oppilaitoksen toimintatapoja. Ammattiosaamisen näytöistä osaamisen tunnistamisen välineenä kertoo Jyväskylän ammattiopiston opettaja Kirsi Kangasaho yhdessä opiskelija Jenna Suvannon kanssa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Päivän päättää Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Marja-Leena Stenströmin tulevaisuuteen luotaava puheenvuoro osaamisen arvioinnin ja tunnistamisen haasteista. &lt;a href="http://www.jamk.fi/aokk/tutkimus/ostu/seminaari "&gt;Tutustu tarkemmin päivän ohjelmaan&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
Lea Soininen, projektipäällikkö, 040 532 2587, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/tohditko_tunnistaa_-seminaari_27_11?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/tohditko_tunnistaa_-seminaari_27_11?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 25 Nov 2009 08:49:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Vastuullisen liiketoiminnan talk show 11.12.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2010-02-19T12:52:22
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Vastuullisen liiketoiminnan talk show, osa 1/3&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijät Keski-Suomessa -projekti järjestää tietoiskupäiviä vastuullisesta liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä pk-yrityksissä. Ekologisuus, kestävä kehitys, vastuullisuus, hiilijalanjälki. Kaikki nämä ovat täällä tässä ja nyt, mutta mitä se tarkoittaa yritystasolla? Mitä hyötyä tästä kohinasta on pk-yrityksille? Uskaltaako enää ohittaa?&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tule nappaamaan parhaat ideat kuinka yrityksesi voi hyötyä vastuullisen liiketoiminnan työkalujen ja kehittämismenetelmien haltuunotosta!&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Aika:&lt;/b&gt; 11.12.2009 klo 8.15 - 11.30&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Paikka:&lt;/b&gt; Survo-Korpelan Kartano, Siltakatu 25, Kuokkala, Jyväskylä&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Ohjelma:&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;em&gt;klo 8:15 Kahvit &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
klo 8:30 Talk shown isäntä ja emäntä: Mistä oikein on kyse? &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
klo 9:00 Keskon vastuullisuustarina - toteutettavissa myös pk-yrityksessä? Yhteiskuntavastuu kehitysjohtaja Ulla Rehell, Kesko Oyj &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
klo 10:00 Miten Keskon vastuullisuus näkyy toimittajalle? Lisää työtä vai innostusta ja kannustusta myös oman toiminnan kehittämiseen? Laura Sojakka, Siparila Oy &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
klo 10:30 TALK SHOW! &lt;br /&gt;
Mukana pohtimassa ja vastuullisuusesimerkkejä kertomassa: Ulla Rehell, Laura Sojakka, Maarit Partanen (Secco Oy), Elina Linnove (Keski-Suomen ympäristökeskus). &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
klo 11:30 Lounas &lt;br /&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Ilmoittautuminen päättynyt&lt;/h2&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Jaana Teriö, projektipäällikkö, 040 838 0417, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.jamk.fi/vastuullinenliiketoiminta"&gt;Lue lisää&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vastuullisen_liiketoiminnan_talk_show_11_12?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vastuullisen_liiketoiminnan_talk_show_11_12?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 20 Nov 2009 14:17:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Metsäenergian käyttö tuo työtä ja yrittäjyyttä-seminaari 28.10.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-10-26T09:43:54
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Metsäenergian käyttö tuo työtä ja yrittäjyyttä-seminaari 28.10.&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Metsäenergian käyttö tuo työtä ja yrittäjyyttä. Mitä osaamista, yrityksiä, yrittäjiä ja muita kumppaneita tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Mistä kiikastaa ja mistä ratkaisut?&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tervetuloa keskustelemaan ja kuulemaan bioenergiasektorin tarjoamista työllisyysmahdollisuuksista pohjoisessa Keski-Suomessa. Seminaari pidetään  28.10. klo 12-16 paikkana Saarijärven kaupungintalo, Saarijärvisali, Sivulantie 11, Saarijärvi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Bioenergian käyttö tulee kasvamaan fossiilisten polttoaineiden hinnan nousun sekä kansainvälisten ilmastonsuojeluvelvoitteiden myötä. Esimerkiksi Kansalliseen metsäohjelmaan kirjattu energiapuun käyttötavoite vuodelle 2020 on niin suuri, että sen tekemiseen toteutumiseen tarvitaan 5000 ammattilaista nykyistä enemmän. Haasteet kohdistuvat myös Keski-Suomeen. Keski-Suomessa on tehty ja tehdään useita voima- ja lämpölaitosinvestointeja. Niiden myötä bioenergian raaka-ainekysyntä kasvaa lähivuosina merkittävästi. Kasvumahdollisuuksia on erityisesti metsäenergiassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelman tavoitteena on lisätä bioenergian tuotantoa ja käyttöä Keski-Suomessa yhteensä neljä terawattituntia vuoteen 2015 mennessä. Se tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden korvaamista kotimaisilla energianlähteillä lämmön- ja sähköntuotannossa. Samalla maakuntaan syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia vähintään 200 miljoonan euron arvosta. Savotta on kunnianhimoinen ja edellyttää tiivistä yhteistyötä. Mitä siis pitäisi käytännössä tehdä, jotta saavuttaisimme bioenergian käytön kasvutavoitteet Keski-Suomen maakunnassa?&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Bioenergian tuotantoketju raaka-aineesta lopputuotteeksi pitää sisällään paljon erilaista osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia. Ne on vain pystyttävä riittävän tarkasti tunnistamaan. Keski-Suomesta on pitkäjänteisen työn tuloksena tullut jo nyt merkittävä bioenergiamaakunta, jossa kehitettyä ja testattua osaamista voitaisiin tuotteistaa myös kansainvälisille markkinoille. Miten voimme markkinoida tuotteitamme ja palveluitamme myös maakunnan ja valtakunnan rajojen ulkopuolelle?&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tule keskustelemaan bioenergian käytön kehittymisestä ja sen tuomista liiketoimintamahdollisuuksista yhdessä asiantuntijoiden kanssa! Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Saarijärven seudun yrityspalvelu, Saarijärven Yrittäjät, Saarijärven kaupunki ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskus. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Lisätietoja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Tapani Sauranen, projektipäällikkö, 0400 226 394, etunimi.sukunimi@jamk.fi, &lt;br /&gt;
Ilkka Uusi-Maahi,  kehityspäällikkö, 040 511 0606, etunimi.sukunimi@keulink.fi,  &lt;br /&gt;
Markku Paananen, kehittämispäällikkö, 0400 121 989, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/metsaenergian_kaytto_tuo_tyota_ja_yrittajyytta-seminaari_28_10?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/metsaenergian_kaytto_tuo_tyota_ja_yrittajyytta-seminaari_28_10?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 26 Oct 2009 07:46:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Esimiehen työ on sisäistä palvelua</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-09-01T09:52:41
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Esimiehen työ on sisäistä palvelua&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;KTM, KM Sami Kalliomaan markkinoinnin väitöskirja *Sisäinen markkinointi johtamisena. Tapaustutkimus konepajateollisuuden projektiorganisaatiosta* tarkastetaan pe 4.9.2009 &lt;span&gt;klo 12 Jyväskylän yliopistossa, Seminaarinmäellä, Villa Ranassa. Vastaväittäjänä on professori Tuula Mittilä (TuKKK) ja kustoksena professori Outi Uusitalo (JY).&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kalliomaa tutki, miten organisaation jäsenet rakentavat käsitystään johtamisesta. Hän tarkasteli erityisesti sisäisen markkinoinnin johtamista toiminnan tasolla.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Esimerkillisyys, luottamus ja vastavuoroisuus johtajuuden ytimessä&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Esimiesten ja alaisten suhteen rakentumiseen vaikuttavat osapuolten esimerkillisyys, luottamus ja vastavuoroisuus. Luottamukselliset suhteet esimiehen ja alaisen välillä paransivat osapuolten välistä palvelullisuutta ja yhteistyöhalukkuutta. Esimerkillisyys sisäisen suhteen johtamisessa on esimiehen arjessa antamaa mallia, yhteisten sääntöjen noudattamista ja arvojen sekä yhdenmukaisten tavoitteiden mukaista toimintaa. Vastavuoroisissa johtamistilanteissa on keskeistä kahdensuuntainen vuorovaikutus esimiehen ja alaisen välillä. Esimiehen työ on sisäistä palvelua. Myös johdettavilta edellytetään sisäisen suhteen johtamisen hallintaa.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Ylin johto ja johtoryhmä vastaavat johtajuuden rakentumisesta&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Johdon ja johtoryhmän merkitys on keskeinen sisäisen suhteen johtamisen rakentumiselle. Jos yrityksen tai organisaation johto ei ole yksimielinen päätöksissään ja toiminnassaan, se herättää organisaatiossa ristiriitoja ja heikentää tavoitellun johtamisstrategian toteutumista. Vasta ylimmän johdon hyväksymä tapa ja sitoutuminen esimerkillisyyteen, luottamuksen rakentamiseen ja vastavuoroisuuteen mahdollistavat laadukkaan sisäisen palvelun tuottamisen. Tämä näkyy organisaatiossa parempina suorituksina ja tuloksina, joiden taloudellisesta vaikutuksesta lopulta päättää ulkoinen asiakas.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;- Sisäisen suhteen johtamista ei voida arvioida taloudellisin luvuin lyhyen ajan kuluessa. Siinä tavoitellaan tulosta pitkäaikaisten luottamusta rakentavien suhteiden avulla, Kalliomaa määrittelee.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Luottamukselliset sisäiset suhteet rakentavat kannattavuutta&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Organisaation sisäiset suhteet voivat kehittyä johtajuuden muuttuessa. Johtajan ja johdettavien välistä vuorovaikutusta jalostamalla sisäisen asiakkaan luottamusta  ja sitoutumisen astetta voidaan lisätä. Johtajuuden ollessa laadultaan heikkoa sisäisillä suhteilla ei ole edellytyksiä vastata ulkoisten asiakassuhteiden vaatimiin muutoksiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Luottamuksellisilla suhteilla on merkitystä tiedon siirtymisessä sisäisissä palveluketjuissa. Jos sisäiset suhteet ovat huonot, henkilökunta todennäköisemmin jättää viestimättä uudet ideat ja innovaatiot.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tutkimustietoa voidaan käyttää organisaatioiden kilpailukyvyn parantamiseen ja työyhteisöjen kehittämiseen sekä yksittäisten esimiesten johtajuuden arviointiin ja kehittymiseen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Sami Kalliomaa, päätoiminen tuntiopettaja, 0400 707 536, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/esimiehen_tyo_on_sisaista_palvelua?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/esimiehen_tyo_on_sisaista_palvelua?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 01 Sep 2009 06:37:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Käyttäjäkeskeinen innovaatio- ja kehitysympäristö Living Lab</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-07-13T10:23:12
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Käyttäjäkeskeinen innovaatio- ja kehitysympäristö Living Lab&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Käyttäjän ja asiakkaan rooli palveluliiketoiminnan innovaatioiden ja kehitysideoiden synnyttämisessä on merkittävä. Jyväskylän seudulla kehitetään parhaillaan palvelualojen kokonaisuutta, jossa projektin kohdetoimialoina ovat erityisesti matkailu ja hyvinvointisektorit, laajemmin palvelualat sisältäen edellisten lisäksi luovat alat ja tietointensiiviset palveluyritykset.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu on lähtenyt aktiivisesti kehittämään Jyväskylän ydinkeskustan ja matkakeskuksen läheisyydessä sijaitsevasta Lutakosta käyttäjäkeskeistä palvelukonseptien innovaatio-, kehittämis- ja oppimisympäristöä, Living Labia. Projektina toteutettava Living Lab kehittää Jyväskylän Lutakosta innovatiivista ja käyttäjäkeskeistä elämys- ja palvelukonseptien kehittämis- ja oppimisympäristöä.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Mikä on Living Lab?&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Living Lab on aito kokemisen ympäristö, joka kannustaa yrityksiä ja yhteisöjä kehittämään tuote- ja palveluinnovaatioita yhdessä muiden verkottuneiden toimijoiden kanssa. Ympäristön keskipisteessä on palvelun loppukäyttäjä. Living Lab nopeuttaa yritysten/yhteisöjen innovaatioprosesseja ja uusien tuotteiden markkinoille saattamista, edistää kansainvälistymistä sekä lisää ymmärrystä tulevaisuuden trendeistä ja ilmiöistä loppukäyttäjien panoksen avulla.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Living Lab -toimintamallin pyrkimys on rakentaa tuotantolähtöisten arvoketjujen sijaan toimialarajat ylittäviä käyttäjälähtöisiä liiketoimintaverkkoja. Projektin myöhemmässä vaiheessa tullaan avaamaan erillinen sivusto, jonka tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta alueen käyttäjien (asukkaat, vierailijat, työntekijät), yritysten, Jyväskylän kaupungin ja kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden välillä. Samanaikaisesti sivusto toimii kehitys- innovaatio- ja oppimisympäristönä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Tutustu Living Lab -projektiin ja palveluihin osoitteessa &lt;a title="www.jamk.fi/livinglab" href="http://www.jamk.fi/livinglab"&gt;www.jamk.fi/livinglab&lt;/a&gt;. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
"Virtual Lutakon" valmistelu etenee JAMKissa pilottiprojektina osana sosiaalisen median kehittämistä. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
Juha Ruuska, projektikoordinaattori, 040 595 0482, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kayttajakeskeinen_innovaatio-_ja_kehitysymparisto_living_lab?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kayttajakeskeinen_innovaatio-_ja_kehitysymparisto_living_lab?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 13 Jul 2009 07:24:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Vastuullisuudesta kilpailuetua liiketoimintaan</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-07-09T15:36:50
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Vastuullisuudesta kilpailuetua liiketoimintaan&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Vastuullisuudesta on tullut yhä tärkeämpi osa kaikkea liiketoimintaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on lähtenyt etunenässä edistämään vastuullista liiketoimintaa yhdessä yritysverkoston kanssa. Verkostossa on mukana kahdeksan keskisuomalaista yritystä ja mukaan mahtuu vielä muutama.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Yrityksiin luodaan nykytila-analyysin pohjalta toimintasuunnitelma, joka auttaa niitä kehittämään vastuullisen liiketoiminnan käytänteitä omista lähtökohdistaan. Yrityksiä tuetaan valittujen painopisteiden mukaisesti kehittämisohjelman toteuttamisessa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja vastuullisuudesta löydät Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijät Keski-Suomessa -projektin uusilta www-sivuilta osoitteessa &lt;a href="http://www.jamk.fi/vastuullinenliiketoiminta"&gt;www.jamk.fi/vastuullinenliiketoiminta&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Vastuullista liiketoimintaa edistetään Keski-Suomen Työ- ja elinkeinokeskuksen kanssa yhteistyössä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: &lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Jaana Teriö, projektipäällikkö, 040 838 0417, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö&lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vastuullisuudesta_kilpailuetua_liiketoimintaan?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vastuullisuudesta_kilpailuetua_liiketoimintaan?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 10 Jul 2009 06:41:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Mitä on keittiömestarin huippuosaaminen?</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-06-26T08:46:49
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Mitä on keittiömestarin huippuosaaminen?&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja  Veijo Turpeinen on tehnyt väitöstutkimuksen aikuiskasvatustieteestä, aiheena  ”Keittiömestarin huippuosaaminen mestarien itsensä kertomana”.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tutkimus on alan ensimmäinen väitös Suomessa, ja se on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Veijo Turpeinen haastatteli väitöskirjaansa varten kahtatoista eri-ikäistä ja erilaisissa työyhteisöissä työskentelevää huippukeittiömestaria.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tutkimuksessa selvisi, että ravintola-alan huippuammattilaiseksi kasvaminen vie 13-15 vuotta. Keittiömestarin ammattia ei ole aina arvostettu, mutta tv-kokkien myötä alan suosio ja arvostus on kasvanut. Tutkimuksessa keittiömestareista muodostui kolme eri ryhmää: työnjohtaja-kokki, gastronomian ja ruokakulttuurin vaalija sekä tyylittelijä ja uuden kokeilija. Alan huippuosaaminen muodostuu suurelta osin käytännön taidosta, ja siihen vaaditaan myös hyviä aisteja ja kokemuksen myötä kehittyvää aistitietoa. Lisäksi keittiömestarin tietopohja tulee olla kunnossa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tulevaisuuden keittiömestareilta vaaditaan entistä vankempaa kokemusta ja osaamista, sillä alan vaatimukset kasvavat. Veijo Turpeisen väitöstutkimusta voidaan käyttää hyödyksi muun muassa alan koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Keittiömestarin huippuosaaminen mestarien itsensä kertomana -julkaisu ilmestyy elokuussa 2009. &lt;a href="/kirjasto/julkaisut/julkaisuja"&gt;Tee ennakkotilaus!&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Veijo Turpeinen, yliopettaja, 040 532 2574, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/mita_on_keittiomestarin_huippuosaaminen?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/mita_on_keittiomestarin_huippuosaaminen?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 24 Jun 2009 09:26:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Lysti-hankkeessa tavoitellaan hyvinvointia luovan toiminnan kautta</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-06-18T11:00:37
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Lysti-hankkeessa tavoitellaan hyvinvointia luovan toiminnan kautta&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;On olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä luovien alojen, kuten musiikin, tanssin, kuvataiteen, käsityön, valokuvan, elokuvan ja sanataiteen, hyvinvointia lisäävästä ja voimaannuttavasta vaikutuksesta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lysti, Luovaa toimintaa sosiaali- ja terveysalalle -hanke kehittää hyvinvointia keskisuomalaisissa hoitolaitoksissa. Hankkeen aikana lisätään hoitohenkilöstön kulttuuriosaamista ja luovien menetelmien käyttöä osana asiakastyötä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Osaamisen kerryttäminen ja muutostyö toteutetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden antaman koulutuksen ja työnohjauksen avulla. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta ja sen päärahoittajana toimii Länsi-Suomen lääninhallitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu koordinoi ja hallinnoi hanketta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;a href="/tutkimus/projekteja/lysti/etusivu"&gt;www.jamk.fi/lysti&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Petri Jussila, projektipäällikkö, 040 5420685, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/lysti-hankkeessa_tavoitellaan_hyvinvointia_luovan_toiminnan_kautta?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/lysti-hankkeessa_tavoitellaan_hyvinvointia_luovan_toiminnan_kautta?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 18 Jun 2009 07:54:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Keski-Suomen maaseudulta nousee innovaatioita ja menestystarinoita</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-06-10T14:21:01
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Keski-Suomen maaseudulta nousee innovaatioita ja menestystarinoita&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Aluekehittämisen rakenteissa tapahtuu muutoksia. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO korvaa aiemmat aluekehittämisen ohjelmat: alueellisen maaseutuohjelma AMOn, aluekeskusohjelma AKOn sekä saaristo-ohjelman.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kevään 2009 aikana nykyiset Keski-Suomen AMO-kunnat ovat valmistelleet yhteistyössä kuntien päättäjien, viranhaltijoiden, kehittämisyhtiöiden, yrittäjien, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa alueen ohjelmaesitystä KOKOon.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomen maaseutualueiden ohjelma on nimeltään &lt;em&gt;Uudistuva maaseutu&lt;/em&gt;. Ohjelman toteuttamisesta vastaa AMO-ohjelman tavoin Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry. Uusi ohjelmakausi alkaa vuoden 2010 alusta ja kestää vuoden 2013 loppuun.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Tekemisen meininkiä ja rohkeita kokeiluja&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Uudistuva maaseutu -ohjelma on ensisijaisesti toimintatapaohjelma, jossa etsitään ja kokeillaan uusia käytäntöjä. Ohjelma toimii kehittämisen starttimoottorina ja pohjustaa laajempia kehittämistoimia. Ohjelman avulla vahvistetaan Keski-Suomen maaseutualueiden kilpailukykyä kolmessa toimenpidekokonaisuudessa: maaseutuasuminen, monialainen yrittäjyys maaseudulla sekä osaavan työvoiman saatavuus.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kussakin toimenpidekokonaisuudessa etsitään ja sovelletaan vaihtoehtoisia toimintatapoja ja hyviä käytänteitä, esimerkkeinä erilaiset osallistamistavat ja yhteistoimintamuodot, nk. Living Lab -mallin soveltaminen ja teknologian hyödyntäminen. Toimenpidekokonaisuuksissa tullaan lisäksi järjestämään erilaisia tapahtumia, esimerkiksi tulevaisuusverstaita, luovuuspajoja ja teemakohtaisia elinkeinoseminaareja.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Maaseutu on "in"&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Maaseutu on ”in” myös kansainvälisesti ajateltuna. Maailmanlaajuisesti pinnalla olevat kysymykset puhtaan veden ja ruoan riittävyydestä sekä niiden turvallisuudesta vahvistavat maaseudun merkitystä – myös täällä Keski-Suomessa. Elämisen laadun parantaminen, maaseudun elinkeinojen ja paikallisten kehittämisen välineiden vahvistaminen sekä kansalaistoiminnan edellytysten parantaminen kuuluvat keskeisesti myös Suomen hallituksen maaseutupoliittisen selonteon linjauksiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Uudistuva maaseutu-ohjelmaehdotus on luettavissa pohjoisen Keski-Suomen kuntien &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.viisaankivi.fi/fi/kotisivut/viisari_ry/amo-ohjelma"&gt;Viisaankivi-portaalissa&lt;/a&gt; AMO-ohjelman sivuilla. &lt;br /&gt;
Linkki suoraan pdf-tiedostoon: &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.viisaankivi.fi/filebank/8240-Uudistuva_maaseutu_Keski_Suomi_KOKO_ohjelmaehdotus_2010_2013.pdf"&gt;Uudistuva maaseutu&lt;/a&gt; - Keski-Suomen maaseutualueiden KOKO-ohjelmaehdotus 2010-2013&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Varpu Savolainen, projektikoordinaattori,  040 766 9466, etunimi.sukunimi@jamk.fi &lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/keski-suomen_maaseudulta_nousee_innovaatioita_ja_menestystarinoita?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/keski-suomen_maaseudulta_nousee_innovaatioita_ja_menestystarinoita?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 10 Jun 2009 11:17:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>KEVÄT parantaa keskisuomalaisten työttömien työllistymistä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-06-04T10:32:37
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;KEVÄT parantaa keskisuomalaisten työttömien työllistymistä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelman tavoitteena on viiden kumppanihankkeen kautta, sekä tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen kuntien kanssa, parantaa keskisuomalaisten työttömien työllistymistä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Taantuman aikana työttömyys kasvaa ja siten myös välityömarkkinoiden asiakasmäärä. Toisille välityömarkkinat ovat väliaikainen ponnahduslauta, toisille taas pidempikestoinen työmahdollisuus. Tosiasia on, että välityömarkkinat ovat tulleet jäädäkseen myös Suomeen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;KEVÄT-ohjelmassa on mukana valtaosa Keski-Suomen kunnista ja ohjelma käsittää 14 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamaa hanketta. Hankekokonaisuutta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lue KEVÄT-ohjelmasta lisää kesäkuun alussa avatuilta www-sivuilta osoitteessa &lt;a href="http://www.jamk.fi/kevat"&gt;www.jamk.fi/kevat&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
Janne Laitinen, projektipäällikkö, 0400 976 751, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kevat_parantaa_keskisuomalaisten_tyottomien_tyollistymista?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/kevat_parantaa_keskisuomalaisten_tyottomien_tyollistymista?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 04 Jun 2009 07:34:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Esteetön asuminen sai omat sivut</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-05-14T10:15:25
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Esteetön asuminen sai omat sivut&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on käynnissä kaksi ikääntyvien ja muiden erityisryhmien asumisen haasteisiin liittyvää tutkimus- ja kehityshanketta.&lt;/p&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;ESKO Esteetön koti ikääntyneiden ja erityisryhmien asumiseen -hanke, 1.8.2008 – 31.12.2011&lt;/li&gt;&lt;li&gt;Kokonaisvaltaisen asumisen palvelu- ja tuotekonseptin kehittäminen, Sammonkoti -pilotti, 1.6.2008 – 31.12.2009&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;p&gt;Hankkeissa kehitetään asumisen laatua, esteettömyyttä ja turvallisuutta edistäviä ratkaisuja yhteistyössä julkisten toimijoiden ja yritysten kanssa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Hankkeille on nyt avattu omat www-sivut: &lt;a href="http://www.jamk.fi/esteetonasuminen"&gt;www.jamk.fi/esteetonasuminen&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Anja Tanttu, projektipäällikkö, ESKO-hanke, 040 756 3662&lt;br /&gt;
Essi Heimovaara-Kotonen, projektipäällikkö, Sammonkoti-pilotti, 040 567 1054&lt;br /&gt;
etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/esteeton_asuminen_sai_omat_sivut?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/esteeton_asuminen_sai_omat_sivut?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 14 May 2009 07:17:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Pohjoiseen Keski-Suomeen nousee uusi Bioenergiakeskus</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-04-03T10:11:07
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Pohjoiseen Keski-Suomeen nousee uusi Bioenergiakeskus vuoden 2009 loppuun mennessä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Saarijärven Tarvaalaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun uusiin tiloihin tullaan rakentamaan monipuolinen bioenergian koulutus- ja kehittämisympäristö Luonnonvarainstituutin ja yritysten käyttöön. Bioenergiakeskus tulee siirtymään rakennettaviin tiloihin Kolkanlahdesta. Toimitilojen rakennuttajana toimii Saarijärven Seudun Yrityspalvelu.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Kehitysympäristö edistää alueen yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukykyä&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Rakennustekniikassa pyritään tulevaisuudessa yhtä pienempiin energiankulutusvaihtoehtoihin ja bioenergian käyttö tulee entisestään lisääntymään. Uudet rakennusmääräykset, jotka huomioivat energiatehokkuuden ja energiansäästön entistä paremmin tulevat aiheuttamaan kehittämis- ja tutkimustarpeita yritysrintamalla.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Bioenergiakeskuksen uudisrakennuksessa bioenergian käyttöä voidaan kehittää, demostroida ja kouluttaa asianmukaisissa tiloissa. Projektissa testataan ja kehitetään yhteistyössä alueen yritysten kanssa mm. uusiutuvia energian hybridijärjestelmiä, matalaenergiatekniikan rakennustuotteita ja rakentamista. Oppimisympäristössä tutkitaan myös energiatehokkuutta betonielementtirakentamisen ja eristystekniikan osalta.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Tuloksena huipputekniikalla varustettu kiinteän polttoaineen lämpölaitos&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Hanke käynnistyy luomalla valmiudet kerätä reaaliaikaista tietoa lämpötilojen ja kosteuksien vaihtelusta betonisten seinäelementtien ja alapohjan eristysrakenteiden eri osissa, sokkelirakenteessa sekä routaeristyksessä. Uudisrakennuksen lämmitys tullaan hoitamaan uudella kiinteän polttoaineen lämpölaitoksella. Tavoitteena on kehittää myös kiinteistökokoluokan lämmitysjärjestelmien teknisiä ominaisuuksia ja käytettävyyttä sekä käyttäjien osaamista ympäristöystävällisempään ja tehokkaampaan suuntaan.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Alueelliset yrityksen mukana kehitystyössä&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikön Luonnonvarainstituutin hallinnoimassa hankkeessa ovat yhteistyökumppaneina Ariterm, Betset, Soklex, Betonikeskus ry, Saarijärven Seudun Yrityspalvelu, Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri sekä Kehittyvä asuminen -klusteri.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Hankkeen rahoittaa Länsi-Suomen lääninhallitus sekä Euroopan aluekehitysrahasto.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
Tapani Sauranen, projektipäällikkö, 0400 226 394, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö, Luonnonvarainstituutti&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/pohjoiseen_keski-suomeen_nousee_uusi_bioenergiakeskus?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/pohjoiseen_keski-suomeen_nousee_uusi_bioenergiakeskus?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 03 Apr 2009 07:25:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Maakunnan maataloustuottajille uusia kouluttautumismahdollisuuksia</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-03-11T09:09:07
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Maakunnan maataloustuottajille uusia kouluttautumismahdollisuuksia&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutissa käynnistynyt kolmivuotinen ”Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta” -koulutushanke toteuttaa maakunnan maataloustuottajille koulutuksia ajankohtaisista aiheista. 16.3. alkavien koulutusten teemoina ovat mm. investoinnin suunnittelu ja hallinta, rakennusprosessin suunnittelu ja läpivienti, eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi, ruokinta ja yrityksen talouden hallinta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Hankkeen aikana tullaan järjestämään opintoretkiä kotimaahan sekä vuosittainen opintomatka ulkomaille. Koulutuspäivät koostuvat sekä yksittäisistä että useamman päivän koulutuksista, jotka muodostavat yhtenäisen koulutuskokonaisuuden. Kotimaan opintoretkillä tutustutaan mm. erilaisiin navettakohteisiin ja kohteet valitaan päivien teemaan sopiviksi. Ulkomaan opintomatkat kohdistuvat Keski-Eurooppaan ja niillä tutustutaan Suomen oloissa harvinaisempiin ratkaisuihin. Hanke mahdollistaa myös tukitiimitoiminnan investointiin ryhtyville yrittäjille. Yrittäjällä on mahdollisuus tuoda oma hankeideansa tukitiimin asiantuntijoiden arvioitavaksi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Hankkeen keskeisiä yhteistyötahoja ovat Osuuskunta Maitosuomi, Saarioisten Lihanjalostus Oy sekä LSO Foods Oy. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä myös MTK Keski-Suomen ja ProAgria Keski-Suomen hankkeiden kanssa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
Susanna Lahnamäki, projektipäällikkö, 040 725 6603&lt;br /&gt;
Sanna Hämäläinen, projektisihteeri, 040 354 7400&lt;br /&gt;
etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö, Luonnonvarainsituutti&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jamk.fi/maitoajanaudanlihaa"&gt;www.jamk.fi/maitoajanaudanlihaa&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/maakunnan_maataloustuottajille_uusia_kouluttautumismahdollisuuksia?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/maakunnan_maataloustuottajille_uusia_kouluttautumismahdollisuuksia?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 11 Mar 2009 07:11:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Luovuus osaksi hoitolaitosten arkea</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-03-09T11:33:08
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Luovuus osaksi hoitolaitosten arkea &lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Useat tutkimukset osoittavat, että kulttuuriosaamisesta lähtevällä luovuudella on merkittävä vaikutus iäkkäiden, psykiatristen potilaiden ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kuntoutumiseen. Luovien menetelmien systemaattiselle hyödyntämiselle on kuitenkin edelleen sekä asenteellisia että tiedollisia ja taidollisia esteitä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomessa on viime syksynä käynnistynyt kolmivuotinen hanke, jonka aikana luovat menetelmät pyritään juurruttamaan yhä syvemmin hoitokulttuuriin. Hankkeessa pilotoidaan luovien menetelmien hyödyntämistä ja kulttuurilähtöistä kehittämistä pitkäaikaishoidossa, palvelutaloissa ja psykiatrisessa sairaalassa. Luovien menetelmien pohjana ovat mm. tanssi ja liike, musiikki, draama ja kuvataide. Saatujen kokemusten pohjalta rakennetaan osaksi hoitotyön arkea uusia toimintamalleja ja työtapoja, joita voidaan levittää laajemminkin kansallisesti ja kansainvälisesti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;”Luovia menetelmiä ei yleensä hyödynnetä riittävän systemaattisesti osana hoitotyötä. Erilaista kulttuuritoimintaa palvelutaloissa ja sairaaloissa on jo melko paljon, mutta usein toiminta ei kytkeydy kovin selkeästi organisaatioiden suunnitelmiin ja tavoitteisiin. Onneksi olemme saaneet hankkeeseen mukaan monta edistyksellistä hoitolaitosta”, toteaa projektipäällikkö Petri Jussila Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Hankkeen toimijat&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;LYSTI Luovaa toimintaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeessa ovat mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Juurikkaniemen sairaala, Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen pitkäaikaishoito ja Väinönkadun päiväkeskus, Viitakodit ry, Telkänpesän palvelukeskus sekä asiantuntijatahona Eino Roiha Säätiö. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahaston kautta. Sen päärahoittajana on Länsi-Suomen lääninhallitus ja hallinnoijana Jyväskylän ammattikorkeakoulu.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
Petri Jussila, projektipäällikkö, 040 542 0685, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/luovuus_osaksi_hoitolaitosten_arkea?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/luovuus_osaksi_hoitolaitosten_arkea?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 09 Mar 2009 09:34:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Energiatutkimuksen yhteistyö tuo kuluttajalle kaivattua tietoa vaihtoehdoista</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-03-03T13:34:47
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Energiatutkimuksen yhteistyö tuo kuluttajalle kaivattua tietoa vaihtoehdoista&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Tehdäänkö uusia energiaratkaisuja riittävin tiedoin? Vastuullisia ratkaisuja voidaan tehdä vain silloin, kun tunnetaan koko energiantuotantoketjun vaikutukset raaka-aineesta päästöjen&lt;br /&gt;
terveysvaikutuksiin asti. Monialaisen, koko ketjun kattavan tutkimuksen mahdollistaa nyt neljän merkittävän energiatutkimuskeskittymän yhteistyö. Yhteisen tutkimustyön tuloksista&lt;br /&gt;
hyötyvät eniten tavalliset kuluttajat.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Nyt syntynyt suomalaisten energiantutkimuskeskittymien välinen sopimus on kansallisesti merkittävä yhteistyöhanke. Verkostossa pystytään tutkimaan niin energiatehokkuutta ja&lt;br /&gt;
päästöjä kuin terveysvaikutuksiakin. Monipuolinen tutkimus kattaa koko energiantuotantoketjun aina raaka-aineen korjuusta alkaen. Tämä kaltainen yhteistyö on ainutlaatuista, sillä sen avulla rajalliset tutkimusresurssit voidaan jakaa tutkimusyhteisöjen kesken ja välttää päällekkäisiä tutkimuksia. Yhteistyöhanke käynnistyi Lahden tiede- ja yrityspuiston aloitteesta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Energian tuotannossa ja käytössä tapahtuu lähivuosina suuria muutoksia. Investoinnit ovat kalliita ja energiaratkaisut kauaskantoisia. Jos energiaratkaisujen vaikutuksia ei tunneta&lt;br /&gt;
riittävästi, saattaa esimerkiksi ilmastotavoitteen kannalta sopiva ratkaisu ollakin muun ympäristön tai terveyden kannalta sangen haitallinen. Sen vuoksi energiaratkaisuja ei tulisi&lt;br /&gt;
punnita liian yksipuolisesti, vaan kaikki vaikutukset sekä ympäristöön että terveyteen tulisi ottaa mukaan vertailuun. Niin yksittäinen kuluttaja kuin lainsäätäjäkin tarvitsee päätöksenteon tueksi luotettavia mittaus- ja tutkimustuloksia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Tutkimusverkostossa ovat mukana Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Vaasa, joissa tehdään Suomen oloissa merkittävää energiatutkimusta. Verkoston kautta yhteistyössä ovat mukana alan tärkeimmät tutkimuslaitokset, yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut sekä muun muassa VTT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos ja&lt;br /&gt;
ympäristö- ja energiateknologiaklusterit. Oulunkaaren Uusiutuvan energian yrityskeskus on merkittävä energiatutkimuksen hyödyntäjä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Ensimmäiset yhteistyöverkoston tutkimuskokonaisuudet ovat integroidut, uusiutuvat energiaratkaisut omakotitalojen lämmityksessä sekä energialähteen elinkaaritarkastelu, jossa&lt;br /&gt;
otetaan huomioon ympäristö- ja terveysvaikutukset peilaten tämän hetken taloudelliseen tilanteeseen. Nopeimmin tuloksia saataneen ensin mainitusta omakotitalojen lämmitykseen&lt;br /&gt;
liittyvästä tutkimuksesta, mahdollisesti jo tämän vuoden aikana.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja antavat:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
Jyrki Kataja, Yksikön johtaja, 040-5661034, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;br /&gt;
FT Mari Pantsar-Kallio, ohjelmajohtaja, ympäristöteknologian klusteriohjelma, 050-4026919, Lahden tiede ja yrityspuisto Oy &lt;br /&gt;
Prof. Jorma Jokiniemi, 040-5661034, Kuopion yliopisto&lt;br /&gt;
Eero Pekkola, toimitusjohtaja, 044-7576202, Oilon International Oy&lt;br /&gt;
Erkki Hiltunen, Tutkimusjohtaja, 044-0244355, Vaasan Energiainstituutti &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Energiatutkimuksen yhteistyössä mukana:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
Jyväskylän Bioenergiakeskus BDC on Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toimiva soveltavan tutkimuksen tuotekehitysyksikkö. Se tarjoaa palvelujaan muun muassa raakaaineen&lt;br /&gt;
tuottajille, energianjalostajille, energiayhtiöille, teknologiayrityksille ja myös pienkuluttajille. Tutkimusyhteistyötä tehdään VTT:n ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Kuopion Kantiva on monitieteinen tutkimuskeskus, joka on keskittynyt bioenergian tuotannon ja käytön vaikutuksiin liittyvään tutkimukseen. Kuopiossa on erityisosaamista energiantuotannon päästöjen, ilmanlaadun ja ilmansaasteiden terveysvaikutusten tutkimuksessa. Kantivan toimintaa koordinoi Kuopion yliopisto ja muita toimijoita ovat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Ilmatieteen laitos ja Työterveyslaitos.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Lahden uusiutuvan energian tutkimuskeskus valmistuu vuonna 2009. Tavoitteena on kehittää muun muassa bioöljyjen, biokaasujen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen sopivia laitteita sekä hybridejä eli yhdistelmäratkaisuja, bioenergiaa, maalampöä, vesiilmalämpöpumppuja ja aurinkolämpöä. Tutkimuskeskuksen organisoinnista vastaa Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, ja hankkeen alullepanija lahtelainen poltinvalmistaja Oilon International Oy. Yhteistyötä tehdään TKK:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Oulunkaaren Uusiutuvan energian yrityskeskuksen tavoitteena on lisätä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä että alan liiketoimintamahdollisuuksia. Se tarjoaa muun muassa liiketoiminnan kehittämispalveluja, laskee energiataseita sekä voi toimia uusien tekniikoiden pilotoijana. Yrityskeskus toimii Pohjois-Pohjanmaalla. Vaasan Energiainstituutti palvelee julkista ja kuntasektoria tutkimalla muun muassa energiamarkkinoita, energia- ja ympäristöliiketoimintaa sekä uusiutuvan energian saatavuutta ja riittävyyttä. Se on monialainen tutkimuslaitos, jonka ovat perustaneet Vaasan yliopiston eri yksiköt, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Yhteistyöverkostoon kuuluu lisäksi kuusi muuta yliopistoa ja korkeakoulua.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/energiatutkimuksen_yhteistyo_tuo_kuluttajalle_kaivattua_tietoa_vaihtoehdoista?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/energiatutkimuksen_yhteistyo_tuo_kuluttajalle_kaivattua_tietoa_vaihtoehdoista?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 03 Mar 2009 11:53:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijäksi</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-12-02T15:10:50
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijäksi&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Suomalaisissa yrityksissä ei ole vielä kaikilta osin hyödynnetty vastuullisen liiketoiminnan mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kilpailuedun kehittäjänä ja imagon rakentajana. Vastuullisuus on muodostumassa yhä merkityksellisemmäksi osaksi kaikkea liiketoimintaa ja siitä on tulossa tärkeä osa eri ammattiryhmien osaamista sekä suurissa että pienissä yrityksissä. Asiakkaat ovat entistä valveutuneempia ostajia ja innokkaita ottamaan selvää yrityksen vastuullisuusperiaatteista ja käytännön toimintatavoista. Ottamalla aktiivisen otteen vastuullisen liiketoiminnan kysymyksiin yritykset pystyvät lisäksi välttämään ylhäältä alaspäin tapahtuvan ohjailun.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijät Keski-Suomessa -projekti lähtee rakentamaan vastuullisesta toiminnasta kilpailuetutekijää projektiin osallistuville yrityksille. Yrityksiin luodaan nykytila-analyysin pohjalta toimintasuunnitelma, joka auttaa yrityksiä kehittämään vastuullisen liiketoiminnan käytänteitä omista lähtökohdistaan. Yrityksiä tuetaan valittujen painopisteiden mukaisesti kehittämisohjelman toteuttamisessa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Vuosien 2009–2010 aikana järjestetään myös seminaaripäiviä ja workshoppeja, joissa yritysten osallistujien kanssa työstetään tarkempia vastuullisuuskysymyksiä, jaetaan kokemuksia ja ajatuksia sekä opitaan yhdessä. Myös hyvien käytänteiden esiinsaattaminen ja levittäminen ovat painopisteinä. Mukana eturintamassa ovat tällä hetkellä mm. Honkarakenne, Panda, Pisla, Hotelli Yöpuu, Mainostoimisto Mediataivas, Averitan Oy sekä Jyväskylän Energia. Mukaan pääsee vielä muutamia yrityksiä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Vastuullista liiketoimintaa edistetään Keski-Suomen Työ- ja elinkeinokeskuksen kanssa yhteistyössä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: &lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Jaana Teriö, projektipäällikkö, 040 838 0417, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö&lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vastuullisen_liiketoiminnan_edellakavijaksi?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vastuullisen_liiketoiminnan_edellakavijaksi?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 23 Feb 2009 12:03:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Turvallinen ja esteetön koti tukee mielekästä vanhuusikää</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-02-23T13:40:15
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Turvallinen ja esteetön koti tukee mielekästä vanhuusikää&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän Kel¬jonkankaalle valmistuu tulevana kesänä palvelutalo Sammonkoti, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitetty erityishuomiota asumisen esteettömyyteen ja turvateknologiaan. 65-paikkainen Sammonkoti toimii pilottikohteena uusille Suomeen tuotaville asumisen arvi¬oinnin ja seurannan mittareille sekä esteettömyyteen ja teknologiaan liittyville ratkaisuille, joilla tuetaan ikäihmisten asumista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
”Sammonkodin suunnittelussa esteettömyysratkaisuja on lähestytty kolmen erilaisen asukasryhmän tarpeiden kautta - suunnittelussa on otettu huomioon muistisairaat, näköongelmaiset ja liikkumisen apuvälinettä käyttävät asukkaat. Esteettömyysratkaisuja on toteutettu muun muassa väri- ja materiaalivalinnoilla. Nämä toimivat muisti- ja näköongelmaisten apuna arjessa”, kertoo projektipäällikkö Essi Heimovaara-Kotonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
”Hankkeemme lähtökohta on, että kodin pitää tuntua kodilta kaikissa elämän vaiheissa ja nämä ratkaisut tukevat tätä ajatusta”, jatkaa Heimovaara-Kotonen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu on tehnyt suosituksia palvelutalon esteettömyyteen ja turvallisuuteen liittyvistä ratkaisuista. Sammonkodin rakentumisen aikana Suomeen siirretään ammattikorkeakoulun toimesta kaksi kansainvälistä, innovatiivista mittaria, joiden avulla voidaan arvioida sekä fyysisen ympäristön esteettömyyttä että ikääntyneiden asukkai¬den omia kokemuksia. Koetun asumisen arviointimittarilla selvitetään esimerkiksi, miten tyytyväinen asukas on asumisensa nykyiseen tasoon ja kotinsa toimivuuteen arjen askareis¬sa sekä mitkä ovat kodin yksilölliset merkitykset ja koti¬ympäristön hallintaan liittyvät uskomukset. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Nämä uudet fyysisen ympäristön esteettömyyden ja koetun asumisen arviointimittarit on kehitetty Lundin ja Heidelbergin yliopistoissa. Jotta näitä pystyttäisiin käyttämään laajemmaltikin Suomessa, ollaan fyysisen ympäristön arviointimittarista kehittämässä suomenkielistä sovellusta esteettömyyskartoituksiin erikoistuneen toimintaterapiayritys ET Elämisen Tuki Oy:n kanssa. Myös uudentyyppiset turvateknologiaratkaisut ovat olennaisessa roolissa palvelutalossa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
”Turvallista asumista tuetaan ELSITechnologies Oy:n kehittämän turvalattian avulla. Kyseessä on järjestelmä, jonka avulla voidaan ennen kaikkea parantaa asukasturvallisuutta, mutta myös kohdentaa oikea-aikaisesti hoitotyötä”, selittää Heimovaara-Kotonen.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
65-paikkainen palvelukoti on Jyväskylän Vanhainkotiyhdistys ry:n omistama ja rakennuttama. Esteettömyyteen ja turvallisuuteen tähtäävää hanketta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja sitä rahoittaa TEKES yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän Vanhainkotiyhdistys ry:n, ET Elämisen tuki Oy:n, Avara Suomi Oy:n ja ELSITechnologies Oy:n kanssa. Lisäksi partnerina toimii Jyväskylän kaupunki.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
Essi Heimovaara-Kotonen, projektipäällikkö, 040 567 1054, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö   &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/turvallinen_ja_esteeton_koti_tukee_mielekasta_vanhuusikaa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/turvallinen_ja_esteeton_koti_tukee_mielekasta_vanhuusikaa?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 23 Feb 2009 11:41:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Yhteistyömalli pitkäaikaissairaan lapsen perheen tueksi</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2009-01-08T14:45:57
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Yhteistyömalli pitkäaikaissairaan lapsen perheen tueksi&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Elokuussa 2008 alkaneessa Perheen parhaaksi yhteistyöllä -projektissa luodaan organisaatiorajat ylittävä yhteistyömalli, jolla pyritään vahvistamaan pitkäaikaissairaiden lasten perheiden voimavaroja sekä turvaamaan hoidon jatkuvuus nykyistä paremmin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Lapsen sairastuessa pitkäaikaissairauteen, perheen arki muuttuu. Elämä pyörii, ainakin sairastumisen alkuvaiheessa, kodin, sairaalan ja kotipaikkakunnan terveydenhuollon välillä. Perheet ovat usein jaksamisensa äärirajoilla. Mistä perhe saa tällöin apua? Kenen kanssa perhe voi jakaa huolensa? Kuka kantaa vastuun lasta koskevasta tiedonkulusta? Missä asioissa sairaalan henkilökunta ja lastenneuvolan terveydenhoitaja tekevät yhteistyötä perheen parhaaksi? Entä millainen rooli on potilasjärjestöillä? &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Eri tahojen välistä yhteistyötä pitkäaikaissairaan lapsen ja hänen perheensä hoidossa on tarpeellista mallintaa, sillä tieto lapsen ja perheen tilanteesta ei aina välity systemaattisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Erikoissairaanhoidossa on asiantunteva tieto lapsen sairaudesta, mutta perusterveydenhuollossa on tietoa perheen tilanteesta ja voimavaroista sekä paikallisista tukiverkostoista. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Perheen parhaaksi yhteistyöllä -projektissa luotavassa yhteistyömallissa kuvataan yhteistyön tavoitteet ja menetelmät silloin, kun lapsi joutuu sairaalahoitoon tai kotiutuu sieltä. Mallissa kuvataan myös keskeiset vastuutahot perheiden hoidossa sekä se, miten hoidon jatkuvuus turvataan. Lisäksi mallissa kuvataan perheiden vastuu ja osallisuus lapsen hoidon ja seurannan aikana. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Tykesin rahoittamassa projektissa ovat mukana Saarijärvi-Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenyksiköt, Keski-Suomen ADHD-yhdistys ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Karstulan yhdistys. Projektia hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö. Perheen parhaaksi yhteistyöllä -projekti on alkanut 1.8.2008 ja se päättyy 31.12.2009.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Hanna Hopia, projektipäällikkö, 0400 989 446, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö&lt;br /&gt;
Päivi Koikkalainen, ylihoitaja, 044 459 8946, etunimi.sukunimi@skthky.fi,Saarijärvi-Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä&lt;br /&gt;
Jaana Peltokoski, ylihoitaja, 0400 289 107, etunimi.sukunimi@ksshp.fi, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/yhteistyomalli_pitkaaikaissairaan_lapsen_perheen_tueksi?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/yhteistyomalli_pitkaaikaissairaan_lapsen_perheen_tueksi?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 08 Jan 2009 12:49:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Osaamisen tunnistamisella vauhtia uuteen uraan</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-12-03T12:58:49
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Osaamisen tunnistamisella vauhtia uuteen uraan&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Ammatillinen opettajakorkeakoulu järjesti joulukuun alussa Taidatko tunnistamisen -seminaarin, jossa käsiteltiin osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä kysymyksiä korkeakoulujen ja työelämän näkökulmasta. Aihe oli tämänhetkisten irtisanomisuutisten keskellä erittäin ajankohtainen – ajatuksena kun on saada oikeanlaista osaamista oikeaan paikkaan mahdollisimman tehokkaasti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Perinteiset, instituutiolähtöiset tavat järjestää koulutusta ovat osoittautuneet liian jäykiksi vastaamaan työelämän tarpeisiin. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen avulla koulutuksesta saadaan joustavampaa. Jos opiskelija hallitsee opetussuunnitelmaan kuuluvan osan esimerkiksi työelämästä saatujen tietojen ja taitojen avulla, hänen ei tarvitse opiskella asiaa enää uudestaan koulun penkillä. Tämä lyhentää opiskeluaikaa, mikä on tärkeä asia sekä osaavaa työvoimaa tarvitsevalle työnantajalle että opiskelijalle. Vanhan mallin mukaan opiskelijoiden osaamista on arvioitu ainoastaan ulkoapäin – nyt korostetaan opiskelijoiden itsearviointia.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Pelisäännöt ja periaatteet osaamisen tunnistamiseen&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille ollaan parhaillaan laatimassa yhteisiä pelisääntöjä ja periaatteita aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu on tutkimus- ja kehitystyössään perehtynyt jo usean vuoden ajan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Kokemusten vaihtoa paneelikeskustelussa&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Taidatko tunnistamisen -seminaarissa järjestettiin paneelikeskustelu, jossa alan pioneerit vaihtoivat kokemuksiaan osaamisen tunnustamisesta. Keskusteluun osallistuivat työelämän edustajina Metso Paperin henkilöstöpäällikkö Satu Pennanen sekä Keski-Suomen yrittäjistä toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho. Koulutusalan edustajina paikalla olivat suunnittelija Timo Halttunen Turun yliopistosta, opintoasiainpäällikkö Ossi Päärnilä Jyväskylän yliopistosta, vararehtori Annikki Mikkonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sekä opiskelija Miika Toivanen. Puheenjohtajana toimi johtaja Ulla Mutka Jyväskylän ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
Harri Keurulainen, Opettajankoulutuspäällikkö, 040 532 3147, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/osaamisen_tunnistamisella_vauhtia_uuteen_uraan?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/osaamisen_tunnistamisella_vauhtia_uuteen_uraan?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 03 Dec 2008 09:56:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin uutiskirje 4/2008</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-12-01T09:24:59
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin uutiskirje 4/2008&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Bioenergiasta elinvoimaa -klusterihankkeen marraskuun uutiskirje on ilmestynyt. Uutiskirjeen artikkeleissa pohditaan mm. taantuman vaikutusta energia-alaan sekä kerrotaan marraskuussa järjestettyjen Jyväskylän bioenergiapäivien ja Toimivat työmarkkinat -seminaarin kuulumiset.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/16957_BEV_uutiset_marraskuu_2008.pdf"&gt;Lue uutiskirje&lt;/a&gt; (pdf, 458 KB)&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
Varpu Savolainen, projektitiedottaja, 040 7669466, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.keskisuomi.fi/fin/suunnittelu_ja_kehittaminen/keski-suomen_karkiklusterit/bioenergiasta_elinvoimaa/?id=263"&gt;BEV-klusterin esittely&lt;/a&gt; Keski-Suomen liiton sivuilla&lt;br /&gt;&lt;a href="/tutkimus/painopisteet/bioenergiavanha"&gt;Bioenergian T&amp;amp;K-toiminta JAMKissa&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/bioenergiasta_elinvoimaa_-klusterin_uutiskirje_4_2008?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/bioenergiasta_elinvoimaa_-klusterin_uutiskirje_4_2008?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 01 Dec 2008 07:23:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Korkeakoulujen innovaatiot liikeideoiksi uudella projektilla</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-11-27T13:28:14
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Korkeakoulujen innovaatiot liikeideoiksi uudella projektilla&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto aloittavat mittavan projektin elinkeinoelämää hyödyntävien innovaatioiden keräämiseksi. Kaksivuotisen Innovaatiotoiminnan aktivointi -projektin tavoitteena on innostaa henkilöstöä mukaan innovaatiotoimintaan ja moninkertaistaa elinkeinoelämän hyödynnettäväksi siirtyvien tutkimustulosten määrä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Aktivointityö alkaa 27. marraskuuta toimintansa aloittavilla ideakioskeilla ja joulukuussa avattavilla bisneskahviloilla, joissa ammattikorkeakoulun ja yliopiston henkilöstö pääsee keskustelemaan ideoistaan vapaamuotoisesti. Vuoden 2009 alussa järjestetään korkeakoulujen henkilökunnan ja yrityselämän edustajat yhteen tuova seminaari.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Projektin avulla halutaan nostaa innovaatiotoiminnan arvostusta ja saada se osaksi korkeakoulujen jokapäiväistä työtä. Ilman innovaatiotoiminnan arvostuksen nousua jäävät monen tutkimus- ja kehityshankkeen kaupallistamismahdollisuudet käyttämättä ja tulevaisuuden työpaikat syntymättä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;- Luvassa on näkyviä tempauksia korkeakoulujen kampuksilla ja erilaisia henkilöstölle suunnattuja tapahtumia. Projektin aikana toteutetaan noin 70 vuorovaikutteista ja osallistavaa kohtaamista ja tapahtumaa, kertoo Jyväskylän yliopiston innovaatioasiamies Riikka Reitzer.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Projekti suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä JAMKin ja Jyväskylän yliopiston kesken. Projektin ulkopuolisena palveluntuottajana toimii Business Arena Oy ja Crazy Town -verkosto. Projektin ohjausryhmässä ovat edustettuina Jyväskylä Innovation Oy, Technopolis Ventures JSP Oy, Keski-Suomen TE-keskus, Keksintösäätiö ja Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;- Jyväskylän alueellisen innovaatiomallin vahvuus on alueen toimijoiden voimakas yhteishenki. Alueellinen yhteistyö on erittäin vahvaa ja tiivistä, kiittelee Reitzer.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun palkittu työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistaa Keski-Suomen työ- ja elinkeinoelämää.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;- Samalla kertyy osaamista ja asiantuntemusta sekä uusia ideoita. Tämän projektin avulla kannustetaan henkilökuntaa mukaan innovaatiotoimintaan ja näin hyödyntämään tätä yhteiskunnallisesti merkittävää ideapotentiaalia, toteaa JAMKin T&amp;amp;K -kehittämispäällikkö Pasi Raiskinmäki.   &lt;/p&gt;&lt;p&gt;Innovaatiotoiminnan aktivointi -projektin ESR-rahoitus tulee Länsi-Suomen lääninhallituksen kautta ja kuntaosuuden rahoittaa Jykes. Rahoitus on 157 895 €. Projekti alkoi 1.10.2008 ja päättyy 30.6.2010. Projektia hallinnoi Jyväskylän yliopisto.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
Pasi Raiskinmäki, T&amp;amp;K -kehittämispäällikkö 050 309 5359, pasi.raiskinmaki(at)jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, T&amp;amp;K-kehittämispalvelut&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Riikka Reitzer, innovaatioasiamies, 040 822 5358, reitzer(at)jyu.fi &lt;br /&gt;
Jyväskylän yliopisto&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/korkeakoulujen_innovaatiot_liikeideoiksi_uudella_projektilla?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/korkeakoulujen_innovaatiot_liikeideoiksi_uudella_projektilla?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 27 Nov 2008 11:30:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Tekniikan ja liikenteen alalla hyödynnetään kansainvälisiä verkostoja</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-11-27T16:41:21
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Tekniikan ja liikenteen alalla hyödynnetään kansainvälisiä verkostoja&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Logistiikan koulutusohjelma osallistui eurooppalaisen yhteistyöfoorumin European Forum of Logistics Education (EFLE) konferenssiin 13.–17.10.2008 Portorožsissa, Sloveniassa. Foorumi kokoontui jo 15. kertaa ja JAMK yhtenä foorumin perustajajäsenistä on ollut mukana joka vuosi. Konferenssissa oli 50 osallistujaa 11 eri maasta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Konferenssin teemana oli merilogistiikka ja yritysvierailuilla tutustuttiin mm. Koperin satamaan.  Foorumi järjestää korkealuokkaisia seminaareja ja workshoppeja, joissa tänä vuonna käsiteltiin mm. T&amp;amp;K-toiminnan EU-rahoitusmahdollisuuksia sekä logistiikan lainsäädännön muutoksia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;- Verkostoituminen on tärkeintä foorumissa. Merilogistiikka ei ole JAMKin painopistealue, mutta verkoston yhteistyön kautta JAMKin opiskelijat pääsevät yhteistyökorkeakoulussa opiskellen tai vierailevien asiantuntijoiden luennoilla hankkimaan osaamista tältä alalta. Myös henkilöstö voi laajentaa asiantuntijuuttaan opetus- ja asiantuntijavaihdoissa. Foorumin kautta voidaan luoda strategisia kumppanuuksia, joissa syvennetään yhteistyötä myös T&amp;amp;K-hankkeiden saralla, logistiikan lehtori Tommi Franssila linjaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Myös konetekniikan vuosittainen konferenssi International Forum of Mechanical Engineering (IFME) lähestyy. Konferenssi järjestetään Ranskan Cherbourgissa 27.–29.11.2008 ja sen tämän vuoden erityisteemana on ”Quality, Security and Environment in Mechanical Engineering: Knowledge and Innovation”. Foorumin yhtenä painopisteenä on koulutuksen ja harjoittelun soveltaminen teollisuuden ja teknologioiden kasvavia vaatimuksia aktiivisen vuoropuhelun ja kokemusten kautta. JAMKista ja Metsolta on lähdössä edustus konferenssiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
EFLE: Tommi Franssila, lehtori, 040 594 6847, etunimi.sukunimi@jamk.fi &lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, tekniikka ja liikenne&lt;/p&gt;&lt;p&gt;IFME: Anneli Kakko, lehtori, 0400 719 531, etunimi.sukunimi@jamk.fi &lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, tekniikka ja liikenne&lt;br /&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.ifme2008.org"&gt;www.ifme2008.org&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/tekniikan_ja_liikenteen_alalla_hyodynnetaan_kansainvalisia_verkostoja?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/tekniikan_ja_liikenteen_alalla_hyodynnetaan_kansainvalisia_verkostoja?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 04 Nov 2008 09:09:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Osaajia Puttaalle</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-11-04T11:10:50
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h2&gt;Osaajia Puttaalle!&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Paljon puhuttu haaste saada riittävästi osaavaa työvoimaa on kohtaamassa lähitulevaisuudessa, kuten koko Pohjoisen Keski-Suomen, myös Pihtiputaan kunnan. Asiaan on lähdetty kehittämään ratkaisumalleja yhteistyössä kunnan, kehittämisyhtiön, oppilaitosten, työvoimatoimiston ja paikallisten yrittäjien kanssa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Mitkä ovat Pihtiputaan kilpailuetutekijät? Keitä ovat potentiaaliset työntekijät tai kuntaan muuttajat? Onko alueen rakenteessa tai väestökehityksessä mahdollisuuksia uudenlaisiin toimintatapoihin? Ja miten avoimet työpaikat saadaan ennakoidusti esiin? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään innovatiivisia ratkaisuja Pihtiputaan vahvuudet huomioiden.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Syyskuun lopussa järjestettiin Pihtiputaan kunnantalolla Osaajia Puttaalle -tilaisuus, jonka lähtökohtana oli keskustella ja nostaa esiin ne toimet, joita eri osapuolet ja erityisesti yritykset ovat valmiita tekemään uusien osaajien houkuttelemiseksi kuntaan. Lisäksi keskusteltiin, mitä sen sijaan kannattaa tehdä eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Esille tuli useita hyviä, konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia ideoita.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Keskustelu oli värikästä ja ideat lensivät. Kaikesta oli kuitenkin poimittavissa selkeästi kolme teemaa. Yksi oli Pihtiputaan vetovoimatekijät ja se, minkälainen brändi Pihtiputaalla on tai minkälaiseksi se halutaan rakentaa. Toiseksi teemaksi nousi työpaikkojen esiin saaminen ennakoidusti sekä ratkaisumallit osaavien työntekijöiden löytämiseksi. Kolmas teema oli oppilaitosyhteistyö ja sen kehittäminen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Näihin kolmeen teemaan pohjautuen toimintamallin rakentamista jatketaan marraskuun loppuun saakka. Tämän jälkeen toimijoilla on käytössään yhteinen malli ja tapa tehdä hyvässä hengessä yhteistyötä osaajien saamiseksi Pihtiputaalle.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Osaajia Puttaalle –tilaisuus järjestettiin osana alueellisen maaseutuohjelman rahoittamaa Toimintamalli osaavan työvoiman rekrytoimiseksi -projektia, jonka vetovastuussa on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja palvelut -yksikkö.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt; &lt;br /&gt;
Jaana Teriö, projektipäällikkö, 040 838 0417, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Liiketoiminta ja palvelut&lt;span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/osaajia_puttaalle?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/osaajia_puttaalle?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 20 Oct 2008 06:56:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Keski-Suomen Energiaviikko 6.-10.10.2008</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-10-07T13:25:12
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Keski-Suomen Energiaviikko 6.-10.10.2008&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomen energia-alan toimijat ovat koonneet voimansa yhteen ja järjestävät yhteistyössä Keski-Suomen Energiaviikon 6.-10.10.2008. Energiaviikon koordinoinnista vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima maakunnallinen &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.keskisuomi.fi/fin/suunnittelu_ja_kehittaminen/keski-suomen_karkiklusterit/bioenergiasta_elinvoimaa/?id=263"&gt;Bioenergiasta elinvoimaa-kehittämisohjelma&lt;/a&gt;. Energiaviikko on osa Motiva Oy:n valtakunnallista &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.motiva.fi/fi/uutiskeskus/tiedotteet/view/2008-09-19-kf003.html"&gt;Energiansäästöviikkoa&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Yleisö on lämpimästi tervetullut eri puolilla Keski-Suomea järjestettäviin tilaisuuksiin!&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lue lisää &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/16038_TIEDOTE_Keski_Suomen_Energiaviikko.pdf"&gt;energiaviikon tapahtumista&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
Varpu Savolainen, projektitiedottaja, 040 766 9466, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiasta elinvoimaa -kehittämisohjelma&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/keski-suomen_energiaviikko_6_-10_10_2008?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/keski-suomen_energiaviikko_6_-10_10_2008?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 07 Oct 2008 10:26:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Sirpa Tuomi väittelee sairaanhoitajan ammatillisesta osaamisesta lasten hoitotyössä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-09-09T09:31:25
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Sirpa Tuomi väittelee sairaanhoitajan ammatillisesta osaamisesta lasten hoitotyössä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikön lehtori Sirpa Tuomi väittelee 19.9.2008 Kuopion yliopistossa. Sirpan väitöstutkimuksen nimi on ”Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen lasten hoitotyössä”.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Väitöstutkimuksessa kuvataan ja selitetään sairaanhoitajien ammatillista osaamista lasten hoitotyössä sairaanhoitajien itsensä, lääkäreiden, hoitotyön johtajien ja opettajien näkökulmista. Ammatillista osaamista tarkastellaan sairaanhoitajalta odotetun ja itsearvioidun osaamisen näkökulmista. Lisäksi tutkimuksessa muodostettiin malli sairaanhoitajan ammatillisesta osaamisesta lasten hoitotyössä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Väitöskirjan tiivistelmä on osoitteessa &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.uku.fi/vaitokset/2008"&gt;www.uku.fi/vaitokset/2008&lt;/a&gt; noin viikko ennen väitöstilaisuutta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Väitöstilaisuus: perjantai 19.9.2008 klo 12.00, Kuopion yliopisto, Mediteknian auditorio, Yliopistonranta 1 B, Kuopio&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
Sirpa Tuomi, lehtori, 0400 976 750, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/sirpa_tuomi_vaittelee_sairaanhoitajan_ammatillisesta_osaamisesta_lasten_hoitotyossa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/sirpa_tuomi_vaittelee_sairaanhoitajan_ammatillisesta_osaamisesta_lasten_hoitotyossa?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 09 Sep 2008 06:29:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Yritysten Taitava Keski-Suomi hakee seitsemää osaamispäällikköä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-09-04T09:29:33
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;YritystenTaitava Keski-Suomi hakee seitsemää osaamispäällikköä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Taitava Keski-Suomi tekee maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti palkittua ammatillisen koulutuksen kehittämistyötä, jota oppilaitokset ja elinkeinoelämä ovat toteuttaneet menestyksekkäästi yhdessä. Työ jatkuu edelleen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Nyt käynnistyy kokonaan uusi Yritysten Taitava Keski-Suomi -kehittämistyö, jota toteuttaa laaja yritys-, koulutus- ja kehittäjäorganisaatioiden verkosto. Työn kohteena on erityisesti keskisuomalaisten pk-yritysten henkilöstön osaamisen kehittäminen. Kehittämistyöhön palkataan seitsemän osaamispäällikköä, jotka toimivat yrityksissä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Toiminnan tavoitteena on, että yritys voi entistä paremmin johtaa ja toteuttaa henkilöstön osaamisen kehittämistä osana yrityksen liiketoiminnan kehittämistä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Kehittämistyöhön haetaan&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;seitsemää osaamispäällikköä jotka toimivat yrityksissä henkilöstön osaamisen kehittämisen kumppaneina.&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Arvostamme&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;ul&gt;&lt;li&gt;Keski-Suomen elinkeinoelämän tuntemusta &lt;/li&gt;&lt;li&gt;henkilöstön kehittämisosaamista &lt;/li&gt;&lt;li&gt;kokemusta yritysten henkilöstön osaamisen johtamisesta ja henkilöstöhallinnasta &lt;/li&gt;&lt;li&gt;yrittäjämäistä ja tulosvastuullista työskentelytapaa&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;&lt;p&gt;Kehittäjäverkostoon kuuluvat keskisuomalaiset yritykset, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen Yrittäjät, kehittämisyhtiöt, Jyväskylän ammattiopisto ja aikuisopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Jämsän seudun koulutuskeskus, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Keski-Suomen TE-keskus ja työhallinto.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kehittämistyön kokonaisbudjetti on 2,3 miljoonaa euroa, työn osarahoittaja on Keski-Suomen TE-keskus.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lue lisää &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/14992_Yritystentaitava_Rekry.pdf"&gt;osaamispäälliköiden tehtävänkuvista ja hakumenettelystä&lt;/a&gt; ja &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.yritystentaitava.fi/"&gt;Yritysten Taitavasta Keski-Suomesta&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;b&gt;Lisätietoja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa antaa&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Johanna Heikkilä, kehitysjohtaja, 040 848 8623, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/yritysten_taitava_keski-suomi_hakee_seitsemaa_osaamispaallikkoa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/yritysten_taitava_keski-suomi_hakee_seitsemaa_osaamispaallikkoa?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 04 Sep 2008 06:25:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Asumisen arvioinnista tukea ikääntyvien itsenäiseen asumiseen </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-08-28T14:49:17
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Asumista, olemista vai selviytymistä?  &lt;br /&gt;
Asumisen arvioinnista tukea ikääntyvien itsenäiseen asumiseen&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Ikääntyneet kansalaiset ikääntyneissä asunnoissa ovat suomalaisen asumisen, rakentamisen ja palvelutuotannon suurimpia haasteita. Ikääntyvän väestön oletetaan asuvan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kunnissa ei kuitenkaan aina tiedetä, missä vanhusväestö asuu ja miten heidän kotona asumistaan voitaisiin tukea.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Professori Iwarssonin Lundin yliopistossa kehittämä Housing Enabler – mittari mahdollistaa kattavan fyysisen ympäristön arvioinnin tekemisen. Sen avulla voidaan objektiivisesti arvioida asuinympäristössä havaittuja ongelmia ikääntyvän asukkaan fyysisen toimintakyvyn kannalta. Tavoitteena on, että fyysinen ympäristö tukee ikääntyvän asukkaan itsenäistä selviytymistä hänen omassa asuinympäristössään. &lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimii Housing Enabler -mittarin yhteistyö-, koulutus- ja kehittämisorganisaationa Suomessa. Fyysisen asuinympäristön arvioinnin rinnalla tarvitaan lisäksi asukaslähtöisiä, koetun asumisen mittareita. Suomalaisessa vanhuspalvelutoiminnassa erityisesti koetun asumisen arviointi ja kartoitus ovat täysin uusia alueita.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ikääntyvien kansalaisten asumisen arvioinnin uusiin haasteisiin pureudutaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimissa Esteetön koti - eli ESKO – hankkeissa (rahoittajana toisessa TEKES ja toisessa EAKR). Hankkeet käynnistyvät kansainvälisellä Koetun asumisen seminaarilla 28.–29.8. Jyväskylässä. Seminaarin pääesiintyjinä ovat eurooppalaisen ympäristögerontologian kehittäjät professori Iwarsson ja apulaisprosessori Fänge Lundin yliopistosta sekä professori Oswald Heidelbergin yliopistosta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Seminaarissa perehdytään heidän kehittämiinsä uusiin ikääntyneiden ihmisten koetun asumisen mittareihin ja käynnistetään mittareiden sovellustyö Keski-Suomessa. Käytännön sovellustyötä tehdään mukana olevien kuntien, Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen ja Jyväskylän Vanhainkotiyhdistyksen kohteissa. Hankkeissa ovat mukana Jyväskylän seutu, Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnat sekä hyvinvointiyrityksistä mm. ET Elämisen Tuki ja kiinteistöalan konserni AvaraSuomi. Kohteisiin koekäytetään hankkeessa kehitettävää ict -sovellusta sekä hyvinvointiteknologiaa.  &lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lehdistön edustajille on varattu mahdollisuus professori Iwarssonin ja professori Oswaldin haastatteluun to 28.8. klo 16.30 seminaaripäivän päätteeksi. Seminaari järjestetään IT-Dynamossa, luokka 310, Piippukatu 2, 40100 Jyväskylä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Aila Pikkarainen, toimintaterapian lehtori, projektipäällikkö, 040 760 4316, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Kare Norvapalo, kehityspäällikkö, 040 519 6091, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/asumisen_arvioinnista_tukea_ikaantyvien_itsenaiseen_asumiseen?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/asumisen_arvioinnista_tukea_ikaantyvien_itsenaiseen_asumiseen?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 28 Aug 2008 11:48:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Pientalojen lämmitysvaihtoehtoja voi vertailla Internetissä </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-08-13T12:49:39
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Pientalojen lämmitysvaihtoehtoja voi vertailla Internetissä&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Lämmitysjärjestelmän valinta on yksi tärkeimmistä ja pitkävaikutteisimmista päätöksistä pientaloa suunniteltaessa. Ilmastonmuutos ja energian hinnan nousu ovat lisänneet kiinnostusta uusiutuviin energianlähteisiin. Lämmitysmuodon valinta vaikuttaa niin asumismukavuuteen, asumisen kustannuksiin kuin myös ympäristövaikutuksiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Käytännönläheistä tietoa eri lämmitysmuotojen hyvistä ja huonoista puolista on ollut kuitenkin tähän asti vaikea saada. Tämän seurauksena kansainvälinen BioHousing-projekti kehitti työkalun, jonka avulla voidaan mm. laskea eri lämmitysmuotojen energia- ja investointikustannuksia eri puolilla Eurooppaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Energialaskuri auttaa lämmitysmuodon valinnassa ja esittelee uusia biolämmitysratkaisuja. ”Laskuri toimii siten, että käyttäjä voi muuttaa suurinta osaa lähtötiedoista, jolloin laskuri voidaan räätälöidä erilaisille kiinteistöille ja vaihteleviin käyttötilanteisiin”, projektipäällikkö Pekka Äänismaa kertoo. Laskurin avulla voidaan kustannusvertailun lisäksi laskea eri lämmitysmuotojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt. Suoran sähkön, kaukolämmön ja öljyn lisäksi vertailussa ovat mukana puupelletti, hake, klapi, maalämpö ja maakaasu.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Vertailutyökalu on toteutettu kansainvälisessä BioHousing-hankkeessa. Vertailutyökalun kehittämisestä on vastannut Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskus yhteistyössä VTT:n, Jyväskylä Innovation Oy:n, kansainvälisten projektipartnereiden ja Atlantis Consulting Oy:n kanssa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Pekka Äänismaa, projektipäällikkö, 0400 279 057, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jamk.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jamk.fi/bioenergia"&gt;www.jamk.fi/bioenergia&lt;/a&gt;, &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.biohousing.eu.com/heatingtool/"&gt;http://www.biohousing.eu.com/heatingtool/&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/pientalojen_lammitysvaihtoehtoja_voi_vertailla_internetissa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/pientalojen_lammitysvaihtoehtoja_voi_vertailla_internetissa?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 13 Aug 2008 09:54:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Sirpa Laitinen-Väänänen väittelee fysioterapian työharjoittelusta</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-08-07T13:56:20
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Sirpa Laitinen-Väänänen väittelee fysioterapian työharjoittelusta&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankouluttaja Sirpa Laitinen-Väänänen väittelee 15.8.2008 Jyväskylän yliopistossa. Sirpan väitöstutkimuksen nimi on "The construction of supervision and physiotherapy expertise: A qualitative study of physiotherapy students' learning sessions in clinical education".&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tutkimuksen tulokset haastavat työharjoittelun ohjaajat suunnittelemaan hyvin jo ennakolta, miten ja millaisissa asiakastilanteissa eri vaiheissa olevat opiskelijat työskentelevät ja kuinka ohjaus työtoiminnan lomaan istutetaan. Laitinen-Väänänen suosittaa, että työharjoittelun ohjaajakoulutus olisi tarpeellista lisätä ammattikorkeakoulutukseen. &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Laitinen-Väänänen keräsi tutkimusaineistonsa työministeriön rahoittamassa tutkimus- ja kehittämisprojektissa, joka toteutui vuosina 2000-2004 Päijät-Hämeessä työelämän ja alueen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Nykyisin hän toimii opettajankouluttajana ja projektipäällikkönä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja aloittaa kutsuttuna luennoitsijana ja tutkijana Luxemburgin yliopistossa&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Väitöstilaisuus: pe 15.8.2008 klo 12.00, Seminaarinmäki, Liikunta ja terveystieteiden laitosrakennus, L-304&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2008/08/tiedote-2008-08-04-12-56-26-635440"&gt;Väitöstiedote &lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Sirpa Laitinen-Väänänen, 044 264 6047, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/sirpa_laitinen-vaananen_vaittelee_fysioterapian_tyoharjoittelusta?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/sirpa_laitinen-vaananen_vaittelee_fysioterapian_tyoharjoittelusta?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 07 Aug 2008 11:00:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Pohjoinen Keski-Suomi havittelee osavaa työvoimaa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-10-20T09:54:53
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Pohjoisessa Keski-Suomessa rakennetaan toimintamallia ammattikorkeakoulun johdolla osaavan työvoiman houkuttelemiseksi alueelle&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Pohjoisessa Keski-Suomessa ja erityisesti projektin case-kunnassa Pihtiputaalla on keskusteltu haasteesta saada alueelle riittävästi osaavaa työvoimaa, erityisesti asiantuntija- ja johtajatehtäviin. Asukasmäärä alueen kunnissa on ollut laskeva usean viime vuoden ajan ja ennusteen mukaan väkimäärä jatkaa laskuaan tulevinakin vuosina. Muuttoliike alueelta poispäin keskittyy erityisesti aktiiviväestöön, mikä osaltaan asettaa osaavan työvoiman saatavuuden merkittäväksi haasteeksi ohjelma-alueella.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Osaavaa työvoimaa alueelle rekrytoitaessa tullaan huomioimaan niin työn tekemisen uudet tavat kuin maaseutuasumisen uudet mahdollisuudetkin. Klassisten houkuttimien (esim. asuminen, palvelut, mukana muuttavan työ) hyödyntämisen lisäksi tarpeellista on tarkastella työssä tapahtuvaa muutosta kokonaisvaltaisemmin. Millaisilla tekijöillä voidaan kilpailla, onko alueen rakenteessa tai väestökehityksessä mahdollisuuksia uudenlaisiin toimintatapoihin tai ovatko tietyt alat erityisen herkkiä työvoimapulalle tulevaisuudessa?&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Yhteistyö maakunnan oppilaitosverkoston, kärkiyritysten sekä julkisen sektorin kanssa on myös tärkeä seikka ratkaisua etsittäessä. Millaista täydennyskoulutusta tai uudelleen kouluttautumisvaihtoehtoja oppilaitokset voisivat tarjota, mitä työllistymismahdollisuuksia julkinen sektori tarjoaa ja mitä yritykset ovat valmiita tekemään yhdessä asian ratkaisemiseksi? Näitä asioita pohditaan yhdessä eri toimijoiden kanssa ja mallia rakennetaan syyskuun loppuun saakka. Toimintamallia rakennettaessa tavoitellaan myös vuorovaikutuksen, toimenpiteiden ja verkostojen luomista, jotta alueelle saataisiin tuotettua jatkokehitysideoita uudenlaisten ratkaisujen löytämiseen työnteon, asumisen ja palvelujen yhteen nivomisessa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Toimintamallin taustatiedoksi tehdään mm. erilaisia selvityksiä. Yhtenä kohderyhmänä ovat Pihtiputaan kesäasukkaat, joiden toivotaan vastaavan kyselyyn 31.7.2008 mennessä oheisesta linkistä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://digiumenterprise.com/answer/?sid=221687&amp;amp;chk=4RBE8DKF"&gt;Pihtiputaan kesäasukkaiden työvoima- / rekrytointikysely&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja: Jaana Teriö, projektipäällikkö, 040 838 0417, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketalous&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/pohjoinen_keski-suomi_havittelee_osavaa_tyovoimaa?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/pohjoinen_keski-suomi_havittelee_osavaa_tyovoimaa?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 26 Jun 2008 11:47:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>JAMKin aluekehitystyön kärjet 2008</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-05-05T12:29:48
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;JAMKin aluekehitystyön kärjet 2008&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön tehtävänä on lisätä Keski-Suomen kilpailukykyä, yrittäjyyttä ja väestön hyvinvointia. Vuosien 2008-2012 T&amp;amp;K-strategiassa aluekehitystyön kärjiksi on nimetty ikääntyvien itsenäinen suoriutuminen ja asumisen ratkaisut sekä bioenergiaosaaminen.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Ikääntyvien itsenäinen suoriutuminen ja asumisen ratkaisut&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden osuus maakunnan väestöstä kasvaa 8 prosentista 17 prosenttiin. Väestön ikääntyessä tarvitaan palvelu-, asumis- ja hyvinvointiratkaisuja, joiden avulla ikääntyvät voivat yhä pidempään asua kotonaan tai kodinomaisessa ympäristössä. Asumisratkaisujen kehittämisen lähtökohtina ovat ikääntyvien yksilölliset tarpeet, turvallisuus ja liikkumisen helppous.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Bioenergiaosaaminen&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Bioenergiasektorin konkreettisia tavoitteita on asetettu maakuntasuunnitelmassa ja Bioenergiasta elinvoimaa –klusterin ohjelmassa. Näitä ovat mm. fossiilisista polttoaineista luopuminen vuoteen 2015 mennessä, lukuun ottamatta osaa liikenteen polttoaineista, sekä bioenergiateknologian ja –osaamisen viennin kasvattaminen 325 miljoonaan euroon. Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergia-alan osaaminen tukee näiden tavoitteiden toteutumista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Pasi Raiskinmäki, T&amp;amp;K kehittämispäällikkö, 050 309 5359, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_aluekehitystyon_karjet_2008?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/jamkin_aluekehitystyon_karjet_2008?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 02 Jun 2008 11:35:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Bioenergiakeskukselle uudet koulutus- ja T&amp;K-tilat Saarijärvelle</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-05-14T12:03:44
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Bioenergiakeskukselle rakennetaan uudet koulutus- ja T&amp;amp;K-tilat Saarijärvelle&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskuksen ja luonnonvara-alan uusien tuotekehitys- ja koulutustilojen rakentaminen aloitetaan Saarijärven Tarvaalaan syksyllä 2008.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Jussi Halttunen ja hallintojohtaja Pekka Jääskö, Saarijärven kaupunginjohtaja Hannu Pirkola sekä Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Risto Lahti allekirjoittivat rakentamis- ja vuokrasopimuksen esisopimuksen 13.5. Saarijärvellä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Rakentamisesta vastaa Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy. Rakennuksen kustannusarvio 2 755 000 euroa, josta bioenergiakeskuksen osuus on 1 260 000 euroa. Rakennuksen suunniteltu kokonaispinta-ala on 1750 m². Bioenergiakeskuksen osuus tästä on noin 800 m².&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Rakennushankkeen taustaa&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin toiminnot on nykyisin hajautettu Tarvaalaan ja Kolkanlahteen. Uusien tilojen valmistuttua kaikki toiminnot keskitetään Tarvaalaan ja Kolkanlahden toimipisteestä luovutaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehitystyön sekä koulutuksen tarve ja mahdollisuudet ovat kasvussa. Niiden kokonaisvolyymin koko ohjelmakaudella arvioidaan nousevan 2,8 M€. Yhteistyösopimukset tuovat jatkossa entistä vaativampia toimeksiantoja niin valtakunnalliselta Energiateknologian osaamiskeskusohjelmalta kuin Bioenergiasta elinvoimaa -klusteriltakin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Bioenergiakeskuksen tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuus ja henkilöstömäärä kaksinkertaistuvat, jos Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastaa täysimääräisesti maakunnan Bioenergiasta elinvoimaa -klusterille asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimus- ja kehitystyön taloudellinen volyymi nousee lähes 1 M€/vuosi vuoteen 2010 mennessä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Jussi Halttunen, rehtori, 0400 644 913, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;br /&gt;
Jyrki Kataja, yksikönjohtaja, 040 566 1034, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/bioenergiakeskukselle_uudet_koulutus-_ja_t_k-tilat_saarijarvelle?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/bioenergiakeskukselle_uudet_koulutus-_ja_t_k-tilat_saarijarvelle?language=fi</guid>
      <pubDate>Sun, 01 Jun 2008 09:10:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Himos - matkalla Suomen älykkäimmäksi matkailukeskukseksi </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-06-02T10:51:25
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Himos - matkalla Suomen älykkäimmäksi matkailukeskukseksi&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Himoksen kehityspolku Suomen älykkäimmäksi matkailukeskukseksi lanseerattiin 29.5.2008. Tilaisuus Himoksella kokosi matkailun ja informaatioteknologian yritykset sekä alan kehittäjät kuulemaan ja keskustelemaan teknologian tarjoamista uusimmista mahdollisuuksista tuottaa kilpailuetua matkailuliiketoimintaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Himokseen luodaan uudentyyppinen tuotekehitysympäristö, ÄlyHimos, jossa yritykset yhdessä asiakkaiden kanssa kehittävät uusia matkailupalveluja informaatioteknologiaa hyödyntäen. Asiakkaat, yritysten tuotekehitys, soveltava tutkimus ja rahoittajat toimivat verkostomaisesti uudentyyppisessä innovaatioympäristössä. Nämä aidot elämisen ympäristöt, joissa keskipisteessä on palvelun tai tuotteen loppukäyttäjä, tunnetaan maailmalla käsitteellä Living Lab.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Keskisuomalainen teknologiaosaaminen ja matkailuosaaminen kohtaavat Himoksella&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;On arvioitu, että vuonna 2020 maailma on täynnä kaikkialla läsnä olevaa teknologiaa. ”Jo nyt matkailu on maailman suurin sähköisen kaupan kohde ja asiakkaat hakevat tukea matkapäätöksensä tekoon blogeista ja virtuaaliyhteisöjen keskusteluista”, kehityspäällikkö Miikka Raulo Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo.  ”ÄlyHimoksen avulla vastataan Himoksen nykyisten ja tulevien asiakkaiden tarpeisiin ja teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on rakentaa uudenlaisia palvelukonsepteja keskisuomalaisten ICT- ja matkailuyritysten yhteistyöllä”, Raulo jatkaa.&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Tulevaisuuden palveluja rakennetaan uusin työkaluin yhdessä asiakkaiden kanssa&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Palveluiden kehittäminen on varsin haastavaa.  Palveluita ei voi täysin suunnitella ja hallita, koska asiakkaat ottavat osaa palvelun tuotantoprosessiin. Palvelut ovat aineettomia ja niitä on vaikea testata ennen niiden todellista käyttöä. Lisäksi ne ovat ajassa tapahtuvia moniulotteisia kokemuksia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Palvelumuotoilun tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Palvelumuotoilu keskittyy halutun palvelukokemuksen ja sen tehokkaan tuottamisen suunnitteluun. Himosta ei kehitetä älykkäimmäksi matkailukeskukseksi teknologialähtöisesti vaan yhdessä asiakkaiden kanssa siten, että teknologian avulla tuotettavat palvelut ovat matkailijalle hyödyllisiä, käytettäviä, haluttavia ja tehokkaita.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Hyvät rinteet ja tasokas hotelli eivät enää riitä matkailukeskuksen vetonauloiksi. Tulevaisuudessa matkailijoista kilpaillaan elämystalouden keinoin. Matkailijat maksavat siitä, että he pääsevät kokemaan jotakin itselleen merkityksellistä ja mieleenpainuvaa. Yksilöllisyyden haasteeseen voidaan vastata hyödyntämällä teknologian sovelluksia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Äly-Himos-hanke on osa laajempaa Himoksen kehittämissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on saada Etelä-Suomen suosituimpaan hiihtokeskukseen miljoona matkailijaa vuodessa vuoteen 2015 mennessä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;ÄlyHimos-hankkeen hallinnoijana toimii Jämsek Oy ja toteutuksesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu. ÄlyHimos-hanke on osa Keski-Suomen liiton rahoittamia Matkailun ja elämystuotannon sekä Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelmia. Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri tekee innovaatioista liiketoimintaa ja lisää yritysten kansainvälistä kilpailukykyä uudenlaisen yhteistyömallin avulla. Ohjelmaa toteuttavat Lapin, Savonlinnan seudun, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Jyväskylän seudun osaamiskeskukset. Matkailu ja elämystuotanto on osa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Miikka Raulo, kehityspäällikkö, 040 731 0022, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;br /&gt;
Hannu Pelkonen, kehitysjohtaja, 040 596 3972, etunimi.sukunimi@jamsek.fi, Jämsek Oy&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/himos_-_matkalla_suomen_alykkaimmaksi_matkailukeskukseksi?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/himos_-_matkalla_suomen_alykkaimmaksi_matkailukeskukseksi?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 28 May 2008 07:52:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Ulkoistettu hiehonkasvatus -opas on ilmestynyt</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-04-21T13:24:07
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Ulkoistettu hiehonkasvatus -opas on ilmestynyt&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Ulkoistettu hiehonkasvatus on yleistynyt viime vuosina nopeasti. Useat arvostetut maitotilat ovat siirtäneet hiehonkasvatuksensa toiselle tilalle ja keskittäneet resurssinsa maidontuotantonsa lisäämiseen ja kehittämiseen. Tämä on tarjonnut uuden tuotantosuunnan tai lisäelinkeinon jo noin sadalle tilalle.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutissa on tuotettu opas ulkoistetun hiehonkasvatuksen kehittämiseksi. Oppaassa tarjotaan apua tilakohtaiseen ulkoistetun kasvatuksen aloittamiseen sekä kasvatuksen kehittämiseen. Julkaisua varten on kerätty tietoa yli 30:ltä hiehojen ulkoistettuun kasvatukseen osallistuvalta tilalta eri puolilta Suomea.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Opas on tuotettu Keski-Suomen maaseutu osaa -hankkeelle, jota hallinnoi Keski-Suomen TE-keskus. Julkaisun tuottamiseen ovat osallistuneet myös Osuuskunta Maitosuomi ja ProAgria.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/13287_HiehonKasvatusopas.pdf"&gt;Ulkoistettu hiehonkasvatus -opas&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Heli Wahlroos, yliopettaja, 040 846 1792&lt;br /&gt;
Mika Turunen, lehtori, 040 835 8944 &lt;br /&gt;
etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/ulkoistettu_hiehonkasvatus_-opas_on_ilmestynyt?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/ulkoistettu_hiehonkasvatus_-opas_on_ilmestynyt?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 21 Apr 2008 10:18:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Hyvien käytänteiden opas jätevesiammattilaisille</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-04-23T12:11:36
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Hyvien käytänteiden opas jätevesiammattilaisille on ilmestynyt&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Neuvontaa ja uutta yrittäjyyttä. Hyvien käytänteiden opas maaseudun vesihuollon kehittämiseen. &lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 85&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uudistaminen on yhteinen ympäristönhoitourakka, joka vaatii useiden toimijoiden osallistumista. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti on viime vuosina ollut keskeinen maaseudun vesihuollon kehittäjä hanketyössään.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Vesihuollon toimijoille on nyt ilmestynyt hyvien käytänteiden opas, joka kokoaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun vesihuollon kehittämishankkeiden keskeiset tulokset. Hankkeiden tavoitteena oli koordinoida yhteistyötä jätevesijärjestelmien uudistustyön eri toimijatahojen välillä ja mahdollistaa siten yhteisten käytänteiden syntyminen. Oppaaseen sisältyy hyvien käytänteiden vinkkilistat asukkaille, yrittäjille, viranomaisille ja laitevalmistajille. Mukana on myös vesihuollon eri toimijatahoja edustavien asiantuntijoiden näkemyksiä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Oppaaseen koottu tieto hyödyttää erityisesti vastaavanlaisia ympäristönhoitohankkeita suunnittelevia ja toteuttavia kehittämisorganisaatioiden asiantuntijoita. Myös muut maaseudun vesihuollon toimijat löytävät uusia näkökulmia ja tietoa omien ratkaisujensa pohjaksi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Julkaisu on maksuton ja sitä voi tilata Tähtijulkaisujen &lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://www.tahtijulkaisut.net/kauppa/ "&gt;verkkokaupasta&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Eveliina Kinnunen, projektipäällikkö, 040 725 6603 &lt;br /&gt;
Mirja Hurskainen, projekti-insinööri, 040 588 7860&lt;br /&gt;
etunimi.sukunimi@jamk.fi &lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti&lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/hyvien_kaytanteiden_opas_jatevesiammattilaisille?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/hyvien_kaytanteiden_opas_jatevesiammattilaisille?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 14 Apr 2008 11:37:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Venäjää äidinkielenään puhuvien ammatillista osaamista selvitetään</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-05-20T12:31:23
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Keski-Suomessa kaivataan venäjän kielen taitoisia&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Keskisuomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita palkkaamaan venäjänkielistä henkilökuntaa. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Yrityspalvelu teettivät kyselyn, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa Keski-Suomessa asuvien venäjää äidinkielenään puhuvien koulutustaustasta ja työllisyystilanteesta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Selvitykseen osallistuneista henkilöistä tehdään tietokanta, joka jää Keski-Suomen alueen oppilaitosten käyttöön. Tietokanta kootaan siten, että vastaajan henkilötiedot yhdistetään lomakkeessa kysyttyihin koulutustietoihin ja muuhun osaamiseen. Kyselyyn sai kuitenkin halutessaan osallistua myös nimettömänä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Monien alojen yrityksillä on puutetta osaavasta työvoimasta. Valmista tietokantaa hyödynnetään keskisuomalaisten yritysten tarpeisiin osaavan työvoiman etsinnässä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Minna Haapala, Venäjän aluevastaava, 040 738 8795, etunimi.sukunimi@jykes.fi  &lt;br /&gt;
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy&lt;br /&gt;
Heikki Pusa, projektipäällikkö, 040-721 7934, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Yrityspalvelu&lt;/p&gt;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;p&gt;     &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/venajaa_aidinkielenaan_puhuvien_ammatillista_osaamista_selvitetaan?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/venajaa_aidinkielenaan_puhuvien_ammatillista_osaamista_selvitetaan?language=fi</guid>
      <pubDate>Sun, 13 Apr 2008 12:53:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Julkishallinnon muutos ja mahdollisuudet</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-04-30T11:25:49
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1&gt;Missä julkishallinto menee vuonna 2015?&lt;/h1&gt;&lt;p&gt;Miltä näyttää esimerkiksi uusi Jyväskylä vuonna 2015? Olisi mielenkiintoista tietää, millainen on julkishallinnon imago työnantajana, millaisia työpaikkoja silloin on tarjolla ja mitä odotetaan työntekijöiltä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Maanantaina 7.4. järjestetyssä ajankohtaisiltapäivässä pohdittiin julkishallinnon tulevaisuuden näkymiä etenkin osaamistarpeiden näkökulmasta. Miten julkishallinto muuttuu ja millaista osaamista työssä vaaditaan tulevaisuudessa? Julkisen sektorin näkemyksiä esittivät Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan, oikeusministeriön, verohallinnon, KELAn ja JAMKin edustajat.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/12922_Julkishallinnon_iltapaiva_tiedote_ja_ohjelma_valmis.pdf"&gt;Ohjelma&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/13005_Julkishallinnon_iltapaiva070408.pdf"&gt;Tiedote: Mistä osaavaa työvoimaa julkiselle sektorille?&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Materiaalit:&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/13080_Malkki_Uudistuva_Jyvaskyla_JAMK-seminaari_07042008.ppt"&gt;Pertti Malkki - Uudistuva Jyväskylä&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/13079_Pirinen.ppt"&gt;Pekka Pirinen - Osaamistarpeet taloushallinnon näkökulmasta&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/13081_Kelasta_palveluorganisaatio_Juha_Torkkeli.ppt"&gt;Juha Torkkeli - Kelan palvelustrategian muutos&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="/instancedata/prime_product_intranet/jamk/embeds/wwwstructure/13108_Kumppanuusmallit_JAMK.ppt"&gt;Pekka Jääskö - Yritysten ja julkisen sektorin kumppanuus. Case Jyväskylän ammattikorkeakoulu&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: &lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Pertti Pernu, koulutuspäällikkö, 040 836 6920, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketalous&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/julkishallinnon_muutos_ja_mahdollisuudet?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/julkishallinnon_muutos_ja_mahdollisuudet?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 02 Apr 2008 06:14:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Vastauksia aluekehittämisen kysymyksiin</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-03-19T09:40:36
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1 xmlns:form="http://innofactor.com/primeform"&gt;Vastauksia aluekehittämisen kysymyksiin&lt;/h1&gt;&lt;p xmlns:form="http://innofactor.com/primeform"&gt;Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa ja strategioissa on asetettu tavoitteeksi maakunnan kehittäminen oppivana alueena.  Kehittämistyötä tehdään seutulähtöisesti, niiden tarpeita kuunnellen. Tarpeita on pyritty tuomaan esiin seuduilla tehdyn osaamis- ja työllisyysohjelmatyön ja seutustrategioiden avulla. Tarpeisiin koetetaan vastata syyskuussa 2004 aloitetulla oppimisverkostotyöllä.&lt;/p&gt;&lt;p xmlns:form="http://innofactor.com/primeform"&gt;Tavoitteena on ollut edistää osaamisen ja innovaatioiden siirtoa koko maakunnan alueella ja siten lisätä seutujen kilpailukykyä ja menestymisen mahdollisuuksia. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ollut aktiivinen toimija tässä työssä, jonka käytännön toteutuksesta on vastannut Optiimi-asiantuntijatiimi.&lt;/p&gt;&lt;p xmlns:form="http://innofactor.com/primeform"&gt;Seudullisen strategiatyön tulisi olla jatkuvaa toimintaa. Työn tueksi on rakennettu strategiatyöosaamisen koulutuskokonaisuus, alue- ja yritysstrategiatyön erikoistumisopinnot. Koulutus käynnistyy huhtikuussa. Hakuaika on parhaillaan käynnissä.&lt;/p&gt;&lt;p xmlns:form="http://innofactor.com/primeform"&gt;&lt;a onclick="return GaTrack(this);" href="http://web1.jypoly.fi/kurssitiedot.cfm?id=2997"&gt;Lue lisää&lt;/a&gt; ja hae 25.3. mennessä.&lt;/p&gt;&lt;p xmlns:form="http://innofactor.com/primeform"&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja: &lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Sinikka Hakkarainen, 040 768 2596, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketalous&lt;/p&gt;&lt;p xmlns:form="http://innofactor.com/primeform"&gt; &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vastauksia_aluekehittamisen_kysymyksiin?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/vastauksia_aluekehittamisen_kysymyksiin?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 05 Mar 2008 11:52:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Seutubrändi-ajattelua Keski-Suomen seuduille</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2008-02-13T12:22:37
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h1 xmlns:form="http://innofactor.com/primeform"&gt;Keski-Suomen seuduilla käynnistetään seutubrändi-ajattelu&lt;/h1&gt;&lt;p xmlns:form="http://innofactor.com/primeform"&gt;Ihmiset muodostavat mielikuvansa seudusta todellisuuteen perustuvien kokemuksiensa, tuntemuksiensa ja havaintojensa perusteella. Seudun pitäisi toiminnallaan pystyä tuottamaan samansuuntaisia, positiivisia ja seutua kehittäviä mielikuvia.&lt;/p&gt;&lt;p xmlns:form="http://innofactor.com/primeform"&gt;Liiketalouden koulutusyksikössä rakennettu konsepti käynnistää seutubrändi-prosessin Keski-Suomen seutukunnilla. Seutubrändin suunnitteluprosessia rakennetaan työpajoissa. Ensimmäinen työpaja ideoi työryhmän käsityksiä seutukuvasta. Toisessa työpajassa kuvataan työryhmän jäsenten esitysten pohjalta seutukuva ja erottuvuustekijät. Työpajat antavat valmiuksia aloittaa pitkäjänteinen seutukuvien rakentamistyö.&lt;/p&gt;&lt;p xmlns:form="http://innofactor.com/primeform"&gt;Ensimmäistä seutubrändi-prosessia on lähdetty rakentamaan Keuruulle. Ideoinnissa olivat mukana paikkakunnan nuoret. Nuorisovaltuuston, Kipinän talotoimikunnan ja lukion edustajien tehtävänä oli ideoida jalat maassa ja pää pilvissä, miten Keuruu näyttäytyy nuoren näkökulmasta ja mitkä tekijät erottavat sen toisista kunnista. Nuoret pääsevät esittämään tuloksiaan päättäjille, minkä jälkeen he pitävät oman ideariihensä. Lopputuloksessa tulee näkymään kaikenikäisten kädenjälki.&lt;/p&gt;&lt;p xmlns:form="http://innofactor.com/primeform"&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Tatu Heiskanen, kehityspäällikkö, 040 867 8825, etunimi.sukunimi@jamk.fi&lt;br /&gt;
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketalous&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/seutubrandi-ajattelua_keski-suomen_seuduille?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jamk.fi/tutkimus/2/0/seutubrandi-ajattelua_keski-suomen_seuduille?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 13 Feb 2008 11:25:07 GMT</pubDate>
    </item>
  </channel>
</rss>